lauantai 18. marraskuuta 2017

VALOT ULOS
Pakko ei ole lukea!
E
nää ei voi puhua jouluvaloista isoilla kirjaimilla ettei loukkaisi ketään, tänä päivänä loukkaantuminen on ykkösasia, kirjoitan nyt siis jouluvaloista itselleni ääneen.

Ennen vanhaan riitti 60 watin lamppu ulkona ja sillä selvä, nyt maailma on kehittynyt niin että pitää nähdä koko maailma, valtavaa stressiä aiheuttaa koska ne jouluvalot voi ortodoksi sytyttää vai eikö koskaan, onhan nyt paastoaika joka kestää joulupäivään, tämä aika on hiljaisuuden, hyväntekemisen ja tyhjyyden todistamista, odotusta, voiko laittaa valot jo,
vai eikö, jooko, eiks joo, ei, juu, apua, koska,
pakko laittaa kun on muillakin.
Ensi tiistaina 21.11 on Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuomisen juhla, lupauduin kertomaan Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan opetuskonsertissa muutamista ikoneista, kyseinen juhla on myös esillä, luin sisältöä asiaani ja huomasin että tämän juhlan jälkeen  lauletaan joka sunnuntai aamupalveluksen yhteydessä joulukanoni joka kertoo Jeesuksen syntymästä, tässä se oli, nyt on syttymispäivä jouluvalolle eli
erakkolan jouluvalot syttyy tästä lähtien 21.11.

Tule kuuntelemaan lisää 21.11 klo 18 Nurmeksen ortodoksiselle kirkolle, tilaisuudessa kuoro laulaa juhlien veisuja ja isä Andrei puhuu, itse kerron seitsemästä Jumalanäidin ikonista.


Nämä valot tuikki vuonna 2016 erakkolassa.



keskiviikko 15. marraskuuta 2017

ODOTUKSEN AIKA
T
änään alkoi joulupaasto joka kestää joulupäivään asti.


Paaston alku on kuin pimeä tie jota yksin kuljen, paastoa ei voi jakaa.



Toisinaan matkalla  jo näkyy haaleaa valoa, odottavaa valoa.


Vihdoin valo voittaa ja voi riemuiten huudahtaa KRISTUS SYNTYY- KIITTÄKÄÄ!

Hyvää paastoaikaa ystäväni.








maanantai 13. marraskuuta 2017

ENÄÄ TUNTI
Tunnin kuluttua päättyy ortodoksinen vuorokausi eli kello 18, päättyy myös Rasimäen tsasounan pyhälle Johannes Krysostomokselle osoitettu juhlapäivä.
Tänä vuonna ei ole ollut juhlia tsasounalla ja kun huomasin seurakunnan sivulla että tänään on Liturgia, pyysin saada tarjota kirkkokahvit Nurmeksessa.
Mietin joka päivä mitä tarjoaisin kun pitäisi olla erilaisia kahvipöydän antimia kun kaikki eivät voi tai eivät halua syödä kaikkea.


Tilasin laktoositonta voitaikinaa josta väänsin sarvia juustolle, makrilli kalalle, kinkku suikaleille, feta+oliivi+ kananmuna juttuja, en voidellut niitä jotta muna allerginen voisi syödä myös näitä.


Lisäksi paistoin voitaikinasta kakkupohjan jonka ruudutin,kakkuun tuli
voitaikina ruudukkopohja+ pränditettyjä pihlajan marjoja+ raha+kerma+kreemi kerros,
"syöt tai itket ja syöt" (ohje ruokasivulla) kuivakakku rouheena+Rasimäen omenista hilloketta+rahkakermakreemi,
voitaikina kerros+lakkahilloa+rahkakermakreemi ja päälle voitaikina ruudukko.

Vegaanille paistoin uunissa piirakoita oliivi+kuivattu tomaatti täytteellä

Gluteenittomalle tuli glut. karjalanpiirakoita+muna+voita

Yhteisesti tuli vegaanille ja gluteenittomalla soija+ananas pohja, päällä omenahilloketta ja lakkoja sekä minttua.


Ison ikonin eteen kopioin Rasimäellä olevan ison Johannes Krysostomoksen ikonin lasitettuna, otin mukaan kotoa telineen, alustan, tuohusjalan ja kukkia, valitsin kukat keltaisina koska keltainen on arkipyhän väri.

Koska oli kultasuun (Krysostomos) päivä jolta on jäänyt jälkeen satoja tekstejä kopioin hänen tekemänsä rukoushuokaukset tunneittain vuorokaudelle, laitoin jokaisen lautasliinan väliin yhden rukouksen ja jokainen joka halusi sai lukea ääneen omansa ja ajattelin että olisi virinnyt enemmänkin keskustelua, mutta kiire, pitää hössöttää, ehkä joskus.

