tiistai 30. joulukuuta 2014

JOULUN JUHLAKAUSI

Palattu on ekoloogiseen jääkaappiin, oli mukavaa olla hetken jossain, missä ei koko aikaa kuljettu halko kainalossa,
kirkossa olin jouluaattona ja sytytin meidän kaikkien puolesta tuohuksia ikonien eteen, Pori sai uuden pyhän Matrona Moskovalaisen ikonin joka siunattiin käyttöön ennen palvelusta ja näin avattiin yhteys jotta pyhä on mukana kanssamme, hyvin usein papit siunaavat uudet ikonit palveluksen lopussa joka on väärin, pyhän pitää olla mukana ensimmäisestä hetkestä lähtien kuten kaste suoritetaan ennen ensimmäistä ehtoollista,
joulupäivän Liturgia alkoi tutulla sanayhdistelmällä -musttuntuu eli musttuntui että Liturgia alkaa klo 10, mutta ensin olikin aamupalvelus joten lipusin hiljaa ja huomaamattomasti sisään tunnin myöhässä, kukaan ei varmaan huomannut,
lahjojakin sain sieltä täältä, luulen, en ole varma söinkö jääkaappi magneetin, oli sellaisen näköinen ja kokoinen, jouluaiheinen  ja mustuntui jälleen että se oli suklaata, en ole varma, nyt aamulla olen tuntenut vetoa jääkaappiin päin, olen huolissani,
joka tapauksessa hyvää  Kristuksen syntymän juhlakautta ja uutta vuotta sinulle talvisen tsasounan myötä.

PS.
Lisäsin ruokaohjeen ruokasivulle.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014














KRISTUS SYNTYY- 
KIITTÄKÄÄ!

Kristuksen sädekehä kertoo uskomme, Jumalamme  olemuksen, omega, omikron ja ny muodostavat yhdessä lauseen Mooseksen kirjasta :
                    -Minä olen se, joka Minä olen.

Tähän lauseeseen nöyrästi ja kuuliaisesti , unohtaen minämme, voimme turvallisesti ja rauhallisin mielin viettää joulua,
tänään menen kirkkoon ehtoopalvelukseen ja rukoilen kaikkien yksinään elävien puolesta ja sytyttäen tuohuksen puolestamme syntyvälle Jumalalle Kristukselle ja Jumalanäidille.

lauantai 13. joulukuuta 2014

HIP HIP HURRAA!

Tänään oli taas se päivä, joo, ihan totta, taas,
aamulla näin tarmopuuskassa pyykit jotka roikkuivat  kuistin pyykkinarulla, olleet siellä jo pari viikkoa, edelleen kosteat kun ei ole pakkasia, siinä siunaamassa hetkessä otit pyykit ja sirottelin ne uusrenesanssi tuoleille keittiöön,
jo aiemmin olin laittanut tulen leivinuuniin, jossa ajatuksella kypsytän viikonlopun menuun, eli ei mitään huippuerikoista, on paastoaika; pakastekalaa, uuden sadon suikaleperunoita S-Marketista ja tatteja, joo, kuismuute, kalat lisäsin kun sain pyykit leviteltyä,
kyllä, jälleen kerran kalaa ja pyykkejä, Englannissa sentään on kalaa ja perunoita, oi miksi, keksin uuden idean, en laittanutkaan uunin peltejä kiinni vaan hormi toimii liesituulettimena, lämmöt karkaa? kyllä kuten sadasti muulloinkin, kun olen unohtanut laittaa pellit kiinni samalla viikolla.
Tänään oli tehtävä myös valintoja, sillä aamupuuro pisteltiin kiertoon soppatarjoilukauhalla joka tuoksui ruusuöljyltä ja Kölninvedeltä jolla kummipoikani pyyhkeili tsasounan vihkiäisiin erilaisia käyttämiään esineitä, miksi, älä kysy, joten vähissä oli aterimet ja astiat, toinen kammottava asia odotti, pitäisi imuroida, kumpaakaan en tee samana päivänä, oli haettava esiin luotettava työkirjani, se on itseasiassa kirjasarja ja sieltä valitsen silmät kiinni yhden, avaan satunnaisesta kohdasta ja Anni Polva kertoo mitä tänään tehdään, hm,
sivu aukesi kohdasta joka on vähän säädytön, kerron kuitenkin,

Tipsu lähtee ottamaan aurinkoa naapurin aidan viereen, aidan takana asuu Hannu, voi, voi, kun Hannu ei nyt vaan näkisi,
          
(-VOIH ÄITINI ESILIINAN KAUTTA!!, hermot menee, lukija kommentti) 
luen kuitenkin edelleen , Tipsun kaveri oli ostanut samat syömiset kauppa-autosta, eikä kumpikaan jauhoja, joten Hannu ei saisi lättyjä, joten..... ,
siis selvä viittaus keittiöön, oli tiskattava,
täällä tiskaus on operaatio, tiskihuone on itäsuuntaan sata metriä ja kylmä, joten kannettava vesi, lämmitettävä vesi, lämmitettävä kiuas, jotta tarkenee, aina välipäivinä kannan valmiiksi pestäviä, kuten kakkuvuoan jonain päivänä, heittäessäni sen pesuvatiin heräsin, hetkinen se oli ihan puhdas, kautta puutarhani ja kaikkien muumien, hiiren jätöksiä pöydällä, hiiret nuolleet vuoan puhtaaksi, yök, yök,  yök, joten lisää hönkää padan alle, että sain kaikki astiat desinfioitua, tietysti viemäriletkua ei voi käyttää joten jalalla potkaisen saunan ulko-oven auki , heitän pesuvedet pihalle, hiljaa toivon ettei kukaan samalla hetkellä avaa ovea, täällähän asiat hoidetaan kun on niiden aika olit sitten päikkäreillä tai saunassa,
olen uupunut, astiat piti levitellä myös keittiöön kuivumaan ilmavasti, jotta bakteerit kuolee, hikisessä kuivauskaapissa se ei onnistu, keittöni on todella eletyn näköinen, kuin huutokaupan esittelypäivä,
onneksi pääsin saunaan josta olen juuri kotiutunut viikonlopun viettoon, uupumus on hävinnyt, puhtaita astioita taas riittää yli joulun, muistuta että otan kalat pois uunista ennen ensi viikkoa.

torstai 11. joulukuuta 2014

KYMMENESPÄIVÄ JOULUKUUTA

Eilen oli ihmisoikeuksien julistuksen vuosipäivä, tänään sen huomasin kun isä Heikki Huttusta haastateltiin, muuten ei media tällä asialla rauhaani häirinnyt, en ole ennen kyseistä julistusta lukenut, ei ole ollut tarvetta, nyt luin, itsekkäästi ajatellen,  kun vanhuus alkaa kolkuttaa ovella, saanko turvallisen vanhuuden, jaa a, jos tätä julistusta ei ota tosissaan, niin tuskin kukaan kunnioittaa vanhuuttani, julkaisen julistuksen tässä, se on pitkä, ei sitä jaksa lukea, mutta tiedät että löytyy tästä blogista.


Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan. Kahdeksan maata pidättyi äänestämästä.
Välittömästi tämän historiallisen tapahtuman jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".
Julistuksen virallinen teksti on saatavissa YK:n kuudella virallisella kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Myös monet YK:n jäsenmaat ovat noudattaneet yleiskokouksen kehotusta ja kääntäneet julistuksen omalle kielelleen. Seuraavilla sivuilla oleva käännös on Suomen hallituksen vahvistama.
Julistuksen ilmaiskappaleita on saatavana YK:n Kööpenhaminassa sijaitsevasta pohjoismaisesta tiedotustoimistosta YK:n virallisilla kielillä, pohjoismaisilla kielillä ja rajallinen määrä muilla kielillä.

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS

JOHDANTO

Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,
kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta,
kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,
kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille,
kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,
kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja,
kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,
Niin sen vuoksi
YLEISKOKOUS
antaa TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.

1. artikla.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla.

Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

3. artikla.

Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

4. artikla.

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla.

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

6. artikla.

Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

7. artikla.

Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

8. artikla.

Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

9. artikla.

Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

10. artikla.

Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

11. artikla.

  1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
  2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

12. artikla.

Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
  2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

14. artikla.

  1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
  2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

15. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
  2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

16. artikla.

  1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
  2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
  3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

17. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
  2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

18. artikla.

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

19. artikla.

Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

20. artikla.

  1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
  2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

21. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
  2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
  3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

22. artikla.

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

23. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
  2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
  3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
  4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

24. artikla.

Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

25. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
  2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

26. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
  2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
  3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

27. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
  2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

28. artikla.

Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29. artikla.

  1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
  2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
  3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30. artikla.

