torstai 31. joulukuuta 2015

KILTEISTÄ KILTEIN, KAIKKEIN KILTEIN

Ensi vuonna lupaan olla tosi kiltti, niin kiltti ettei kukaan ole minua kiltimpi, en ole vielä miettinyt toteutustapoja, mitä ne mahtaisi olla?

Olen jo miettinyt pari päivää hiljaisuudessa, silmäpussini ovat aivan mustina kun olen miettinyt kiltteyttäni, käteni vapisevat, hiukseni ovat harmaantuneet, kamalaa, mikään ei maistu,voin syödä vain kylmäsavulohta katkaravuilla paahtoleivällä voilla siveltynä, vain väkisin olen voinut niellä suklaakonvehteja, oi miksi, lupasin olla kiltti, joitain lupaan,
kuuntelen kaikki nosto-ovi kauppiaitten vuodatukset ja en ole sarkastinen, olen kiltti,
en  potki enää kiuasta kun ei suostu lämpiämään, olen kiltti, odotan,
en laita roskiin Arabian astioita kun en halua tiskata, olen kiltti,
syön päivittäin jonkun hedelmän, olen kiltti,
en heitä kahvipannua ikkunasta kuten tätini joka oli riidoissa miehensä kanssa, syynä kahvin laihuus, kun olen riidoissa itseni kanssa olen kiltti ja keitän vahvat Juhla-Mokka alennuskahvit
en enää tuputa pullia naapureille, armahdan heitä, olen kiltti.
Eiköhän nämä riitä, joten toivotan teille kiltit lukijani

KILTTIÄ UUTTA VUOTTA BÖNDELTÄ!


                                     Tien varressa oleva uuden vuoden ilotulitus

Tässä hauska laulelma uuteen vuoteen:

https://www.youtube.com/watch?v=JGk42E2eSlU










lauantai 26. joulukuuta 2015

LUOJAN KIITOS!
Joulun ykkösvaihe on suoritettu, olen laulanut kaikki itkuvirret, ajellut mykistävien katseiden loisteessa luvan kanssa hautausmaalla, mummo on lähtenyt etelään kuulleessaan nirppanokka etelän kakaroiden tulosta pohjoiseen, kyyneleinen riisipuuro on syöty, toivotettu rauhallista joulua niille jotka muutenkin ovat niin yltiö rauhallisia, että vain pulssia kokeilemalla tietää henkilön olevan hengissä,
satoja metrejä revitty lahjapaperia, tuijotettu herkeämättä teeveen ummetuslääkemainoksia ja lumoutuneina tämän joulun hittilahjaa vesikovaäänisiä josta vyöryy suomalaisen laulajan peto on irti joululaulu, hetkinen, mää kyl haluun kuulla jätkän humpan, ihan oikeeta musiikkia. Ykkösvaiheeseen voi lukea tämän päivän tv-palvelus Kolminaisuuden kirkosta Helsingissä, oli paikalla Potemkin kulissit, seurakuntalaiset vain hukattu, palvelus oli kuvattu varmaan robottikameralla ja liiketunnistimella, kamera ei kertaakaan löytänyt yhtään ikonia, jouluikonista puhumattakaan, pari tyttöä liiketunnistin tunnisti kun nämä haahuilivat sytyttäen kulissituohuksia, huom. tuohus on henkilökohtainen rukous Jumalalle, jouluveisut oli sävelletty tunnistamattomiksi, voi Jeesus, armahda meitä uusilta säveltäjiltä, missä oli joulun ilon henki, paasto oli päälimmäisenä. Luojan kiitos ykkösvaihe on ohi.