Aamulla oli siis Liturgia jonka jälkeen menimme seurakuntasalille, kerroin kenen juhlapäivä on ja odottelimme että kirkkoherra tulisi siunaamaan ruoan, kanttorilla oli kiire joten hän siunasi pöydän, koskaan elämäni aikana en ole ollut tilaisuudessa jossa kanttori olisi siunannut pöydän.
Rukouskirjassa on maininta että jos pappi ei ole paikalla vanhin siunaa ruoan. En ole tottunut tähän ja heti kotiin päästyä piti vetää herneet molempiin sieraimiin kahdesti päivässä.
Olen vanha ja perinteiden vaalia, en voi mitään asialle, tämä aika kauhistuttaa. Juhlan merkitys kaikkineen on muuttunut, arki on arkea, sitä en joka päivä haluaisi.
Kiitos Lea ja Anja avusta tiskauksessa, iloa toitte päivääni, siivous sujui niin reippaasti että kun vielä taittelin pöytäliinaa oli jo pestyt kupit kaapissa.


Tässä pöydällä ollut Johannes Krysostomoksen ikoni, ja tässä muistoksi rukoushuokaukset jokaiselle tunnille vuorokaudessa:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Johannes_Krysostomoksen_rukoushuokauksia_vuorokauden_jokaiselle_tunnille












keskiviikko 8. marraskuuta 2017

JÄÄLYHTY
O
lin epävarma kuuluisiko tämä valmistusohje ruokasivustolle sillä muksuna tämä oli huippuhyvää ja vielä paremmalta maistui kun oli sen jälkeen sängyssä äidin passattavana viikon.

Ohje:

Otetaan koon mukaan astia, itse valitsin tietysti tynnyrin johon valutin vettä koko kesän kukkien kastelua varten.
Kuten niin monena vuonna aiemminkin unohda tynnyri ja mieti kuitenkin joka päivä sen tyhjäystä, pieni stressi tekee hyvää eläkeläiselle.
Kun tynnyri on jäätynyt voit huokaista helpotuksesta, ei voi tehdä enää mitään.
Odota.
Kun tulee lämmin aalto ja vesi alkaa sulaa kaada vesi pois ja samalla voi tarkistaa onko tynnyrin pohja vielä paikoillaan.
Näin saat kauniin jäälyhdyn valoa antamaan jos vielä löytyisi kynttilä, no löytyi tuikku joka ei kyllä palanut kuin kuvauksen ajan vesisateessa.










keskiviikko 1. marraskuuta 2017

KIITOS HYMY
Hymy Lahtinen on kuollut, hän oli Hymy lehden perustaja Urpo Lahtisen kanssa, ei, en ole koskaan tavannut häntä, mutta hänellä on ollut vaikutusta elämääni.
Sain juoksupojan paikan Rautatiekirjakaupan palvelukseen, työkaluni oli kolmipyöräinen polkupyörä jossa edessä oli tavaralava, työni alkoi kello seitsemän jolloin oli oltava pääpostissa hakemassa jaettavat lehdet lehtijakeluun jossa niitä jo odoteltiin.
Posti oli toisella puolella kaupunkia ja katu jota pitkin ajoin oli Yrjönkatu, mukulakivillä päällystetty, kaikki sujui mukavasti, kunnes tuli Hymy lehti, alussa, ok, taas yksi lisää, kuukausien kuluessa lehden myynti lisääntyi huimasti, lehti oli uudenlainen, kertoi skandaaleja, paljastuksia tunnetuista ihmisistä, lehdet oli 50 kappaleen nipuissa, pyörä oli kovilla kerran kuukaudessa kun raahasin lehdet jakeluun, toisinaan joku nippu iloisesti pomppi mukulakivillä  kunnes hajosi ja niitä sitten keräilin ja aika kului, päänsilitystä ei tullut koska lehteä odoteltiin.
Eräänä päivänä oli se tilanne etten enää jaksanut niitä tuoda kerralla ja kuvaan astui Porin pikatoimisto ja työni muuttui.
Kiitos Hymy, sain kokeilla uutta työtä ja elämä jatkui,
kevyet mullat sinulle.


Hymy lehden myötä muuttui lehtimaailma, haluttiin hömppää ja vanhat sai väistyä 1970- luvulla, kuvassa viimeiset numerot muutamista lehdistä jotka loppuivat, taustalla Uusi Suomi päivälehti, lehdessä oli viimeinen tupakkamainos koko sivun kokoisena, elettiin mittavien uudistusten aikaa nykyään ehkä ainoa oikea lehti on Pellervo, se ei ole silppusäkki vaan sisältää oikeita juttuja.