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.




lauantai 6. joulukuuta 2014

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Aamulla jo ennen kukonlaulua heräsin tekemään iltapäivä lehden testiä kuka olisin jos olisin tänään presidentin linnan juhlissa, niin, nyt siis oli jo varma etten päässyt linnaan, tuskin on varalistaa, jotenkin kyllä voi olla, joten älä soittele, pysyy puhelinlinja auki,
kerran meinasin päästä Vammalan vanhojen kirjojen päivillä kun presidentti Martti Ahtisaari oli siellä vieraana, juuri kun aioin avata oven hänelle tuli sivusta joku tyyppi ja tönäisi minut sivuun, maireasti hymyillen avasi oven ja olen varma että toi tyyppi pääsi linnaan, tästä tapahtumasta silmäni aukenivat ja tajusin elämän raadollisuuden, samalla nostin adjutantin ylös kun olin häneen vahingossa törmännyt,
pukukisa tulee olemaan tiukka tänään,  vastakkain on neskaffe kapselikannet ja juhlamokka pussit, ehkä, jos ei kompastu on kilpailussa mukana myös Sofiin froteepyyhepäähine, nyt on netissä vain pukuihin keskittyvä oma kanava joten vihdoinkin Yle on ymmärtänyt jotain tärkeää itsenäisyyspäivän vietossa,
siis, tein testin, kyllä, joo, tottakai, hm,
tulos,
frakkini on heitetty Rumojokeen kiukuspäissä kun taas oli pesulassa kutistettu, joten istun sohvalla myrtsinä, haukun kaikki naisten puvut jotka näen nettilähetyksessä, sapuskat näyttää tosi köyhiltä ja pieniltä, ei edes sipsejä näy,
siis, olisin kuin ....................minä.

torstai 27. marraskuuta 2014

VALOKUVAUS KIRKOSSA

Nyt se seuraa taas minua, apua, punainen valopiste, onkohan se laser, miksen laittanut sittenkään sitä uutta pukua, tää on niin vanha, näkyyköhän se, voi, kengätkin on lionnut ties missä, onneksi on pääsuojus kun parturi-kampaaja jäi väliin ja hiukset on ihan innottomat,
nyt se tulee, ei, mitä, ei kuvaakaan minua, ei kyllä se ottaa kuitenkin, jos käännän päätä vähän, näyttää profiili paremmalta, onko helmat hyvin, saa istua, on saarna, nyt se tulee taas, millaisen ilmeen otan, tuolta tulee toinen, vaikeeta, mietiskelevä vai uskovaisen näköinen, nyt se ottaa tolta puolen, nyt pitää olla hurskaan näköinen, voi kun voisi kääntyä ympäri, kuinka toi alttarikin on noin, olisi toiselta puolelta parempi sivuprofiili, ei taas , rupee asennot loppuun, jos nousisi verryttelemään, ai niin vois mennä sytyttämään tuohuksen, sillä varmaan irtoisi kuva, nyt se tulee taas, punainen piste, räiskis, mikä ihmeellinen valo, ihme, ei , se olikin kameran salama, mä otan ilman salamaa, ketä se nyt voisi häiritä, tosi nipottaja,saarna?, mikä saarna?, joko se  loppu, no, ei se mitään, kuulee sen taas ensi vuonna.

Tulossa on siis kirkkovuoden kuvatuimpia tilaisuuksia, ympärivuotisen kuvauksen lisäksi,valokuvaus on karannut käsistä täysin, yksityisyys on hävinnyt, vaikka rukoillaan yhdessä, pitäisi olla kuitenkin rukousrauha, miksi jokainen hetki pitää tallentaa, onko ihmisen muisti jo niin huono ettei pään sisällä pysy yhtään kuvaa muistona tilaisuuksista, Missä on Jumala, missä on rukous, vain hyörinä kuvien tallentamisessa, elämä on tietokoneella, ei muistoina tyhjässä päässä.

JÄTÄ KOTIIN TAI AUTOON KUVAUSVÄLINEET,  
KESKITY RUKOUKSEEN,
ITSEKKÄÄSTI,
SIELUSI PELASTUKSEKSI!

Juttu ei sisällä kuvia, koska minulla niitä ei ole Jumalanpalveluksista.


perjantai 21. marraskuuta 2014

PAKKO LUKEA!

Tässä linkki esimerkillisestä työstä, pakahduttavan hyvä mieli, että on saanut olla aikoinaan osa tätä työtä Jumalan kunniaksi.

http://www.ort.fi/artikkelit/porissa-osallistetaan-ja-osallistutaan

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

METSURISEKSUAALISUUS

Ensin oli metroseksuaalisuus, nyt on metsuriseksuaalisuus joka täälläpäin on ihan jokapäiväistä, mikä vaivaa kun jokainen ihminen pitää lokeroida johonkin katekoriaan, eikö voi olla vain ihmisiä,
tottakai täällä metsuriseksuaali näkee vaivaa ulkonäkönsä eteen, tunnusmerkkinä on kuulemma parta, voi kuinka monta tuntia menee sen viimeistelyyn jotta se näyttäisi oikealta, viimeistelemättömältä, flanellipaita on jo vuosia ostettu Helsingistä tilaamalla putiikki liikkeestä, ei mitään kaks yhdenhinnalla,
haalarit tietenkin Mascot, sikakalliit, tuodaan yksitellen Tanskasta,
moottorisaha tietenkin timanttilaikalla, johon kaiverrettu omistajan nimi, teriä joka nurkka täynnä, sillä niitähän ei metsuriseksuaali teroittele, köyhää,
Kirves on kuitenkin tärkein, niitä metsuriseksuaali tarvitsee paljon, on pienille puille pieni kirves, keskikokoisille oma sekä suurille puille naapuri, on myös varrettomia joiden terät löytyy kun katselet ympärillesi, puissa, seinissä, ne on niin sanottuja oh, kirveitä, osaa säilytetään kirjahyllyssä ja sitten on kirveitä joilla luodaan imagoa työteliäästä isännästä, eli niitä asetellaan sopivasti polkujen varsille kuten emäntiä,
hanskat on tietysti laamaa tai sutta, kalsarit kalvin kammon tai slottin, tai sloggi, enivei,
juomana vain puolalainen kivennäisvesi jossa aromina votka,
muut työkalut ja pipot käsintehtyjä ja ei ainakaan suomalaisia,
hajusteena Diorin mies tai pyhä lehmä, riippuen vuodenajasta,
huussin tyhjäyksen, puiden paloittelun lisäksi moninaiset työt vievät ajan kuten herkkyyttä ja hermoja vaativa yrttimaan hoito josta syksyisin valmistuu läskisoosin yksi herkkä ainesosa, perunat, ei mitä tahansa vaan metsuriseksuaalin omat keskimureat potut, en ymmärrä mistä siis on kyse, arkipäivän tylsyydestäkö jotta saadaan keskustelua, täällä keskustelunaiheista ei ole pulaa, tiesitkö muuten....

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

MÄ EN KILLAA

Siis, siis, nyt on aika erota kirkosta, voitko kuvitella Jalostaja siirtää hernekeiton valmistuksen Italiaan, ja kirkko ei tee mitään, nyt, nyt, siis, kuvittele mitä paavikin sanoo kun ruokagourmet maassa aloitetaan tehdä hernesoppaa, kauheeta, uutisessa mainittiin että, Italiaan viedään herneet , mutta mitään ei puhuttu possuista, ei kai meille syötetä niitä ulkona narulla kuivuneita raakoja possuja joita Berlusconi kehui kun muuta ei ole,
ken on kerran maistanut Roomalaista pizzaa ei voi kuvitellakaan että tällaisessa maassa tehtäisiin hernerokkaa, joka torstain elävöittävää soppaa jolla Suomen armeija kulkee ja leijuu, tuntuu kuin tulisi uudet pendolinot jotka seisovat aina korjauksilla jossain, voiko enää luottaa hernekeittoon ettei siihen ole sekoitettu kaiken maailman makarooneja,
Jalostaja ilmoittaa olevansa niin pieni ettei ehdi itse  keitellä rokkaa, hyvä ihme ,laajentakaa, ottakaa lisää keittäjiä ja kirkko ei tee mitään, mä en killaa,
en purkkisoppaa itse syö, keitän itse ja varsinkin juuri nyt kun joulupaasto alkoi ja pitää olla kasvisruokaa ja parasta on kasvishernekeitto siihen tarkoitukseen, Jalostaja saa hävetä, tämmöinen järkytys heti paaston alkuun, on ihan maha kuralla, mamma mia.

torstai 13. marraskuuta 2014

KAUNEUS, KUKAT ja TUOKSUT ELI UHRILAHJA

Pidin otsikon aiheesta työnäytös luennon ortodoksisen naistenpiirin illassa 12.11.2014,seurakuntamme kirkkoherra sopivasti juuri ennen blogissaan kertoi traditiosta, isosta ja pienestä, näiden lisäksi on vielä lillukanvarret eli suullinen perinne, en nyt kirjoita kuinka jalkaa ei saa kääntää niskan yli niin  että polvet on ristissä vaan kerron jostain muusta eli uhrilahjasta ja siitä seurauksena olevasta kirkon kauneudesta.

Kauneus

"Jos siis emme tavoita hyvää yhtenä hahmona, yrittäkäämme tavoittaa se kauneuden, oikeiden mittasuhteiden ja totuuden kolmikossa. Kokonaisuuden voimme sitten ennen muuta katsoa ratkaisevan millainen sekoitus on laadultaan, ja koska se on hyvä, on sekoituskin hyvä"
Platon

Nähtävä kauneuden taakse, mikä on kauneuden tarkoitus joka on luotu meitä varten, suitsutus, kukat, tuoksut, jotka ovat osviittoja sisäiseen kauneuteen.

