sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

OLLAAN KUITENKIN AIKUISIA- KIITOS

Mielessäni sekoittuu kaksi aihetta , aikuinen ja kiitos, Porin Jazzeilla ei saanut viedä omia juomia kentälle joten joku loihe lausumaan kiellosta kuinka ," ollaan kuitenkin aikuisia",
jees,
aivan, kun ostin alaikäisenä, siis olen niin vanha että ensin sain ostaa tupakkaa ihan tosta vain, mutta sitten tuli ikärajat jotka ovat vainonneet minua koko elämäni, olin aina liian nuori kaikkeen, siis ikärajojen tullessa voimaan, näyttelin aikuista, kun piti saada tupakkaa, viinaa, näyttelin aikuista alaikäisenä ja kun piti olla aikuinen, en enää oikein osannut olla aikuinen, viinaa juodessa ja tupakkia poltellessa hävisi johonkin roolit ja mikä sitten määritteli aikuisuuden, jos "ollaan kuitenkin aikuisia", pitäisi käyttäytyä sen mukaisesti joten iltalehtien otsikko lause vieläkin hymyilyttää, onneksi viranomaiset ovat meidän uusio vanhempia, kun itse hukkaamme aikuisuuden, nyt siis Jatseilla sai ostaa kentältä viinaa joten kun en itse voinut vaikuttaa viinan määrään ja aikuisuuteen siirrettiin asia viranomaisille ja myyjille,
jees,
tähän liittyy sana kiitos jota joskus aina saa ja odottaakin, olin tilanteessa jossa minut olisi palkittu työstäni, tilaisuudessa juuri ojentamishetkellä piti kuitenkin kieltäytyä elämäntapani vuoksi, en voi ottaa vastaan mitään huomionosoituksia, tilanne oli hämmentävä antajille, kuvittelin heidän tietävän asian, totta, olen liian maallinen ja en anna sitä mielikuvaa joka on protestanttisen maailman katsomuksella jonka mukaan minun pitäisi olla synkkä, laiha, hapan, hiljainen, iloton,arvostan aiottua huomiota ja riemuiten olisin ottanut sen vastaan jos olisin voinut, levollinen olo on itselläni koska en voi tehdä mitään palkitsemisen toivossa,
nuorempana odotti kiitosta, sitä sai yleensä roskapussin viennistä , mutta ei niistä elämän suurista (omasta mielestä) teoista, kun jää ilman kiitosta, vaikka asian vastustaja palkitaan, opettaa uudenlaisen suhtautumistavan asioihin, nykyään teen, jos minua kiinnostaa ja voin sanoa että monet asiat kiinnostavat vaikka en kiitosta enää voi vastaanottaa, ortodoksisen uskoni mukaisesti Jumala palkitsee jos katsoo tarpeelliseksi.

Kuvaan sain nyt vihdoinkin tutkinto todistukseni josta olen ylpeä, ei saisi, mutta vähän olen, uskalsin hypätä asiakirjan ojentamistilaisuudessa hyppytornista (vai työnsikö joku)en tiennyt että pitää hypätä ennen tilaisuutta ja jaksoin uida, selvittyäni hypystä, vaaditun altaan reunan saavuttamiseksi ettei minua tarvinnut pelastaa hukkumasta, asiakirja on siis todistus taidosta uida jotenkin,
oikea huomionosoitus on liikkeen jonka palveluksessa olin henkilökunta kerhon kunnia jäsenyys
numero 6,  ja tunnustus, että olin tehnyt muiden hyväksi jotain.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

TÄSSÄ OSOITE

www.facebook.com/Kokemaenjokiontarkea
YRTTIMAALTA HEI!

Väliaika yrttimaalta kertoo kuvien kera että kaikki kukoistaa, paprikat kukkivat, tillilaaduissa on eroa vaikka luulin että samaa siementä on pussitettu erinimisinä kuten nykyään on tapana kaupoilla, on halpa merkki, keskiverto merkki ja pikkusormi ojossa merkki, lisäsin viisi perunaa jossain vaiheessa ja kolme suvaitsi nousta pintaan, yksi on todella rehevä, tulossa mahtavat tilliperunasalaatti juhlat, kai,
viime viikolla kahvilassani on myös silakka soppaa ja mikä luontevampaa oli kuin hakea omalta maalta tilliä soppaan jota keittelin ulkona,
näin kuinka kaupungista tulleet asiakkaat seurasivat touhujani ja voi mikä kohahdus kun aloin leikata tilliä soppaan, tajusin että nyt menee pieleen, käännyin, otin vesilasin ja asettelin tillit kuin kukkia asetellaan maljakkoon ja hain talostani talvivarastosta kaupan kuivatilli purkin jota näyttävästi kääntelin kattilan yllä, tyytyväinen hyminä kuului kuulokkeistani olin pelastautunut ja soppani, olisihan ollut tosi moka käyttää suoraan maalta ilman merkkibrändiä jotain bönderuohoa soppaan.