Nyt on kakkosvaiheen aika, ei suoritus, vaan ilo, en ymmärrä joulun ilottomuutta, on syntynyt poikalapsi, jota rakastan koko sydämestäni ja josta vielä kuulemme, hänen kasvaessaan, syntymän ihme joka on ilon aikaa, ortodoksikirkossa on joulu vasta alkanut ja jatkuu neljänteentoista päivään tammikuuta, Kristuksen kasteen loppujuhlaan, siis riemuitkaamme, iloitkaamme, laulaen pyhiin vaeltajien joululauluja ja vihdoinkin luvan kanssa syökäämme pitsaa ja antakaamme mummon iloiten palata pohjoiseen ja jättäkäämme huomiosta häkeltyneet varpuset rauhaan.


Joulun hittituote, vesisuihkulähdekovaääninen joka toimii tietokoneen ja älypuhelimen kautta, nämä voi kätevästi ottaa mukaan lenkille tahdittamaan askelia.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

MERRY HAPPY HOLIDAY
Koko kuukauden on mietityttänyt ylläoleva mainosteksti erään vaatekaupan mainoksessa, ketä voi loukata sana CHRISTMAS, sana, joka ei näy mainoksessa, aika suuri osa maailmasta on kristittyjä ja eritoten amerikkalaiset, siksi ihmettelen että he hyväksyvät joulun väheksymisen.




Joulupaasto on lopuillaan ja pienoinen valonsäde  kohdistuu jo juhlaa kohden, vielä hetki ja kukka tuoksullaan juhlistaa Kristuksen syntymää, pitkä uuvuttava paasto antaa taas tilaa uudelle kasvulle, Paaston lopun kärttyisyys vaihtuu iloksi, huomenna ja varsinaisena Kristuksen syntymäpäivänä sytytän tuohuksen kaikkien niiden puolesta jotka eivät kykene joulukirkkoon, muistan teitä, nauttikaamme kaikki kuitenkin omalla tavallamme Kristuksen syntymäjuhlasta.

KRISTUS SYNTYY KIITTÄKÄÄ!

lauantai 12. joulukuuta 2015

RAHAA
Viime viikolla oli juttua lehdissä kuinka oli löytynyt uniikki kolikko ja josta odotetaan huippuhintaa huutokaupassa, tuli mieleen yks juttu, kerron tässä:
1980-luvulla kerättiin rahaa Poriin rakennettavaan ortodoksiseen kirkkoon, kaikin tavoin,
olin töissä firmassa jossa aina joskus tuli vahingossa ulkolaisia kolikoita muiden kolikoiden joukossa, eräänä päivänä niitä ihmettelin ja mietin, että niitä on varmaan muissakin myyntipaikoissa, pyysin firman johdolta luvan, että muut myynti pisteet sai lähettää minulle kolikot,
seuraavaksi menin Kansallis-osakepankkiin ja sovimme että he vaihtavat ne ja tilittävät kirkon rakennustilille, pikkuhiljaa kolikoita alkoi tulla, muutamia kiloja, oli varmaan pankissa kova homma lajitella kolikot ja vaihtaa ne, en tiedä miten se tapahtui,
rahaa tuli,
osa rahoista oli vanhentuneita ja niillä ei ollut arvoa, roskiin olivat menossa, säilytin kuitenkin ne ja nyt kaivoin vanhan sikarilaatikon esiin ja kuvasin kolikot, ne on myynnissä, toivottavasti miljoonien arvoiset, että erakkolan talliin saadaan näyttelytila,
ota yhteyttä , anna tarjouksesi kommentointi palstan kautta, tässä kuvat:

 
 
Tässä kolikoita joita en tunnistanut
 
 
tässä kuvassa Vesterosin omnibuss kolikko
 

Tämä on lempikolikkoni, Ranskalainen ja kolikossa varmaan se kuuluisa Gallian kukko

 
Tässä muutama kolikko suomesta, Skillingit olen löytänyt kotipihasta Porista.