Myös ulkonainen kauneus on arvokasta, näkyväisten asioiden kauneuden kautta on mahdollista saavuttaa se, mikä on näkyväisen yläpuolella.
Pyhä Gregorios Teologi

Traditio

Lue Isä Andrein blogista traditiosta
http://andreinajatuksia.blogspot.fi/2014/10/traditio-vai-traditiovai-vanha.html


Historiaa

Kautta aikojen ihminen on halunnut tuoda kirkkoon uhrilahjoja, joskus ne on ollut hyvinkin outoja, villaa, pellavaa, luita, linnunsiipiä, ne on ollut jotain tuojalle kallista, erikoista, papit oli äkäisiä koska asiaan liittyi pakanallisisuus, alkukirkossa kukkia ei suvaittu, ne koettiin pakanajuhliin kuuluviksi, vasta neljäsataa luvulla kukat sai astua kirkkoon, joten uhrilahja aate saatiin niin hyvin kitkettyä pois että koko uhrilahja asia hävisi,
tämä maanosa on niin kylmä ettei kukilla juhlittu kuin kesäisin, vasta 1875 perustettiin ensimmäinen kukkakauppa Helsinkiin, sitä ennen oli kukkia tilattu suoraan puutarhoilta,
kukkien käyttö on siis vielä haparoivaa ja usein maalliset tavat sanelevat kukkamuodin.

Tuoksut

Kun kirkkoon lähdetään, ei meikata, ei laiteta huulipunaa joka tappaa ikonit, jos on pakko tuoksua voi käyttää Athosvuoren tuoksuöljyä, ihmisen pitää sulautua yhdeksi kirkon tuoksujen kanssa, et voi kilpailla market parfyymilla.

Allergia

Nykypäivä luo mielikuvaa hajuttomasta maailmasta, hajuallergiat lisääntyy, mieti, voiko parfyymisi jonka tuoksu on jäätävän metallinen täynnä purojen puhdasta tuoksua sisältää mitään aitoa, vastaus vaikka et miettisi on EI, ihan vaan täyttä allergiaa, jos parfyymisi maksaa yli sata euroa olet lähempänä aitoa tuoksua joka ei aiheuta mitään vaivoja,
kirkossa , siellä käytetään aitoja aineita suitsutuksessa, öljyissä, ym. Kopioita on käytetty maailman sivu kuten maailman vanhin kaupallinen hajuvesi Eau de cologne jonka loi Italialainen Johann Maria Farina vuonna 1708, sai pian  jäljittelijöitä  kuten 4711, joten aina pitää varmistaa alkuperä tuoksun aitoudelle.

Suitsutus

Suitsutuksen avulla rukouksemme nousee Jumalan kasvojen eteen, tässäkin on kyllä suitsuttajilta unohtunut myös suitsutussavun terapeuttinen vaikutus, ensin pitäisi suitsuttaa ruusua, joka rentouttaa ja rauhoittaa, välillä jasminia joka ärsyttää ja pitää hereillä, lopuksi sitrusta jolloin mieli on reipas lähteä kotiin, yksinkertaista.Suitsutus tapahtuu niin että palavan puuhiilen päälle laitetaan pihkaa johon on sekoitettu eteerisiä öljyjä.

Öljyt

Mirhaöljy on tärkein, tällä öljyllä voidellaan kastettu ja kirkkoon liitettävä, mirha sisältää 56 erilaista aineosaa ja sitä keitetään Patriarkan johdolla kerran kymmenessä vuodessa, viimeksi vuonna 2012, tämä öljy jaetaan ympäri maailmaa, käytettäväksi voiteluun,
on myös öljy joka siunataan yhdessä leipien ja viinin kanssa, tätä käytetään myös voiteluun, öljyyn sekoitetaan muutama tippa ruusuöljyä, jonka pitää olla aitoa, lähes kaikkia eteerisiä öljyjä saa keinotekoisina juuri allergiaa aiheuttavana joten tarkkana pitää olla ja tässä asiassa ei voi säästää.

Tuoksun symboli

Kerran Valamon luostarin hautausmaalla koimme ystäväni kanssa tuoksun jota ei voinut määritellä, hautausmaalla marraskuussa ei ollut mikään, mitään mikä olisi voinut tuoksua, siellä ei ollut ketään, ilma oli sellainen ettei se voinut tuoda, jättää tuoksua, tuoksu viipyili jonkin aikaa ,outoa, yhdistimme tämän tuoksun symbolisesti pyhän ihmisen paikalla oloon, hämmentävää.

Silkki, muovikukat kirkossa

Silkki ja muovikukat on luovuttamista, samoin kuin monivuotisten rukkukasvien tuonti kirkkoon, kukat on kertakäyttöinen uhrilahja Jumalalle, ei kestolotto.

Uhrilahja

Metropoliitta Ambrosius kertoo uusimmassa Ortodoksiviestissä 07/14 otsikolla "Kolikoita kolehtiin"
uhrilahjasta, hän puhuu rahasta,
http://magnetcloud1.eu/package/Ortodoksiviesti_0714/#/1/
mutta on myös toisenlainen tapa, pienimuotoisempi josta kerron,kun tulet kirkkoon tuo kukkia uhrilahjana Jumalalle, tuo kukkia kirkkoon kun vietät nimipäivääsi, näin muistaen omaa pyhääsi, kirkossa pitää olla maljakoita joihin voit kukkasi asetella ja viedä ne isännöitsijän neuvomaan paikkaan, isännöitsijä huolehtii aikanaan kuihtuneet kukat pois, koet olevasi lähellä ja osallistuvasi kirkon elämään, et vieraana vaan jäsenenä, nyt kun Nurmeksessa on palvelukset lisääntyneet voit lähes joka päivä tuoda uhrilahjasi.

Kallis vai Arvokas

Kankaiden avulla kerroin tästä, eli Marimekon unikko kangas on kallis ,haluttu kangas, mutta onko se arvokas kangas kirkkoon? vai onko kirkkoa varten kudottu ristikuvioinen kangas arvokkaampi vaikka on halvempi? Arvokkuus ajaa aina sanan kalliimpi ohi.

Kukat kirkossa

Kuten alkuun kerroin kuinka pitää nähdä kauneuden taakse, niin kukat osaltaan kertovat myös sisältöä, siksi maallinen kaupallisuus, värit ei saa tulla kirkkoon, kukat pitää olla arvokkaita, valovoimaisia, kerroin kuinka värit valitaan, eli ortodoksi. net löytyy Liturgiset värit
http://ortodoksi.net/index.php/Liturgiset_v%C3%A4rit, tätä listaa voi käyttää apuna,
tässä muutamia ajatuksia ja lillukanvarsia:

- Joulun seimi on analogi ja perimätiedon mukaan laski Maria Jeesus lapsen kaukaloon johon oli levitetty lännen Maarianheinää, heinä tuoksuu hyvältä ja kuuluu myös suomen luontoon pohjoisessa, itse en löytänyt sitä mistään, kunnes sain tietää että Puolalaisessa Zubrovka alkoholipullossa on mausteena Maarian heinän korsi, tälläinen pullo tilattiin paikalliseen alkoon ja totta, pullossa oli heinä, pullo kiersi pöydissä ja näimme kaikki miltä kasvi näyttää(pullo oli Suljettu),Nurmeksessa on ongelmana veto kirkkosalissa, joten joulutähdet voi huonosti, ne on paras korvata pienillä kuusilla joihin tehdään kreppi ruusuja, väreinä punainen ja valkoinen, käsintehtyjä, aikuisten, paikalla olleet ymmärsivät yskän,
näytin myös kukkasieneen tehtävän asetelman, ruusuja ei käytetä lainkaan koska ovat lyhyt ikäisiä, vaan aina neilikoita, punaisia tai valkoisia, pohjana on aina tavallinen tuija joka on tuoksultaan aromaattinen , tuija kuvaa kuolematonta paratiisin elämänpuuta. Pitkäikäisiä neilikoita käytetään siksi että juhla-aika yleensä on viikon, jälkijuhlineen.

-Pääsiäinen, pääsiäisen värit on valkoinen ja punainen, kukat pitää olla arvokkaimmasta päästä, Suurena perjantaina valkoiset liljat täyttävät maljakot ja niihin vain lisätään Liturgiaan punaisia neilikoita, keltaisia narsisseja ei käytetä tai jos, niin, niiden pitää olla valkoisia missä punaoranssi keskus, suljemme pois arkipäivän, kaupallisen keltaisen värin, rairuoho, tiput, ei myöskään kuulu kirkkoon.
Suuren Perjantain hautakuvan esiin kanto palvelukseen vien aina yhden liljan hautakuvan päälle, minulta, kuin hautaseppeleen, uhrilahjani, Kristukseni on kuollut noustakseen ylös kolmantena päivänä, tunne sinä hetkenä on pakahduttava, odottava, ylimaallisen kaunis veisuineen, kukkineen.

-Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen, tämä juhla on ainoa jolloin tuodaan keltaisia kukkia esille eli Pietaryrttiä, keltainen väri yhdistetään aurinkoon ja taivaaseen ja on siis Jumalanäidin väri, jos ei löydy näitä, voi korvata värin taivaan sinisillä kukilla, esim. lemmikeillä joita löytyy ympäri vuoden, juhlat pitää ennakoida, kukkakaupoissa on harvoin niitä kukkia joita tarvitaan kirkossa, joten kukat pitää tilata ajoissa, usein, kuten työnäytöksessäni neilikat oli nupulla, joten vasta muutaman päivän kuluttua ne ovat käyttökelpoisia, avonaisia, nuppukukkia ei käytetä, niistä ei ole iloa.