Paprikat kukkivat
 
                                                                Yleistä hyvinvointia
 

tiistai 15. heinäkuuta 2014

MITÄ HELVETTIÄ!
Ruskeat silmäni ovat muuttuneet sinisiksi tuijottaessani tietokoneen kuvaruutua päivästä päivään, radioni joka huoneessa kertovat uutisia eri kanavilta aamusta ikuisuuteen ja silti minun pitää kuulla naapurilta Kokemäen ympäristötuhosta joka on tapahtunut jo noin kaksi viikkoa sitten, miten voi olla mahdollista,
koko Kokemäen joen elämä tapettu nikkelillä jota on päässyt jokeen 66 tonnia,
elän täällä Pohjois-Karjalassa lähellä talvivaaran kaivosta joka on katastrofi ja josta nikkeli kuljetetaan  Harjavallan tehtaalle, missä vahinko tapahtui,
vahinkoja sattuu, mutta mitä on salailu, eikö mitään ole opittu, vasta kun joen elämä kuolee, asiasta aloitetaan keskustelu, huom. tavallisten ihmisten taholta, kyllä on voimaton, kiukkuinen olo, Kokemäen joki on seurannut elämääni lähes koko elämäni ajan ja voisin kertoilla loppumattomia tarinoita sen virtauksista vuosieni kierrossa,
ei voi tietysti enää tehdä mitään, mutta yrittäkää nyt luoda edes jotain uutta turvallisuuteen liittyvää jottei taas sama toistuisi ja ne jotka hyssyttelivät asiaa voisi hakea uutta työpaikkaa, onkohan unohtunut sana avoimuus, hävetkää!

Hae Facebookista mun kokemäenjoki ja lue lisää

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

HUH, MIKÄ PÄIVÄ!!!

Kaikki alkoi hyvin jo kaksi, kolme, neljä kuukautta tai vuosi sitten, lupasin osallistua kylämme yhtenä kohteena uuteen AVOIMET KYLÄT tapahtumaan pitämällä kahvilaa ulkona perjantaina 11.7.2014, totta kai, helppoa, erilaisia ulkovirityksiä olen tehnyt jo Porin jazzeilla vuosikymmeniä, joten yksi päivä böndellä ei hetkauttaisi,
edellisenä viikkona pesin pölyyntyneitä astioita sillä halusin tarjota kunnon astioista tarjottavat, en kertakäyttöisistä joista muuten pidän, ok, joku kuiskutti korvaan että mahtaako astiat riittää? sillä seurauksella että hain kyläyhdistyksen mukeja 77 kpl ja 100 kpl lautasia, onko suuruuden hulluudella mitään määrää, EI!

MENU

- Satakuntalainen silakkakeitto + juusto, voi, leipä, kotikalja
- Silakkapihvi + pottumuusi , (LILD perunamuusijauhe, maailman paras, maidoton)
. Vastaleivotut sämpylät, voi (joka käveli kyllä silakan paistoon)
- Savumuikuilla täytetty sämpylä
- Mansikka täytekakku
- Munkit, joita paistoin koko päivän
- Kahvi,
- Haudutettu tee samovaarista
- Mehu
- Grillimakkara
Grillimakkaran unohdin listasta, 14.7.2014 lisäsin kun nyt muistin, kuinka voin unohtaa grillimakkarat ja grillin joka savutti niin että vielä tänään katselin ympärilleni kuka, mikä palaa.

Klo 4 alkoi työt alkurukouksilla omassa esiteltävässä tsasounassa ja sitten hommiin, paahtava, grillaava aurinko porotti suoraan tapahtumapaikalle, työtä riitti, kahvilapaikkoja sain kokoon 24 ja illalla huomasin yhden tuolin loppuun käytetyksi, oli paloina, no, valkoiset liinat, esitteet pöydillä, kukat oikeilla paikoillaan ja minulla puhdas essu, vain vieraita puuttui.