 

torstai 10. joulukuuta 2015

MÄÄ OO OTETTU
Aamulla paistoi aurinko loisteliaasti autooni, se oli selvä merkki , nyt auto on siivottava ennen katsastusta ja poistaa moottoritilasta kaikki sinne unohtuneet pakastepitsat joita matkalla on hyvä siellä lämmittää, varsinkin talvella,
juuri kun sain autoni edustuskuntoon ajoi postikoppiauto ja jätti jotain postilaatikkoon, mitä ihmettä, postipaketti kortti, äkkiä kävin mielessäni olinko tilannut jotain, totta, oli juuri ollut täysikuu ja silloin pitää vanhan Karjalaisen perinteen mukaan tilata kaikkea netissä, näin tuotteet kestävät paremmin, mutta,
ei, en ollut tilannut mitään ja lähettäjän nimikin oli outo, anteeksi, en muista ainakaan nimeä,
henkilökohtainen uteliaisuus joka ei ole minulle vierasta pakotti sillä siunaamalla hetkellä lähtemään kylän postiin, samalla alkoi sankka lumipyry ja vain hyvällä tahdolla löysin kylälle, paljon ei auton ikkunasta näkynyt, hain paketin ja kiirehdin verrattain nopeasti autolle ja paketin aukaisua varten varatulla puukolla avasin kannen, mää näi korti ja sitte ne kaikki, minnuu hymyilytti.
Kävin vielä osuuskaupassa jossa kassaneiti aina vakuuttaa minun omistavan kaupan, no pakko siellä sitten on käydä, tarkistin punaisten lappujen tilanteen, ei mitään sopivaa, haahuilin aikani, ja sitten näin rautaisen kuusenjalan joka oli poistomyynnissä (tähän aikaan vuodesta) ja kassalla sain vielä lisää alennusta kun oli oikein omistajien päivä, tarviin kuusen jalan kun jos muistat, sain ilman korvauksia ja syytteitä kuusen lahjaksi ja kuusenjalkaa ei ollut entuudestaan.
Kotona avasin postipaketin, tunsin lähes kaikki tuotteet, mutta sitten oli laitettava ihan 3watin lamppu palamaan ja katsoa tarkemmin, oli säilyketölkki -sampikeittoa, en eläissäin ollut sellaista maistanut, saatikka nähnyt, säästän purkin uudeksi vuodeksi, nyt on paasto ja katsellaan vain kauniita purkkeja, aikoinaan esim. Englanissa Sampi oli niin arvokas että kun sellainen saatiin, kuului se aina kuninkaalle ja jos hällä ei ollut sille käyttöä, hän armollisesti suosionosoituksena lahjoitti jollekin suosikilleen,
laatikossa oli myös Ranskalaisia hilloja, mietin miten käytän ne, mutta tuoteselosteessa olikin käyttöohje erilaisten juustojen seuraksi, olen kasvis ja kalasyöjä joten juuston kuuluu valikoimiin paastokauden ulkopuolella, paketissa olleet lihajalosteet löytävät kyllä ystäviä, joten kaikelle löytyy käyttöä, kaikki oli pakattu kauniisti ja huolella, kiitos yllätyksestä tämän harmaan talven keskellä, iloitsen suuresti paketista, hyvää Kristusksen syntymäjuhlaa lähettäjille.

 
Mukana on myös oikein Presidentti kulta kahvia, olo tänään kuin Veikko Huovisen Hamsterilla, talvi saa tulla.

maanantai 7. joulukuuta 2015

LENKILLÄ
Älä , ihan rauhallisesti,

 
Tämä on video, joka ei todennäköisesti aukea
 


                                                        Tämän ei pitäisikään aueta

 
Tämäkään ei varmaan aukea
 
 
Olen siis ruvennut urheilemaan ja ensimmäisenä lajina aloitin laahustamisen, jo kaksi viikkoa on takana ja pääsen ylös vaaralle jo ilman vetoapua, voi sitä hapen määrää minkä olen käyttänyt, ilmahan on ohuempaa vaaroilla joten puuskutus  ja haukkoa happea on luonnollista,
laitoin nuo ylläolevat videopätkät kun jotenkin joki nyt pursuaa ja puro todella solisee, ne on matkani varrella,
mitään suden kaltaisia en ole nähnyt, hevosia kyllä ja pieniä jälkiä puhtaalla lumella, jotenkin kyllä on vaivautunut olo kun tuulipukuni on viime vuosisadan mallia joten toivon ymmärrystä vastaantulijoilta, sikäli on ollut kannattavaa että olen saanut havuja eräälle oppilaalleni ovikransseja varten ja itselleni löysin joulukuusen jonka isäntä suostui kaatamaan ilman korvauksia ja syytteitä.