-Helluntaina tuodaan koivut kevään, kasvun merkiksi sisään kirkkoon, ei mitään oksia vaan koko koivut, ne on uhrilahja Jumalalle, yleensä ne laitetaan Kunnian Portin molemmin puolin, en nyt tarkoita että komein pihakoivu kaadetaan vaan sellaiset jotka muutenkin harvennetaan, nyt kauhistellaan, kun puu kuolee,kuitenkin possu maistuu.

-Palmusunnuntaina kirkko koristellaan virpovitsoilla, ne on tarkoitettu pyhille, en katso että ikkunapielet tai ikkunat luetaan pyhiksi joten virpovitsat asetetaan ikonien päälle vaikka muutamaan kohtaa paljon, etusijalla tietenkin Kristuksen ja Jumalanäidin ikonit

-Ristin juhliin tehdään käsiristille pohja aina basilikasta, kerrotaan, kun Kristus kuoli kasvoi ensimmäisenä ristin juurelle basilika, basilikaa voi kasvattaa kotona ikkunalla ja tuoda tarvittaessa kirkkoon.

-Kasveista kerron vain yhden esimerkin,yhden pyhän kohdalla, esittelin niitä kyllä monta illan aikana, kerrotaan kuinka piispa Ignatios Antiokalainen tuomittiin kuolemaan ja hän kirjoitti kirjeen Roomalaisille "Minä olen Jumalanvehnä ja petojen hampaissa tahdon tulla jauhetuksi, jotta minut havaittaisiin Kristuksen puhtaaksi leiväksi." Analogille voi tänä pyhän päivänä tuoda kokonaista vehnää, mutta muista ettei jyviä heitetä roskiin käytön jälkeen vaan syötetään linnuille ja korret kompostoidaan.

Ikoneissa on myös kukkia, ehkä tunnetuin on Jumalanäiti Kuihtumaton ruusu, ikonissa Kristus seisoo Jumalanäidin kämmenellä ja toisessa kädessä Jumalanäidillä on ruusu, ikonin aihe tulee todennäköisesti Jumalanäidin Akatistoksesta 7. iikossi

Paljon jäi kertomatta, onhan kyseessä suullinen perinne, mutta jota voi jatkaa ikuisuuteen.












lauantai 8. marraskuuta 2014

OIKEA KIRJA
Torstaina kirjakaupasta soitettiin kirjasta jonka olin jo aikaa sitten tilannut, nyt se olisi tullut, hain, istuin autossa (en ajanut) luin osia, ajattelin kertoa jotain oppilaille kirjan sisällöstä, olin menossa iltatöihin opettamaan, ai, mikä kirja?

IKONIN FILOSOFIA kirjoittanut Serafim Seppälä,
kirja on täynnä sivistys sanoja jotka mitä ilmeisimmin kuuluu kirjailijan minuuteen tai olisiko epävarmuutta, kansakoulun käyneenä akateemisten sivistyssanojen käyttö ei kuulunut kouluni opetukseen, lähinnä opetukseen kuului haarukan käyttö jota ei monikaan ollut nähnyt saati käyttänyt,

tässä pieni esimerkki kirjan tyylistä:

-Semioottisesti tämä merkitsee, että ikonin kommunikatiivinen luonne koskee varsinaisesti sitä, mikä representaatiojärjestelmässä on yleistä.

Jee, Seppälän mukaan ikoni ei ole sanaristikko jonka voi täyttää loppuun ja asia on selvä, tämä kirjakaan  ei ole sanaristikko ja tarvitsee paljon, paljon, apukirjoja jotta tulee ymmärretyksi, johtuen todennäköisesti siitä ettei näitä asioita ole suomessa ennen kukaan käsitellyt,
kirjassa on monia kohtia jotka allekirjoitan täysin, kehykset, jotka muiden mielestä ikoneissani on ongelma, siis niiden puuttuminen, minulle ikoni ei ole ikkuna taivaaseen, vaan haluan rukoilijan olevan läsnä, ei kurkistelevan ikkunan takaa, ikonissa läsnäolon, kasvot, vain valon kohdalla olisin kaivannut lisää, en valoa vaan                                                                                        
.. Sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivän paiste, pimeys kuin kirkas valo.

Vain yhden lauseen verran löysin ikonin selittelyä, mitä maalari on tarkoittanut, en ole koskaan sellaisesta selittelystä pitänyt, maalari maalaa joskus hyvinkin suuren innoituksen vallassa, jolloin matemaattiset kaavat ei tule mieleen, vaan kokonaisuus, aiheen paras esiintuominen.
Kohdassa  jossa puhutaan pöydästä oli kaikki lanttuni lumen alla.

Kirjan kuvitus on noin 1400 luvulta, kirjan mukaan mestareiden maalaamia, onko itsestään selvä että jokainen ikoni on mestarityötä joka on kyseiseltä aikakaudelta, voiko mestari maalata väärin, antaa vääriä mielikuvia, hm, jos katsoo ikonia nimeltä Joakimin ja Annan kohtaaminen Jerusalemin kultaisella porilla, on siinä kohtia joita en ymmärrä, tänä aikana olen pitänyt että ikonissa kaksi punaista vaatetta yhdistäen rakennukset kertoo siitä, että tapahtuma tapahtuu sisätiloissa, tämä tapahtui kuitenkin Jerusalemin portilla, oliko 1400- luvulla punaisella vaatteella eri merkitys, jokaisella asialla ikonissa kuitenkin on symboliarvo, mitä maalari haluaa kertoa vai onko vaatteiden lisäys vain tyhjän tilan käyttöä, olisin halunnut että Seppälä olisi ruotinut edes yhden ikonin, avannut sen meille, joilta on hävinnyt ikonien lukutaito.

Kirja on kunnon kirja


Tähän vielä lainaus kirjasta, runouden kielestä.

Kristityn sielun on oltava hienovireinen, herkkä ja tunteikas. Sen pitää liitää, liitää yhtenään, elää unelmissa; liitää avaruudessa ja tähdissä, Jumalan ihmetöissä ja hiljaisuudessa, Sen , joka haluaa tulla kristityksi, on tultava runoilijaksi.
Pyhä Porfyrios

 
 

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

PYHÄINJÄÄNNÖKSET

IHMEELLINEN ON JUMALA PYHISSÄÄN.

Marko Mäkinen on tehnyt kirjan Lintulan ja Valamon luostareissa olevista pyhien reliikeistä, kirja tuli jo tänään, yllättäen, kirja kuuluu Valamon kirjakerhon valikoimiin, pakkauksesta jo näin mikä kirja on ja päästyäni sisälle istuin lippis päässä, pomppa päällä lukemaan jännittävää kirjaa, tunnin kuluttua havahduin lämpöön ja huomasin vasta pukeutumiseni, luin kirjan yhtä soittoa, nyt sain selkeitä vastauksia reliikeistä, vastauksia joita ihmiset esittävät niistä, kauhistellen, epäillen, oudoksuen, on vaikea selitellä asiaa, josta itsekkään ole paljoa tiennyt, ei enää, voin kirjan avulla näyttää tekstejä ja esimerkkejä ja jos ei ymmärrystä synny, niin onhan kirja aika painava.

Sanoisin, jos vähänkin kiinnostaa nämä ortodoksiset asiat, kannattaa kirja tilata,
puh.0175701 501 tuohus Valamon luostari
kirja maksaa kirjakerholaisille vain 39€ joka on sopivasti noin spesiaalikirjasta,
kirjassa kirjoitettiin myös kosketusreliikeistä, tsasounassani on sellainen, mutta siitä en kerro muuta kuin jos kysyjä on paikalla, pysyköön mysteerinä.

Pyhäinjäännökset etusivu


Ps. Kurpinovo sivu on valmis.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

AMADEUS

Joka on nähnyt Milos Forman ohjaaman Amadeus elokuvan , ei voi sen jälkeen muuta kuin alitajuisesti verrata kaikkia muita esityksiä siihen, olin eilen Kajaanissa katsomassa Amadeus näytelmää, joo,
jos aloitan lavastuksesta,  kyseessä oli todella köyhäily versio, näkee että tiukalla budjetilla mennään, tarkkuutta kehiin 1700- luku oli sekä Barokin ,että Rokokoon aikaa, raja on häilyvä, mutta yksi ainakin oli selvä, kirjat, kirjat olivat todella kalliita,  näkemäni perusteella se kirja määrä mikä oli kuvattu lavasteisiin olisi Mozartin pitänyt olla miljönääri, tuskin olisi perheen tarvinnut palella, ikkunoiden muoto myös jotenin mietitytti, hm,
peruukit, kauheita, minulla on pölyhuisku joka avautuu putkesta ja näytti kuin ne olisi tuotu näyttämölle, maskit kuluttaa ihoa ja varmaan työsuojelu on kieltänyt, ajan kuva ei syntynyt, kun menen teatteriin odotan kliseitä, juuri noin, en kaipaa todellisuutta vaan kaleeria hiuksissa joka ampuu minut kun olen hapan, tekoluomi puuttui,
kahvi oli hyvää, sitruunaleivos mainio ja näyttelijätyö, en arvostele, tekivät varmasti niin kuin oli käsketty, Salier oli puiseva, keskustelut puisevia, liian pitkiä, Mozarin nauru hersyvä, juuri oikea,
musiikki, ei voi valittaa ja muuten oli upeaa, näytös oli loppuunmyyty,
minussa oli vika , sillä lähtiessä otin kaikki päivän pillerit yhtaikaa ja kun saavuimme teatteriin join kahvia ja etsin sohvaa jolla voisin nauttia päiväettoset, mutta näytelmä alkoikin ja näin siirsin itseni pehmoiseen upottavaan lämpimään tuoliin jota ympäröi pimeys ja hiljainen puheen sorina,

VAADIN VALOA, EPÄMUKAVIA PUUTUOLEJA.
Tai ehkä ei sentään.

