keskiviikko 27. elokuuta 2014

JA TAAS SOI

HALOO! Joo just on vaihdettu ikkunat, ulkoseinät ja ovet, en nyt tarvii mitään, entä ulko-  ovet mistä on, siis mistä on?, apua, en tiedä, uudet ovat, oletko kuullut että ne voi helposti muuttaa nosto-oviksi?,
en ole kuullut ja ikävä kyllä varsin vilkkaan mielikuvituksen omaavana koin aivan uuden tunteen, näin kuinka ulko-oveni nousi kuistin kattoon, pyyhkäisten tieltään kristallikruunut ja sisäkuivaus pyykkinarut, olin ihan sanaton joten puhelin kertoi kuinka oven voisi laittaa toimimaan myös sähköllä, kun ajaa pihaan voi jo kadulta avata oven, nyt, nyt, ei, syntyi musta aukko, entä jos painaisin kaukosäädintä talvella jo kylillä pakastaen koko talon valmiiksi punaisia hintalappu ostoksiani varten,
mistähän ihan oikeesti puhuu,
anteeksi,
mistä ovista puhut?, kuuluu niin huonosti,(itse asiassa soittaja puhui vierasta murretta) no autotallin ovista, suunnaton helpotus valtasi mieleni kun ajattelin jo jääneeni jälkeen jostain uudesta trendi ulko-ovi jutusta, valitettavasti minulla ei ole autotallia, hevostalli kyllä, mutta en voisi kuvitella että sen pönkitetyt kaksoisovet hinattaisiin ylös,
hyvää päivän jatkoa,
Siis edelleen,
olen kuulovammainen ja murteet tekevät toisinaan sen etten kuule, kuulen mutta en kuule,
itse havaitsin kun sanoin kyläsepälle, että mennäänkö  pruuvaamaan nyt se paikallee? syvä hiljaisuus, kuulitsä?, mennäänkö pruuvaamaan ny se laatikosto paikalleen, asia selkesi, yksi sana ja ei mitään käsitystä mistä puhun, yritän siis välttää vieraan alueen murresanoja tullakseni ymmärretyksi, ymmärsitkö? joten  kuulovammaisen kanssa, varsinkin jos myy jotain on puhuttava kirjakieltä.

Alla kuva tallin ovista, olisi kyllä makeeta jos ne nousisi ylös, modernia, nyt voisi ainoastaan myydä johonkin keittiöön pöytälevyiksi böndevintage juttuna, eiks joo?

torstai 21. elokuuta 2014

HYÖTYKASVI VILJELIJÄ

Eilen oli pillisipulipäivä, jo muutaman päivän olin niitä pillejä miettinyt kun ne kasvoivat vaakasuorassa, ne lepäsivät helteiden uuvuttamina kaiket päivät ja se ei käy, vain isännällä on oikeus maata päivät pitkät,
kiskoin ne juurineen ylös ja nappasin samalla siemenpussin mukaani, innokkaasti luin sitä ja ihan ensimmäisenä luki :
ALLIUM FISTULOSUM- PILLISIPULI, MONIVUOTINEN, monivuotinen, monivuotinen
ihan just näin, auts, mahtavaa, hyvä minä, todellinen hyötykasviviljelijä, tunne kun tämän luin samalla kun kävelin juurespesupaikalle aiheutti valtavan traumaattisen tunteen, olen tappanut monivuotiset sipulini, tunne oli ihan kauhea kun en tiennyt mitä tehdä, kuolivatko heti, voisiko vielä istuttaa, hätänumero, ei sinne ei saa soittaa, paperipussi, hengitä rauhallisesti, yök, ei ollut lähellä kuin kananpaska pussi, ajatus kirkastui heti, toivun tästä, kai,
ei mitään, pesin pillit ja poistin juuret ja kun leikkasin niitä pakkaseen ne tuoksuivat purjolta ja vähän raskaalta joten totesin ettei ollut minun sipulini vaan vanha tuttu ruohosipuli jonka tänä vuonna unohdin kastella ja pääsi kuivumaan, odotan ehtiikö vielä uusia versoja tulla ennen talvea,
sitä paitsi, keksin syyllisyyteni poistamiseksi, että loorakasvimaani on tarkoitettu vain yksivuotisille kasveille, apua!, onkohan timjami monivuotinen?, naapuri saa kerätä sen, en kestä enää toista traumaa, ei ole helppoa olla hyötykasvi viljelijä, pyydän harkitsemaan ennen kuin ryhtyy tähän, edessä pahin uhka ,halla, se vaanii jokaisen puun takana ja ennen kuin huomaa on kaikki mennyttä, nyt kasvimaalla on kyltti jossa kehotetaan lukemaan siemenpussiin kirjoitetut tekstit ennen kylvöä ja kylvön jälkeen, siis oli lappu joka mainiosti kävi ikonikehysten mittojen muistilapuksi, mutta kyllä muistan ensi vuonna lukea ohjeita joita maailma on täynnä kuten laati kostoni kokoamisohje, laatikoston, jonka kävi kyläseppä kokoamassa, mutta nyt se on koottu.