 

lauantai 5. joulukuuta 2015

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JA TALKOOHENKEÄ





Tropari, 1. säv.


Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi. Anna kirkollesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi valtakuntaasi.

Kontakki, 4. säv.


Oi Kristus Jumala, joka vapaasta tahdostasi nousit ristille, anna laupeutesi lahjoja nimeäsi kantavalle kansallesi. Vahvista sen hallitusta suomalla sille avuksi rauhan ase, voiton lannistumaton merkki.

Rukous itsenäisyyspäivänä

Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme. Sinun armosi on määrätön ja ihmisrakkautesi syvä kuin pohjaton meri. Sinun suuruutesi edessä me, ansiottomat palvelijasi, kumarrumme ja peläten ja vavisten nöyrästi kiitämme sinua, laupiasta Jumalaa valtiollisesta vapaudesta, jonka olet lahjoittanut Suomen kansalle. Sinulle, valtiaalle Herralle ja Hyväntekijälle, me kunniaa kannamme ja ylistystä veisaamme.  
 
Sinä armon ja laupeuden Jumala, kuule palvelijaisi rukoukset ja suo meidän kasvaa vilpittömässä rakkaudessa sinua ja lähimmäisiämme kohtaan ja armolahjojesi mukaan rakentaa maatamme. Varjele pyhää kirkkoasi ja isänmaatamme kaikesta pahasta ja suo meidän kaikkien elää rauhassa ja keskinäisessä kunnioituksessa.
Suo meidän arvokkaasti, sinua kiittäen, käyttää maamme kehittämiseksi ja sinun kirkkosi rakentamiseksi kansallista vapautta, jonka olet armostasi meille lahjoittanut.
Ja suo meidän aina ylistää sinua, iankaikkista Isääsi ja kaikkein pyhintä Henkeäsi nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Kunnia olkoon sinulle Jumala, meidän hyväntekijämme, kunnia sinulle. Aamen.
ESIVALLAN PUOLESTA
Herra, meidän Jumalamme, suuri ja armollinen. Hartain sydämin nöyrästi rukoilemme Sinua: Suojele armossasi kaikilta vaaroilta valtakuntaamme ja sen itsenäisyyttä. Siunaa ja varjele maamme päämiestä, kaikkia päättäjiä, puolustusvoimia ja koko esivaltaa. Anna kaikille vastuunkantajille viisautta ja ymmärrystä, vahvista ja tue heitä voimallasi tekemään työtä isänmaamme henkiseksi ja aineelliseksi edistämiseksi. Anna Pyhän Henkesi kasvattaa heidän sydämeensä oikeutta, rauhaa ja hyvyyttä, että me kaikki voisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää. Aamen.

(Tietolähde Ortodoksi.net)