Näytelmässä oli naamioita, Milos Forman elokuvassa näin ensi kerran sellaisen hatun ja naamion, vaikutus dramaattinen,
kun pääsin Venetsiaan 2011, olin päättänyt ostaa sellaisen hatun, kerään hattuja, kun astuin laivasta maihin sivuutin Markuksen kirkon ja astuin sisään liikkeeseen jossa nautin parhaan Italialaisen Tiramisun jonka olen Italiassa saanut, kyllä, kyllä , seuraava ovi oli unelmieni paikka, sokerihuuruissa näin hatun, kauppa oli  ATELIER MAREGA, hatun nimi on TRICORNO ja naamio BAUTA(LARVA),
ostin siis myös naamion, synkkää, synkkää, rahattomuutta, siksi päivä istuen Markuksen kirkon rappusilla tricorno anovasti sisäpuoli ylöspäin,
kuvassa näkyy molemmat.


 
Tricorno ja Bauta
 
Italiassa kuulin parhaan aforismin, mitä ikinä,
 
KAHVI AAMULLA ILMAN PULLAA,
TIETÄÄ HUONOA ONNEA
KOKO PÄIVÄKSI!


perjantai 24. lokakuuta 2014

XX

Tsasounan vihkimisen jälkeen UNOX kiertoilma uunini röyhtäli kumitiivisteen parin metrin päähän kun avasin uuniluukun ,seuraavaksi paistoi vain oikealta puolelta, polttaen alta, jee,
uuni on vanhus, ostin sen vanhana ja nyt oli uuden aika, täydellisesti kielitaidottomana kirjoitin kirjeen Unoxille Italiaan ja pyysin hinta arvion uudesta uunista, sillä kuvaston perusteella nyky uunit sisältää tv, nettiyhteyden ja pizzerian numerot,
ennen oli vain ohvatta ja koukku joilla vedettiin pullat uunista, kuvasin uunini ja uunista löytämäni osan tietotarrasta, leikkasin ja liimasin, käänsin googlella kirjeeni, hauskaa,( oli varmaan vastaanottajallakin)
muutama viikko meni  kunnes tuli sähköpostia ja voisiko minulle soittaa, se olisi turhaa sillä en ymmärtäisi kuitenkaan mitään, tuli uusi viesti, enkö puhu edes Ruotsia, en todellakaan, tac mellan öl, viestit hiljeni, piti pyytää tulkkiapua, koneeni mallia löytyy enää museosta, mukava kuulla ja uudet niin kalliita etten voi ajatellakaan, löysin eri yhtiön halvemman ja nyt keräilen rahaa sitä varten, uuni maksaa 1800 €, uunin tarvitsen sillä aina jonkun kissan ristiäiset jonne pitää leipoa pullaa.
Tarina jatkuu;
Tsasounan vihkiäisten kunniaksi sain lahjaksi kolme kookospähkinää, hauska lahja, eilen oli aikaa niille, ne oli helppo rikkoa ja ne oli eri kypsyys vaiheisia, oli keski-ikäinen jossa vähän nestettä, vanhus jossa ei oikeastaan lainkaan nestettä ja nuori jossa nestettä niin ,että kun, huom. luulin, siis aina luulen ettei siinäkään ole mitään olikin niin täynnä, työhuoneeni tuoksuu seuraavat sata vuotta kookokselta, kun pamautin vasaralla tulos oli näkemisen arvoinen, syysmasennukseni vaihtui uupumukseen, kuka siivoo, ei kukaan, artisti on väsynyt,
Kuorin tumman kuoren pois joka oli tiukassa kuin lantun kuori, anteeksi tällainen bönde vertaus, päätin jauhaa ne MOULINEX koneella jonka löysin talostani, minulla on ollut jo aiemmin yksi samanlainen kone jonka rikoin kun kone ei kestänyt jauhaa kiviä joista halusin maalausväriä,
jauhoin siis hyvin, tuli rouhetta aika paljon, päätin käyttää sitä oppilaille leivottaviin pulliin, laitoin rouhetta taikinaan runsaasti ja hapoksi punaviinimarjoja, päälle sokeria ja lisää kookosta
ja sitten uuniin, uuni poltti päältä, peltejä piti vaihdella ja lepytellä uunia jonka asteet sekosivat täysin,
sain pullat kuitenkin valmiiksi, illalla kahvitauolla ei mitään loistavaa valokiilamaista
kehumisryöppyä tullut ja kookos ei maistunut oikeastaan yhtään, mutta sen minkä maistoi oli hyvä pehmeän makuinen.

                                                                 Valmistautuminen
 
 
Helppoa
 
                                                              Moulinex ja kookosta

                                                                    Unox ja prötti

Ps. Teksti jutussa näyttää oudolta harvennetulta, kirjoittaessa oli ihan normaalit välit, sorry.


 

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

LOORA
Mää sit tykkäsi,
oli tänään ortodoksisen lähetystyön loora lounas, eilen tehtiin kahdeksankymmentä looraa, oli siinä väkertämistä,
meillä oli tarjolla:
silakkaloora, porkkanaloora, lanttuloora, läskiloora, maksaloora imelletty perunaloora, punajuuriloora, kaaliloora, makarooniloora ja eri variaatioita, kuten gluteeniton ja munaton, soosina oli lihahöystö,
tarjolla oli myös vanhan ajan etikkasalaatti,
leipää, keitettyä maksaa, koskenlaskija juustoa,
juotavaksi oli kotikaljaa,
jälkiruuaksi sekameteli soppaa
ja kahvin kanssa kuivakakkua.
Jo perjantaina piti laittaa kalja käymään ihan oikeista maltaista, tuli tosi hyvää täällä kertaa,
käytössä meillä oli vain yksi vanha uuni joka poltti yläpuolella ja pakasti alapuolelta jos ei sattunut polttamaan karrelle, kaikki saatiin jotenkuten paistettua,
liha höystö oli itseasiassa karjalanpaistia, mutta kun täällä sitä osataan tehdä niin oli parempi välttää konflikteja ja nimetä lihahöystöksi.
Ortodoksisen naistenpiirin vapaaehtoiset oli tekemässä ja toimimassa, teema oli savotta ja emännät halusivat pukeutua kämppäemänniksi, ja pukuja oli löydetty, kysyin eräältä kelloa ja hän vetäisi essun taskusta mobiiliverkkotietokone i-paidin, niin ne on emännätkin muuttuneet, tänään oli myös erään emännän mies pukeutunut tukkijätkäksi ihan aidoin asustein puukko tuppeineen, puukko oli jätetty kotiin suosista, sillä julkisestihan ei enää puukkoa saa kantaa, tosi mukavaa että hän oli tämän huomioinut,
meillä soi töitä tehdessä Valamohumpat ym. asiaankuuluvat korkealuokkaiset esitykset, tänään myös kanttorimme soitti pianoa ja luullakseni yksi oli kulkurin valssi, emäntä kuoro kajautti myös jonkun vanhan goverbiisin, en muista nimeä,
ilma oli mitä kauhein, mutta sisällä salissa oli lämmin, iloinen tunnelma.

                                                                    Kaljaa pöytään

Kaljat pöydässä
                                                                    
 Tarjolla sitä ihan oikeaa savotta juustoa, kiitos julisteesta Valio, kuvassa myös leivät ja keitettyä maksaa.
 
Loorat
                                                                               
                                                                          Etikkasalaatti
PS:
Tämän kirjoitin aamulla, unohdin tärkeimmän eli sekahedelmä sopan eli sekametelisopan. siskoni tekee sitä joka joulu ja jo viikkoa ennen yritetään tolkuttaa ettei sitä kukaan syö, mutta kuinka ollakaan joulupäivän iltana kun sitä hakee, ei sitä ole, kuka sen syö on arvoitus, teimme loorapöytään tätä ja tolkutin ettei sitä kukaan syö, mutta on symbolinen jälkiruoka, kun lähdin kotiin joku kaapi kulhon pohjaa, kuka sen söi?
Ruokasivulla on juttua uunista.