Tässä vielä yhden lehden eteen tehtyä työtä:

Minulla oli Porin Teljäntorin kauppakeskuksessa isot ikkunat joissa sain esitellä mitä halusin, tuli uusi lehti HOPEAPEILI, oli ihan luettava, jopa ihan asiaa, ikkunan somistus ei ollut helppoa koska piti olla aina uutta, tähän lainasin Kruunukalusteesta antiikkituolin, Ratsulan muotitavaratalosta mallinuken ja puvun, itse olin tehnyt hatun Mimmikerhon eli henkilökuntakerhon ranskalaisen illan muotinäytökseen, hattuja ei enää muuten käytetty, nyt oli pipoaika,
hm, lehti ei kantanut vaan loppui aika nopeasti.









lauantai 28. lokakuuta 2017

ONKO PUHELIMESSA ITSE.......
Ei ole, näin voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, arvaa miksi? No se on sivuseikka tässä jutussa, aiheen sain eilen iltapäivä lehdestä kun rahastajapoika junassa oli haukkunut vanhusta kun tällä ei ollut älypuhelinta!


Puhelinpylväiden poistoa tontiltani

Aloitetaan alusta, aina kun tapahtuu jotain olen päikkäreillä niin nytkin, vuosi oli 2010, heräsin siihen kuin orava olisi kävellyt ulkoseinällä, nousin ihan ylös ja ikkunasta vastaani ei tuijottanut orava vaan nuori mies???, no, ajattelin kai tulee kertomaan asiansa kun löytää oven, ei tullut, ihan uteliaisuudesta katselin muistakin ikkunoista ja aika hyörinä kävi tonttini rajalla, ilman mitään ilmoituksia poistettiin puhelinpylväät ja johdot talon seinään asti.
Jo aikaisemmin oli pakottamisen makua kun lankapuhelimen maksut nousi 200%, oli siirryttävä kannettavaan puhelimeen, olin jo toki siirtynyt langattomaan, mutta pöytäpuhelimessa oli parempi ääni kuulovammalleni.


Minulla on ollut koko ajan sama Nokian malli jota käytän vain soittamiseen, kolmas on menossa, ostin juuri korjatun samanlaisen  varalle.

Nyt olen huolissani, kesällä sain jo viitteitä kun erakkolan viikolla kahvilassa joku kysyi voiko maksaa älypuhelimella?, mietin hetken, minkälaisella puhelimella kun minulla on jo ihan hyvä, voisin antaa kupin kahvia ilmaiseksi, puhelin olisi liian kallis maksu, ei varmaan löytyisi tarpeeksi pullaa.
Sain selityksiä, on olemassa sellainen toiminto, kun maksaa älypuhelimella, näkyy se heti myyjän pankkitilillä, näin ei tarvitse enää rahaa käteisenä, mutta molemmilla pitää olla älypuhelin, en tiedä, toivottavasti löytyy käteistä rahaa niin kauan kun puhelimeni toimii, olen ihan varma että tähän ollaan menossa, nämä älypuhelimet on kalliita, niille joilla ei sitä rahaa ole paljoa ja kun vain haluaisi soittaa.
Minulle ei paljoa soitella, ainoa ilo voi olla erilaiset kauppiaat joille minulla on aina aikaa, olen päättänyt jättää puhelimeni olemaan samassa paikassa, sillä joskus menee päivä kun haen sitä, eli jos en vastaa, kaikki on hyvin tai jos ei ole, et voi mitään, asun böndellä jossa ei ole palveluita missään muodossa.


Talo remontin aikana halusin sähköpylvään pois parkkipaikalta, jo aiemmin oli sähköjohdot tuotu maan alla talooni ja nyt kuulin että koko kylässä poistetaan pylväät ja tuodaan sähkö maan alla, hienoa, sitten meillä on koskematon kuvauksellinen luonto ilman häiritseviä pylväitä, linnut voi olla ihmeissään, mutta onhan minulla ainakin pyykkinaru jossa linnut voi levätä.







maanantai 16. lokakuuta 2017

EI KIINNOSTA!
Luulit kai kirjottavani työtä välttelevistä, ei, suurempi ongelma ihmisyyden kannalta on muovi johon kuolemme, näin se vain on ja mitä tekee Yle?
Viime viikolla julkaisi päivän ajan uutisena väitöskirjaa joka ei edesauta eikä  kannusta muovin keräystä kodeista, Kiitos Yle.
Tässä kuitenkin yksi joka on nähnyt muovin vaikutukset maailman
merillä, myöhään hänkin asiaan heräsi, mutta hyvä näinkin:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201710162200463061_ul.shtml