JA TALKOOHENKEÄ
Jonain päivänä luin kuinka naapurit tehtailivat valituksia kun naapurin talo ei valmistunut ja piha oli siivoton, eikö kelleen tullut mieleen mennä talkoisiin, auttamaan,
on onni asua kylässä missä talkoohenki on voimissaan, joskus vuosi sitten sovittiin, että talkoilla nostetaan aitta-suulini suoraan ja viime viikolla oli se päivä,
pitkin hampain, toppuutetellen yritin ehdottaa talkoiden siirtoa kevääksi, ei käynyt, nyt just tehdään, kesän työt on tehty, nyt on aikaa, ei todellakaan inspiroinut, kylmää, pimeää, lunta, räntää, vanhoja ämmiä ja mitä lieneekään satanut,
joo, teet kalasoppaa ja pysyt pois tieltä, sain armollisesti kannatella naulalaatikkoa kolme päivää jonka ajan talkoot kestivät, ei toki kokopäiviä, muutama tunti kerrallaan, talkoot tässä kylässä tehdään aina ilman viina, kaljatarjoilua, ruokaa on tarjolla, talkoot ei ole siis mitkään ryyppyjuhlat, vaan mukava hetki viettää yhdessä auttaen toisiamme, ikä vain alkaa painaa, nuorille ja tulokkaille pitää osata opettaa perinnettä eteenpäin, talkoohenkeä, yhdessä saamme enemmän aikaan,
nyt aitta-suuli on suorassa, kevääksi jäi alalaudoitus ja suulin pään suoristus kun halot oli tiellä, kunhan ne polttelen niin päästään seinän viereen oikomaan, myrtsi ilmeeni vaihtui myhäilyksi  kun työ oli tehty ja katto suorassa, kiitos talkoolaisille.


                                                      Vielä ollaan vinossa.


                                                    Tämä on taidekuva





keskiviikko 25. marraskuuta 2015

KAAMOSLAINEN
Jo kesäkuussa media aloitti valmistaa kaamokseen joka oli uhkaavana edessä, kaikki aikaistuu, joten aloitimme ystävien kanssa kaamosterapia istunnot heti, vaihdoin watin lampun kahden watin kirkasvaloisaan,
olin valmis, kaamos voi tulla,
mutta mitä ihmettä, juuri eilen kun aioin käpertyä itsesäälin vallassa syömään maidottomia paastokonvehteja, samalla lukien kakluunin tulvivan lämmön ja tulen loimussa Veikko Huovisen Hampsteri kirjaa, tunsin kuinka näen liian hyvin, nostin katseeni ja mitä näin,
aurinko paistoi, älyttömän kirkkaasti, ihan piti nousta sitä katsomaan,
voi kauhistus, minua on petetty, näin äkkiä ei saa kaamosta lopettaa, tulee vieroitusoireita,
juuri kun olin saanut unohdettua kärpäsen paskan vallassa olevat ikkunat jotka jäi syksyllä pesemättä, löivät ne päin näköä, pölyä, pölyä joka paikassa,
apua, mitä tehdä, juuri edellispäivänä oli radiossa joku antanut luvan käpertyä ja unohtaa kotityöt,
mitä tehdä?,
vedin rullaverhot alas ja nautin konvehtini loppuun, samalla mietin mämmireseptejä, aion olla valmis mämmiaikaan ennen kuin media ehtii sanoa sanaakaan.


 
Ikkunat, en voi sanoin kuvailla
 
 
Rasimäen kaamos
 

                           Uskomaton turkoosi väri valloitti taivaan auringon laskiessa



                                                            Vihdoin taas valo ajan tasalla

 
 

lauantai 21. marraskuuta 2015

ERAKKONA
Joku aika sitten oli juttu a-studiossa jossa tuli esille kuinka erakoidun viideksi kuukaudeksi, totta, juttu oli kolme minuuttia ja asioita oli monta joten mitään syvällistä ja yksityiskohtaista ei voinut kertoa, kerron tässä, en siis tapaa ihmisiä, muuta kuin kävelyllä ja jouluna muutaman päivän, en käy kaupassa, totta, pakastin on täynnä ja juureksia riittää kevääksi, en käy vierailuilla, elokuvissa, en ole vain sisällä, koska minulla ei ole taloudenhoitajaa joten puita pitää pilkkoa, vettä kantaa sinne tänne, en ole tehnyt hiljaisuus lupausta joten voin keskustella kun kohtaamme ulkona ollessani kävelyllä, samoin sähköpostilla, kirjeillä, korteilla,  mitä sitten teen?, teen ikonimaalaustyötä joka on hidasta, rukoilen, päivät sujuu sutjakkaasti, syynä tähän erakoitumiseen on joulupaasto ja keväällä suuri paasto, keväällä kun alkaa opetustyö, katkaisee se viikoittain pariksi päiväksi helmikuun lopusta alkaen erakoitumisen, siis, nämä paastot yhdistäen ja näiden välinen aika on sopiva aika hiljentyä, näin on mennyt jo monta talvea, et vain ole huomannut.