 

tiistai 7. lokakuuta 2014

TEKSTIVIESTEJÄ

pppppppppppppppppp
Porkkanoita

Aina pitää olla positiivinen, myönteinen, vaikka ihan varmaa ei ole mistä on kyse,  joten vastasin -kyllä kiitos

pppppppppppppppppp
jätin oven taa

Uteliaisuudesta kävin katsomassa oveni taa, porkkanoita iso laatikko hehkuen elämänilon oranssina valona, tervetuloa!
Maanantai aamulla valmistin työpisteen ulos uuden tulipaikan viereen, tosi mukava työskennellä kun joka hetki ei tarvinnut varoa vettä, sinkoilevia porkkanasuikaleita, jos muistat on pikkupakastimeni vyötetty vaarivainaan henkseleillä ja isompi on jo kurkkua myöten täynnä sapuskoitani, hetken aikaa meni ennen kuin kaikki porkkanat oli raastettu ja pussitettu, varovasti lähestyin pakastintani ja olin jo miettinyt mitä pitäisi poistaa jos pussit ei mahdu ja voi että, pakko oli ottaa käpy niminen täytekakku pois pakkasesta, harmillista, mitä sillä teen, apua, se sulaa ihan silmissä, pitäisikö kompostoida, komposti on pakollinen jos meinaa saada alennuksia jätemaksuihin, kerroin kyllä jäteyhtiölle että olen sen ikäinen että toimin itse kompostina, mutta eivät hyväksyneet ja piti ostaa halpa muovinen joka on yhtä puhdas kuin kymmenen vuotta sitten kun sen ostin, kaikki ruuat käytetään loppuun ja viimeksi sekoitetaan sämpylöihin, tämän opin siskoltani kun hämmästyksekseni sämpylästä tuli esiin kinkkusiivu ja kysyin oliko jotain uutta laatua, kyllä, vanhakinkkusoosisämpylä, joten opin käyttämään mitä tahansa sämpylän pohjana, nyt siis ongelmana täytekakku joka sulaa, on varmaan pakko uhrautua ja syödä se pois, terveydenhoitajalleni tiedoksi, teen tämän pakon edessä,mmmmmmmmmmmmmmmmm,öhm.
Kiitos porkkanoiden tuojalle.

 
 

lauantai 4. lokakuuta 2014

OLE`

Ensimmäinen päivä lokakuussa alkoi mukavasti, pääsin kyydillä Nurmekseen Hannikaisen salissa olevaan flamenco musiikin konserttiin jota esitti Toni Jokiniitty ja Jari Lehtonen kitaroin,
kuulen joskus musiikin sanoina joita ei ole, siis, näen kuten nytkin Jari Lehtosen soittaessa vanhempaa flamencoa astuvan esiin, suureellisesti tilaa vievän vanhemman naislaulajan jonka dekoltee antaa tilaa ilmaisulle, käheä, monen kuubalaisen sikarin ja invalidi juoman sumentama ääni vyöryttää eteeni ilman sanoja sanoja elämästä, rakkaudesta ja petollisuudesta, taustalla sirot Majat räiskyttää kopisivia kenkiä niin että puusäleet sinkoilee,
hetkittäin koen tämän, kuitenkin lähes koko konsertin ajan on läsnä suomalainen täsmällisyys, harjoitus josta puuttuu sanat, on vain kitarasta lähtevä ääni.
Olen viettänyt nuoruusiän kesät yksinäni Mallorcalla, luostareissa ja kapakoissa, Mallorca on loppujen lopuksi hyvin suljettu kaupunki jonka taloihin turisteilla ei ole asiaa, Caca Oliver, kartanoksi sanottu, raotti toisinaan porttejaan ja päästi turistit sisään juomaan viiniä, katsomaan tanssia, siellä olin usein koska ystäväni esiintyivät siellä,
yhtäkkiä joku saattoi saada slaakin , eli minä tällainen suomalainen hissukka kun joku otti kitaran ja ryöpytti ilmoille jotain, ääntä säästämättä, yrittääkö huutaa apua, onko joku kohtaus aluillaan, muut ryntäsivät ylös, kastanjetit murensivat laastia seinistä, apua! mitä tapahtuu, vallankumousko, ei , vaan ihan omaksi iloksi luotu flamencojuttu kun ahdisti, kyllä näinä vuosina opin paljon, jos ei halua masentua, voi vaikka hakata hetken kattilan kansia, ottaa toreadorin ylvään asennon ja hupsis on niin naurettava ettei voi kuin naureskella itselleen, mielellään tietysti yksinään, ilman vieraita.
Espanja oli -60-70-80 luvuilla hyvinkin uskonnollinen maa ja ainakin ne piirit joissa liikuin, olin Monsserat vuoriston luostarissa, olin Mallorcalla luostarissa, sadoissa kirkoissa, usko oli näkyvissä joka puolella, paavin kuvia kodeissa, kapakoissa joka puolella, kaupunkiluostari oli keskuspaikkani Mallorcalla, siellä paistoin munkeille lättyjä ja ehdottomasti piti saada mansikkahilloa, munkeilla ei ollut rahaa, eikä minulla, mutta kun syömään alettiin hillo oli pöydässä, yleensä syötiin papukeittoja joissa oli leipää ensin lautasella ja päälle kaadettiin kuumaa keittoa, kuumaa sillä luostarissa oli tosi kylmä aina, jopa tv- huoneessa oli rakennettu kuin katsomo, koroke  koska ylempänä oli lämmin ja vanhat munkit palelivat aina.
Härkätaistelussa käytiin myös, oltiin halpojen lippujen paikoilla joten aurinko paistoi sietämättömästi,
muusikkoystäväni aloittivat usein velmuilun jotta olisin tosi vaikeen näköinen, o´leeta huusivat niin että härätkin pysähtyivät , lauloivat ihan carmeen karseesti sillä musiikki on olennainen osa taistelua joka aina päättyy härän kannalta huonosti, johonkin aikaan Cordobes oli naisten suuri sankari ja kun tästä mukana olleet laulajattaret innostuivat esittämään ihastunutta oli suomipoikanen hiljaa kun tuollaisia komedienneja ei ollut nähnytkään, hauskaa oli.
osan aikaa vuosittain asuin samalla kadulla kuin ilotytöt, kaikkeen tottuu ja voit kauhistua, mutta silloin se oli osa elämää, halveksittiinko heitä, en usko, useilla oli lapsia joten päivisin olivat äitejä joskin vaikka t-paidassa ei lukenut. -äiti on väsynyt, huomasi sen.
Tarinoita on vaikka kuinka, katsoin niitä lapsen-nuoren silmin ja vuosien jälkeen olen ymmärtänyt olleeni onnekas tutustuessani Espanjalaisiin ihmisiin ihan oikeasti.
Siis yksi konsertti toi paljon muistoja esiin, toivottavasti kuuluu vielä kauan rytmikäs soitto muistoissa.
Kuvassa on härkätaistelu juliste se on painettu siinä kodissa jossa asuin, alakerrassa oli painokone, jostain tuotiin valmiiksi painetut kuvat jotka oli maalattu tosi upeasti, siis oikeaa taidetta ja vaari käsin latoi kirjaimet ja painoi tekstit kuviin, joskus kun julisteet olivat niin isoja ne liimattiin kolmesta osasta, minullekin vaari painoi oman julisteen, olen yhtenä kolmesta taistelijasta Cordobesin ja Ramozin kanssa, juliste on hukassa, toivottavasti löytyy jostain,
kuvassa on myös metallitaos työ joka on Mallorcalta ja kaunis Jumalanäidin kuva joka oli äidilleni rakas, hän itse pääsi myös käymään vanhemmalla iällä Palmassa ja tältä matkalta toi työn.


Mallorcalainen härkätaistelu juliste vuodelta 1966 ja metallitaos Kristus ja Jumalanäidin kuva

maanantai 29. syyskuuta 2014

149/85

Siis verenpaineeni eilen, eilen oli aikaa katsoa hyviä henkisesti kohottavia elokuvia ja dokuja joten putkiremontti ohjelman( eilen oli sunnuntai) sijaan katsoin kolme jaksoa Tanskalaista huutokauppa ohjelmaa,
sanoinko alussa että numerot tarkoittivat verenpainettani ohjelman jälkeen,
katsoin siis Tanskalaisen huutokaupoista kertovan ohjelman jossa ainakin näissä kolmessa jaksossa yritetään huutokaupata hevosia, ohjelmasarja on kaksitoista osainen ja pelkään hevosten puolesta, että ne ehtivät kuolla vanhuuteen ennen kuin ohjelma on valmis,
katsoin siis Tanskalaista huutokauppa sarjaa jossa muun muassa huutokaupattiin hevosia, vielä ei ole päästy huutokauppaan asti,
alussahan kerroin kuinka verenpaineeni oli otsikon mukainen ohjelman päätyttyä, katsoin siis Tanskalaista huutokauppa ohjelmaa jossa muun muassa huutokaupattiin hevosia, vielä kolmannessa jaksossa ei niitä varsoja ole saatu huutokaupattua, apua, minuun on tarttunut tämä siis, kerroin alussa verenpaineeni, kyseessä ei ole siis verenpaine, aiheena, vaan Tanskalainen huutokauppa ohjelma joka on tarkoitettu, kelle?, siis ilmeisesti ihmisille joilla ajatus ei pysy päässä kymmentä sekuntia kauempaa, tottakai muistan, katsoin siis eilen Tanskalaisen huutokauppa ohjelmasarjan kolme ensimmäistä jaksoa ja muistan vieläkin kuinka varsojen pitää olla askeleen edellä, mitä, en muista, mutta muistan katsoa ohjelmat uudelleen jotta muistaisin jotain muuta, mitä?, siis sen että verenpaineeni oli ohjelmaketjun loputtua sen minkä yllä ilmoitin, katsoin siis Tansanialainen huutokauppa ohjelman, tunnen itseni tyhmäksi, vanhaksi, en muista ohjelmasta mitään vaikka asiat toistettiin kymmenen sekunnin välein eri sanoin, katsoinko Tunisialaisen huutokauppa ohjelman eilen, kyllä, muistan kun verenpaineeni oli vai oliko se edellispäivänä ihan normaali, tämä Turkkilainen ohjelma sarja osaa hyödyntää toistoja ja kun poistut tai käännät katseesi hetkeksi sama aallon vaasi näkyy eri kulmalta ja näkökulma on uusi, olet epävarmuuden tunteessa olenko nähnyt jo ohjelman, et uskalla vaihtaa kanavaa koska et voi olla varma oletko nähnyt tämän hevoskasvatus ohjelman Tampereelta.
Itse olen päässyt erääseen dokumenttiin ja minuutin kuvaamisen jälkeen olin jo ihan poikki, valmiiseen kuvaan tarvittiin kolmesta kuvakulmasta, samasta asiasta kuvaa joten en kadehdi tätä miestä joka huutokauppaa niitä poneja joiden pitää olla askeleen edellä ja jota hän toistaa maisemaa vaihtaen kymmeniä kertoja.
ONNITTELUNI JOS JAKSOIT LUKEA TÄMÄN, MUISTA SULKEA TELEVISIO!
Voi ei, unohdin että näitä Tanskalaisia huutokauppa ohjelmia tulee vielä yhdeksän(9) älä siis sulje vielä televisiota sillä taas pian tulee Tanskalainen huutokauppa ohjelma jossa muun muassa huutokaupataan pieniä hevosia ja Aallon vaasia. Verenpaineeni voi kai nyt hyvin. Siis katsoin Tanskal....ä¨pok9¨+
TEHKÄÄ JOTAIN,
TOISTAMINEN KIELLETTY!
MINÄKIN MAKSAN TV-VEROA! Sainpas sanottua