Pillisipulia ohjeen kera

sunnuntai 10. elokuuta 2014

KASVIMAALTA  OSA JOTAIN

Siis totta, peruna otti ja lähti kartsalle, odotan jännityksellä mitä itse asiassa olen syönyt perunoina ja mitä itseasiassa istutin perunoina, kyseinen kasvi valui alas ja on edennyt jo metrin, lisäsin kyllä lannoitteita ,mutta en usko että lähti niitä pakoon,
basilika myös pursuaa loorasta ulos, kuinkahan käy onko tsasounan vihkiäisissä jättibasilikaa vai kuivattua hiutaleina,
kätevän korin sain kirppikseltä pinaatin huuhtelua varten, lähes joka kolmas päivä pitää kerätä satoa, paprikoissa ei ole hurraamista, ainoastaan neljä on tulossa ja aika taitaa loppua kesken.

Tämä on siis peruna
 
                                                                           Paprikoita

                                                                  Pinaatin huuhtelua

                                                                  Basilika pursuaa

 

torstai 7. elokuuta 2014



     


VIHDOINKIN

Valtimon Rasimäen kylässä on Pyhittäjä Stefanos tunnustajan erakkolan,
Pyhän Ristin ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasounan vihkiäiset  14.9 klo 9.30,
veden pyhityksen ja Liturgian yhteydessä,
Liturgian jälkeen yhteinen paastopäivän mukainen ateria.
Tsasounan käyttöönotto vihkiäiset aloitetaan13.9klo18 alkavalla Vigilialla,
jonka jälkeen yhteinen iltapala.
Ortodoksisen perinteen mukaisesti tilaisuudet ovat avoimia kaikille yhteiseen rukoukseen,
samoin palvelusten jälkeisiin ruokailuihin.

Ps.
Tilaisuudet ovat ulkona joten huomioi  pukeutuminen sään mukaisesti.
Palvelusten aikana ehdoton kuvaus kielto,
samoin kaikki sähköiset tiedonvälitys laitteet pidettävä suljettuna.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

VALO

Hehkuva aurinko kovetti lapsuuden saviset tiet kuumaksi pölyksi ,pöly vaati riisumaan kengät, sukat oli jo aiemmin hukattu jonnekin, mieletön kuuma, polttava pöly varpaissa tuntui kuin olisi leijunut poutapilven päällä, huikaisevan sinisen taivaan reunalla, pöly sai aikaan myös innon hakea virtaavan joen yli rakennettavan sillan reunoilta hyvältä tuoksuvaa kuumaa pikeä, josta riitti pureksittavavaa moneksi päiväksi, ah elämää, lomaa, vapautta,
samaa koin eilen kylässäni, ulkona tuoksui villiyrtit, kuivaheinä, vilja, voimakas valo, aurinko toi esiin kasvien välimerellisen tuoksun.

Kirjassaan tilinteko Niko Kazantzakis kertoo valosta:
-Se mikä saa nämä vuoret, kylät, Kreikan maan näyttämään niin painottomalta ja läpikuultavalta, on valo. Italiassa valo on pehmeä, naisellinen; Joonian valo on hyvin sulokas, tulvillaan itämaista kaipuuta; Egyptissä se on sakeata ja hekumallista; Kreikassa valo on täynnänsä henkeä; tälläinen valo auttoi ihmisiä näkemään selkeästi, tuomaan kaaokseen järjestyksen, hahmottamaan sen kosmokseksi. Ja kosmos, maailma merkitsee harmoniaa.