Klo 9.30 huomenta, tästä se lähti, lapasesta, tiet oli tukossa, ihmisiä virtasi joka suunnalta, hoidin siis, kahvilaa, tsasounan esittelyä, kirpputoria, arpajaisia ja omenapuutarhan osoittelua sormella, koska en päässyt kahvilan tiskin takaa mihinkään, estin myös ihmisiä ryntäämästä sisään koska uteliaisuus pitää hengissä, ainakin joitakin, hoidin välillä suruja, sairauksia ja onneksi ennen iltapäivää, sillä iltapäivällä olisin ehkä antanut erilaisia parannus, elämän ohjeita, mieleen tulee köysi ja kepeät mullat, mai garden, siis, myyjä on se joka ei voi lähteä karkuun, voisitko muistaa tämän kun aloitat kertomuksen suvustasi 1600- luvulta,
aina joku ilahduttaa jollain, nyt sain villasukat, hyvä, talvi taas tulee ja niillä köpöttelen pitkään, kiitos tuojalle, muutenkin täällä on tapana tuoda jotain omasta maasta, kasveja tai satoa, tällä viikolla sain uskomattoman määrän nokkosta ja sillä aikaa kun praakattiin kuivuri kuivasi nokkoset talven sämpylöihin.

Klo 18 kun kahvila loppui oli myös tuotteet lähes loppu , astiat oli lopuksi korvattava osaksi kertakäyttöisillä, koska en ehtinyt tiskaamoon, onneksi kuten jo mainitsin jotain suuruuden hulluudesta olin tehnyt ruokia paljon ja riittivät, silakat sain mukaani käydessäni Porissa jossa tietää niiden olevan tuoreita, muut aineet täältä S-Marketista joka antoi myös sponsoritukea arpajaisiin.
Loppu oli myös myyjä joka kaatui sänkyyn ja heräsi muumityynyliinankulma suussa aamulla, täällä ei siis nukuta pitkään vaikka jokainen solu huutaa apua ja jokainen luu narskuu kipua, mutta,
HUH, MIKÄ IHANA PÄIVÄ! muistan teitä jokaista kävijää lämmöllä ja palaneella, Nivean lypsyvoiteen kiillottamalla naamalla ja hymyllä,
niin,
kävijöitä oli noin puolen tuhatta.
 
Lämpöä talveksi

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

PUHTAAT VALKOISET PÖYTÄLIINAT

Tässä eräänä päivänä halusin ilahduttaa itseäni vihreillä ihmisillä?,
kyllä,
siis pesukone yhteyteen muuhun maailmaan veden ja sähkön avulla ja keittopyykki päälle, kylässämme oli ollut praasniekka ja juhlissa oli, kuten aina, lainassa pöytäliinani jotka nyt siis kone pesi pitkään ja hartaasti, pesuaineena käytän pesujauhetta joka räjäyttää lian pois pieninä reikinä joten samalla pesutuloksella syntyy uutta koristetta,
päivä oli jostain syystä upea, aurinkoinen, aurinko paistoi juuri oikeasta suunnasta kun asettelin liinat narulle kuivumaan ja voi sitä vihreiden ihmisten määrää joka virtasi hitaasti tuijottaen puhtaita valkoisia pöytäliinoja, itse tepastelin aurinkolasit päässä jottei lakanat olisi häikäissyt, totta, lasit on niin mustat etten oikeasti nähnyt mitään, mutta ei se haitannut, apua, olenko huono ihminen kun tahallani teen ihmisistä vihreitä- kateellisia= kyllä!

kevyen tuulen liikuntaa
 
tasokasta valkoisuutta
 
tässä me olemme

Aina se omahyväisyys kostautuu, kun naapuri palautti mankeloidut liinat, ihmetteli eikö koneeni pese kunnolla vai olinko traktorirasvaöljy käsin taitellut liinoja kun oli mustia jälkiä reunat täynnä, ilmoitin olevani sisätyöläinen ja käytän korkeintaan ensiluokkaista oliiviöljyä joten en ole syyllinen vaan puiset pyykkipojat jotka mustaavat liinojen reunat, huokaus, koskaan ei saa sädehtiä kateuden valokiilassa, lupasin hankkia uusia pyykkipoikia vain liinoja varten.