lauantai 27. syyskuuta 2014

PALAVA TULI

Pyhän Ristin ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasounan vihkiäisten  aattoiltana oli palava tuli ulkona lämmikkeeksi, kokoonnuimme tulen ääreen, yhtäkkiä huomasin kun kaikki feresipukuiset häipyivät loitommalle, vasta hetken kuluttua pääsin kartalle ja yhdelle istujalle oli lentänyt hehkuva kekäle lautaselle joten varjellakseen hameitaan ja essuja menivät loitommalle,
puuna oli huonompaa pihkapuuta joka räiskyi ja oli syyllinen,
nyt asia on korjattu, kyläseppä ja minä väänsimme ruostumattomasta pellistä kaksikehäisen tulipaikan ja vielä verkon, että kekäleet pysyvät paikoillaan, koepoltto oli perjantaina kun sain bussilastin vieraita Oulusta, hyvin toimi lämmitin.
          
                                                                  Uusittu tulipaikka

Tuli on tärkeä elementti ortodoksisessa kirkossa, sitä ei heti huomaakaan,
On lampukka, jossa aina palaa tuli kirkossa ikonien edessä, tai tuli, joka tuodaan tarvittaessa esille kuvastaen erilaisia asioita,
on tuohus joka ostetaan palavan rakkauden merkiksi Jumalaan, joskus aina kysytään miksei tuohukset ole ilmaisia?, tuohus on uhrilahja,
itse olen törmännyt monta kertaa siihen kun olen antanut jotain on se osoittautunut saajalle arvottomaksi, siksi on hyvä että lahja jonka annat Jumalalle maksaa, etkä saa sitä ilmaiseksi, vaikka viisi centtiä jos ei ole enempää, lahja on silloin sinulta, ei arvoton ilmainen poltettava kynttilä.
Joka pääsiäinen sytytetään Jerusalemissa Pyhän haudan kirkossa tuli jota viedään ympäri maailmaa ja jokaisessa kirkossa sytytetään joka vuosi pimeään kirkkoon tuli pääsiäisyönä jota jotkut vievät kotiin ja varjelevat sitä,
niin mekin teimme kummipoikani kanssa eräänä vuonna, mukana kirkossa ei ollut lyhtyä joten pääsiäisen punaiseen tuohukseen otettu tuli tökättiin kotiin vietävään pashaan ja laitettiin pakettiautoni tavaratilaan, kävimme ensin, kello oli siis kolme yöllä, hautausmaalla laulamassa pääsiäisveisut ja tämän jälkeen kotiin jossa teimme sen ajan voileivät eli savujuustoa, voita ja kananmunaa, hetkinen, leipä jäi pois, ei jäänyt, kuka sitä nyt pääsiäisajalla syö, olimme sytyttäneet joka huoneessa lampukat ja jälleen laulaneet riemulliset pääsiäisveisut, väsymys voitti ja kiersimme talon kaikki huoneet, sammutimme lampukat  ja makuuhuoneitten ovilla toivotimme hyvää yötä ja yhtaikaa puhalsimme molempien huoneiden lampukat sammuksiin, hetki oli hiljaista kunnes meidät tavoitti kuuluisa pääsiäisnauru, lyhyt oli pääsiäistulemme kesto sinä vuonna.

Kirkossa Pääsiäisyönä siunatut pasha ja kulitsa

Ikoneissa tunnetuin ehkä on Profeetta Mooses ja Palava Pensas, toinen joka tulee mieleen on Kolme miestä tulisessa pätsissä, monissa ikoneissa on tulta kuten Marttyyri Niketas Gootin ikonissa, hänet poltettiin kuten monet marttyyrit.

Pyhä Niketas Gootti

Kotonani palaa aina lampukka kun olen paikalla ja hereillä, poltan lampukassa parafiiniöljyä ja tämä on pyhien läsnäolon merkki, yleistynyt on myös tuikkujen polttaminen lampukoissa, löysin kotimaisen valmistajan joka tekee tuikkuja mehiläisvahalla, tilaan kun pääsen taloudellisesti tasapainoon, tsasounan rakentaminen tyhjensi kassan, lampukoissa kuten kaikissa muissakin asioissa pitäisi käyttää luonnon puhtaita aineita, suosittelen lampukan sytyttämistä aina kun on kotona, tämä poistaa myös yksinäisyyden tunnetta joka voi olla joskus raskasta.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014


KIITOS

Kasvimaan kesä on tullut päätökseen, perunakorin, kuokan ja runsaan voin kera lähestyin perunoita, jännitys tiivistyi onko maan alla mitään, ON, ON, sato oli pian korjattu, ensi vuonna pitää kiinnittää huomiota laaduntarkkailuun sillä olivat huomattavan erikokoisia, mitähän pitäisi tehdä?
Tänään on siis keskiviikko ja ortodoksisessa kirkossa on keskiviikko ja perjantai paastopäiviä joten potut odottavat huomiseen jotta voi, voi, ymmärrät, en kirjoita enempää ettei terveydenhoitajani hermostu.


Huomaa perunoiden erikokoisuus
 

Porkkanat olivat ensimmäisen luokan kalliita naposteluporkkanoita joita myydään kalliilla joten olen ylpeä onnistuessani kasvattamaan sellaisia ja vielä sain muhkeita varsia mauste seokseen, varret ovat hyrisseet kuivurissa koko yön ja kohta pussitan ne odottamaan jauhamista,

Kalliita napostelu porkkanoita

Timjamin hukkasin, olen pahoillani, se ei oikein kasvanut ja taisi mennä vesiheinän mukana jonnekin.

Naapurin Sakke valvoi työtä ja korvaa kuvan timjamista, pyysin Sakkea kääntämään naaman toiseen suuntaan että täyttyy yksityisintimiteetti suoja laki.

Paprikat keräsin myös pois ja pakastin, paikka, vaikka oli aurinkoinen oli iltapäivän auringossa joten eivät kasvaneet isoiksi.


Paprikat jäisellä kasvion lasikatolla
 
 
Pinaatista tuli valtava sato ja kuvassa viimeiset, huomasin kun otin varret pois, että kannattaa, tukea varsi, nyt oli kehitellyt vartta runsaasti.
 
 
Pinaatit vielä varsineen
 

Nyt on kaikki kerätty, maa tasoitettu ja maatuvat kasviosat sekoitettu joukkoon, lauantai illalla tsasounan vihkiäisten aattona iltatulen tuhkat lisäsin myös kasvimaahan joten kun sen tein, pitää muistaa(tottakai) että perunaa ei voi laittaa, ei tykkää tuhkasta.