Kylä jossa asun ei omista vuosisataista historiaa, hiljakseen virtaava joki on unelias, kaikki nuokkuu synkän metsän tuulettomuudessa, kunnes tulee ihminen, kaivaa esiin valon, muokkaa maata, antaa valon kuivattaa, hehkuttaa viljan kypsäksi, tietä myöden saapuu unelmia, kesäisiä haaveita paremmasta tulevaisuudesta, kuinka voisi kuvailla tietä joka toi ihmisen uudelle asuinsijalle, on kummalista kuinka näen hehkuvan kuuman valon  Nino Rotan musiikkina -La Strada- Tie, kuvaa melankolisesti kulkua jonnekin. Minkälainen on pohjoisen valo - kirkas, kylmä, minusta valo meillä on myös raikas kuin narulla kuivuva hohtava pyykki.

Valo ikoneissa on toisen maailman valoa jota etsitään yleensä kullan avulla, tausta ei kuvaa taivasta ja on väärin kuvata  näyttämään läsnä olevaa taivasta pilvineen, valo ikoneissa on näkymätön, nykyään voit peilata itsesi uusista ikoneista kun pinnat on kiillotettu loistaviksi, itse en pidä kultataustoista, maalaan aina taustat jos voin, indigon sinisellä joka näyttää lähes mustalta, et voi nähdä siinä mitään, et voi peilata tätä maailmaa.

Ps. 139:12
Sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.

Toki ikoneissa kuvataan taivasta, aurinkoa, yleensä puoliympyrän muotoisena yläreunassa, sisältäen aiheeseen liittyvän yksityiskohdan, taivas kuu, aurinko ja tähdet voi olla myös maalattu avattuun  kirjakääröön kuvaten taivasta.

Kirjoitin tämän tekstin, jotta muistaisin syksyn pimeydessä tämän valoa hehkuvan kesän joka jatkuu ja jatkuu...


maanantai 4. elokuuta 2014

VANHA JUTTU

TUSKAA, TUSKAA
TUULI
HEILUTTELI
RIBBERBERIN PUSKAA!

(KARVIAISMARJA)



Tämä runo kertoo kaiken, heti ei huomaa mitä tapahtuu , yhtäkkiä olet keskellä suurta draamaa,
siis,
menen alkuun, perjantaina lähdin kaupoille, saavuin kauppapaikalle jo valmiiksi auringon hellimien aivojeni kera, ostin tsasounaan lipaston, sillä en halua kaikennäköisten purnukoiden olevan esillä, olenhan elänyt todellisen minimalistisen kauden viime vuosisadalla, okei, löytyi sopiva ja hintakin sopi, hintaa pitää köyhän ikonimaalarin miettiä ensi sijaisesti,
"haen varastosta", huikkasi myyjä,
-nostin valmiiksi autoosi,
-kiitos, istuin kaupassa  valitsemassani tuolissa johon vierelle laahasin tuulettajan,
vihdoin kierreltyäni kaikki tarvittavat kaupat pääsin kotiin ja ajattelin nostaa lipaston oikealle paikalleen tsasounaan nähdäkseni sopisiko se sinne,
avatessani kalliimman puoleisen toujota hiasen takaoven silmäni etsivät romujen joukosta lipastoa jota ei näkynyt, sen sijaan oli litteä ruskeapahvinen laatikko, maigarden, hyvä etten lähtenyt kylilille hakemaan viinaa ja tupakkaa,
siis,
en koskaan saisi koottua lipastoa,
olen mies, siis on pakko, on siis pakko koota lipasto, mikä ällöttävä sana, siis laatikoston, hain puukon, vedin ruskeat teipit poikki, avasin kannen joka tietysti oli pohjapuoli, purin kaiken ulos pöydälle ulos, alimmaisena löytyi ohje, en ymmärtänyt mitään, en tajunnut, pyörittelin sormissani jotain ruuvia joka ei ollut ruuvi, keräsin kaikki samaan laatikkoon ja kannoin tsasounan sisälle, saa papisto itse koota jos ei halua hyppiä laatikon yli, minä en kokoa, muuten kuin naulaamalla,
siis runo, syvenny siihen huolella niin ymmärrät minua ja ribberberin puskaa.

Uusi laatikosto ja uusi työkalu jolla monta käyttötarkoitusta, en nyt muista sen nimeä.