Maa on tasoitettu



Kasvimaa, noin pieni tuotti iloa koko kesäksi ja pienuudellaan tuotti satoa kiitettävästi ja kun oli korkealla oli helppohoitoinen, ensikesänä jatkan uusilla kasveilla puutarhurin elämää,
tässä lopuksi kiitos rukous sadosta:

Rukoilkaamme Herraa.
   Herra siunaa nämä uudet hedelmät, joiden olet sallinut kypsyä suotuisassa ilmassa, virvoittavassa sateessa ja tyynessä säässä, jotta ne tulisivat meille niitä nauttiessamme iloksi ja lahjan tuojille syntien sovitukseksi Kristuksesi pyhitetyn ja pyhän ruumiin ja veren kautta.
Hänen ja kaikkipyhän, hyvän ja eläväksitekevän Henkesi kanssa olet sinä kiitetty nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

KARISMAATTINEN, HÄIKÄISEVÄ

Olen valmis, olen pessyt vieraan unohtamalla shampoolla hiukseni joka tarkoitettu värjätyille hiuksille ja joka lupaa lisää pöyheää sähköisyyttä, muuten olen peseytynyt siskoni Espanjasta tuomalla kokovartalo shampoolla, tuoksun kuin eedenin ruusu,
olen silittänyt napateepaitani, valinnut kauluspaidan josta menee kolme ylintä nappia kiinni,
olen valmis kohtaamaan väkijoukot,
ovi avautuu, astun sisään S-Markettiin, hymyä, vahinko kun kärpännahka viittani jäi kotiin, olen säkenöivä, karismaattinen, se näkyy minusta,lähestyn böndeperunalaaria, otanko niitä, en tietenkään vaan kalliita valmiiksi pestyjä, karismaattiset ihmiset ei syö jotain multaperunoita, hymyä, ystävällisyyttä, koko päivä upea,
kun tulen kotiin näen naamani ovilasista, mitä hel...., siis taas, olen kulkenut koko päivän valkoinen vessapaperi rulla silmälasin nenätuessa, onneksi oli edes emboa jota sain lahjaksi, muuten käytän tietysti xtraa, kärpän nahka viittani palaa poroksi ja sulkeudun viikoksi kellariin, lohduttaudun sillä että eräs kylän isäntä oli tehnyt kyläkäynnit yöhousut jalassa ja oli havainnut ne vasta kotiin palatessa,
olikohan esimerkki oikea? siis, toisinaan herättää eräät ikonit närää, ei sovi sisustukseen.
Aina,
ikonin pitää olla karismaattinen, häikäisevä,  hallita tilaa, ikoni on aina diiva ilman häpeää,
ikonin merkitys on muuttunut suuresti, aiemmin ikoni huoneessa oli kuin pyhä olisi ollut läsnä ja ikonia ei oikein tohdittu edes katsoa kuten ei vieraitakaan tuijoteltu,
nykyään ikoni on osa sisustus suunnitelmaa, jo 1950 luvulla soviteltiin ikonia osaksi sisustusta kirjahyllyn kanssa, ikonia ei saa huomata,
nyt ikonimaalarin pitää olla edelläkävijä ja keksiä kuinka ikoni edelleen hallitsee tilaa, mikään muu ei saa mennä ikonin ylitse , jos, silloin ikoni pitää maalata uudelleen,
myös ikonin huolto, näkyy ikonin vähättelynä,
okei,
laitetaanpa käsipaikka ylle, siinä se saa roikkua masentavana rättien rättinä seuraavat sata vuotta, on kuin ihminen jonka minivogue on irtisanoutunut ja hiukset roikkuu kuin meikäläisen haalarit naulassa,
varsinkin julkisissa tiloissa kukaan ei välitä huollosta, ei kuulu kelleen, siis ei kuulu ikonin esittämä pyhäkään,huolto on sitä, että joka hetki pitää näkyä kuin rukoilija olisi poistunut hetkeksi,
maalarin, huom., maalarin, ei arkkitehdin, tai suunnittelijan on aina mietittävä ikonin merkitystä ja paikkaa mihin ikoni tulee, jos tulee hirsiseinälle , ei ole syytä maalata hirsiseinän värisiä ikoneita, vaan niin että ikonit jättää hirret toiseksi vaikka aiheuttaakin närää, pitää uskaltaa, silläkin uhalla että työssä näkyy maalarin kädenjälki joka on kuitenkin lahjaksi saatu Jumalalta, noudattaen sääntöjä ikonimaalarilla on vastuu pitää yllä tässä maailmassa ikonin karismaattisuutta ja häikäisevää iloa rukouksesta.

Pyhä Anastasia Roomalainen

keskiviikko 27. elokuuta 2014

JA TAAS SOI

HALOO! Joo just on vaihdettu ikkunat, ulkoseinät ja ovet, en nyt tarvii mitään, entä ulko-  ovet mistä on, siis mistä on?, apua, en tiedä, uudet ovat, oletko kuullut että ne voi helposti muuttaa nosto-oviksi?,
en ole kuullut ja ikävä kyllä varsin vilkkaan mielikuvituksen omaavana koin aivan uuden tunteen, näin kuinka ulko-oveni nousi kuistin kattoon, pyyhkäisten tieltään kristallikruunut ja sisäkuivaus pyykkinarut, olin ihan sanaton joten puhelin kertoi kuinka oven voisi laittaa toimimaan myös sähköllä, kun ajaa pihaan voi jo kadulta avata oven, nyt, nyt, ei, syntyi musta aukko, entä jos painaisin kaukosäädintä talvella jo kylillä pakastaen koko talon valmiiksi punaisia hintalappu ostoksiani varten,
mistähän ihan oikeesti puhuu,
anteeksi,
mistä ovista puhut?, kuuluu niin huonosti,(itse asiassa soittaja puhui vierasta murretta) no autotallin ovista, suunnaton helpotus valtasi mieleni kun ajattelin jo jääneeni jälkeen jostain uudesta trendi ulko-ovi jutusta, valitettavasti minulla ei ole autotallia, hevostalli kyllä, mutta en voisi kuvitella että sen pönkitetyt kaksoisovet hinattaisiin ylös,
hyvää päivän jatkoa,
Siis edelleen,
olen kuulovammainen ja murteet tekevät toisinaan sen etten kuule, kuulen mutta en kuule,
itse havaitsin kun sanoin kyläsepälle, että mennäänkö  pruuvaamaan nyt se paikallee? syvä hiljaisuus, kuulitsä?, mennäänkö pruuvaamaan ny se laatikosto paikalleen, asia selkesi, yksi sana ja ei mitään käsitystä mistä puhun, yritän siis välttää vieraan alueen murresanoja tullakseni ymmärretyksi, ymmärsitkö? joten  kuulovammaisen kanssa, varsinkin jos myy jotain on puhuttava kirjakieltä.

Alla kuva tallin ovista, olisi kyllä makeeta jos ne nousisi ylös, modernia, nyt voisi ainoastaan myydä johonkin keittiöön pöytälevyiksi böndevintage juttuna, eiks joo?

torstai 21. elokuuta 2014

HYÖTYKASVI VILJELIJÄ

Eilen oli pillisipulipäivä, jo muutaman päivän olin niitä pillejä miettinyt kun ne kasvoivat vaakasuorassa, ne lepäsivät helteiden uuvuttamina kaiket päivät ja se ei käy, vain isännällä on oikeus maata päivät pitkät,
kiskoin ne juurineen ylös ja nappasin samalla siemenpussin mukaani, innokkaasti luin sitä ja ihan ensimmäisenä luki :
ALLIUM FISTULOSUM- PILLISIPULI, MONIVUOTINEN, monivuotinen, monivuotinen
ihan just näin, auts, mahtavaa, hyvä minä, todellinen hyötykasviviljelijä, tunne kun tämän luin samalla kun kävelin juurespesupaikalle aiheutti valtavan traumaattisen tunteen, olen tappanut monivuotiset sipulini, tunne oli ihan kauhea kun en tiennyt mitä tehdä, kuolivatko heti, voisiko vielä istuttaa, hätänumero, ei sinne ei saa soittaa, paperipussi, hengitä rauhallisesti, yök, ei ollut lähellä kuin kananpaska pussi, ajatus kirkastui heti, toivun tästä, kai,
ei mitään, pesin pillit ja poistin juuret ja kun leikkasin niitä pakkaseen ne tuoksuivat purjolta ja vähän raskaalta joten totesin ettei ollut minun sipulini vaan vanha tuttu ruohosipuli jonka tänä vuonna unohdin kastella ja pääsi kuivumaan, odotan ehtiikö vielä uusia versoja tulla ennen talvea,
sitä paitsi, keksin syyllisyyteni poistamiseksi, että loorakasvimaani on tarkoitettu vain yksivuotisille kasveille, apua!, onkohan timjami monivuotinen?, naapuri saa kerätä sen, en kestä enää toista traumaa, ei ole helppoa olla hyötykasvi viljelijä, pyydän harkitsemaan ennen kuin ryhtyy tähän, edessä pahin uhka ,halla, se vaanii jokaisen puun takana ja ennen kuin huomaa on kaikki mennyttä, nyt kasvimaalla on kyltti jossa kehotetaan lukemaan siemenpussiin kirjoitetut tekstit ennen kylvöä ja kylvön jälkeen, siis oli lappu joka mainiosti kävi ikonikehysten mittojen muistilapuksi, mutta kyllä muistan ensi vuonna lukea ohjeita joita maailma on täynnä kuten laati kostoni kokoamisohje, laatikoston, jonka kävi kyläseppä kokoamassa, mutta nyt se on koottu.

Pillisipulia ohjeen kera

sunnuntai 10. elokuuta 2014

KASVIMAALTA  OSA JOTAIN

Siis totta, peruna otti ja lähti kartsalle, odotan jännityksellä mitä itse asiassa olen syönyt perunoina ja mitä itseasiassa istutin perunoina, kyseinen kasvi valui alas ja on edennyt jo metrin, lisäsin kyllä lannoitteita ,mutta en usko että lähti niitä pakoon,
basilika myös pursuaa loorasta ulos, kuinkahan käy onko tsasounan vihkiäisissä jättibasilikaa vai kuivattua hiutaleina,
kätevän korin sain kirppikseltä pinaatin huuhtelua varten, lähes joka kolmas päivä pitää kerätä satoa, paprikoissa ei ole hurraamista, ainoastaan neljä on tulossa ja aika taitaa loppua kesken.

Tämä on siis peruna
 
                                                                           Paprikoita

                                                                  Pinaatin huuhtelua

                                                                  Basilika pursuaa