Tässä kerron omenatarhan suojeluspyhästä joka on
PYHÄ FIACHRA MEAUXIN ERAKKO

 Pyhä Fiachra (k.n.670) eli englanniksi Fiacre tai Fiaker (Fialer) ja latinaksi Fiachrius tai Fiacrius ja italiaksi Fiacrio ja ranskaksi Fiacre tai Fèfre tai Fèvre ja saksaksi Fiakrius syntyi Irlannissa, lähti noin vuonna 626 kotimaastaan etsimään Ranskasta yksinäisyyttä. Meauxin piispa Fao antoi hänelle maata erakkomajaa varten Breuilin läheltä ja tänne Fiachra perusti puutarhan. Auran sijasta hän käytti sauvaansa maan kääntämiseen ja ilman ulkopuolista apua hän raivasi maan puutarhaksi.
Fiachra sai monia oppilaita. Hän perusti myös sairaalan, jossa hän ihmeellisesti paransi sairaita.Hän oli myös yrttitiedon mestari. Fiachran muistopäivänsä on 30.8.


                                              Pyhän Fiachran ikonin kiinnitys menossa


                          Portti omenatarhalle jossa 105 omenapuuta kasvaa pikkuhiljaa.

 
Pyhä Fiachra Meauxin erakko







lauantai 14. marraskuuta 2015

PIMEYS
KeEeltainen valo loistaa läpi luomien, kirja on pudonnut lattialle, mitä ihmettä, on noustava mukavasta Askon valmistamasta nojatuolista ja tuijotettava keittiön ikkunasta ulos,
auto? toinen auto, tosi iso , valot päällä, keltaista, punaista valoa,
uteliaisuus voittaa, mitä tapahtuu?,
hermostuneena menen ulos,
tulen sisään, takki jäi,
menen ulos,
tulen sisään, kuulolaitteet jäi,
menen ulos ja nyt en mene sisään vaikka olisi kai pitänyt pelastaa pakasteesta pullat,
katselen ympärilleni, ei ketään, autot ovat käynnissä,
lunta on maassa sen verran että huomaan jalanjäljet jotka johtavat huussiin, inhimillistä, huomaan kuitenkin jälkien ohittavan huussini ja johtavan pellolle,
siellä täällä näkyy pieniä valkoisia valoja, jotka valaisevat sysipimeälle taivaalle,
mitä,
ei kai se avaruusromu putoa naapurin pellolle, tänään sen piti pudota vai tuleeko sieltä jotain muuta, olen ehkä nähnyt liikaa avaruusaiheisia elokuvia joten päätän hillitä itseni ja en hae kirvestä  kohdatakseni tuntemattoman,
kylmä, mitäs tässä palelemaan, kuuluu ääni autot häviävät, näinkö unta, sytytän valon, se palaa,

kännykkä piippaa:
Käyttöpaikkaasi liittyvässä sähköverkossa ollut sähkövika on korjattu 13.11.2015 kello 20:09, sähkökatkos alkoi kello 17:17


                                           Isompi auto valot päällä, ketään ei paikalla


   Pakko kuvata näin erikoisessa valaistuksessa, pelastan pullat myöhemmin sulamiselta.

 
 Koskaan kotonani ei ole täysin pimeää, jossain lampukassa palaa aina tuli.
 
 
 
 

lauantai 7. marraskuuta 2015

VALAMON KUPOLI HEINÄVEDELTÄ

Tämä on muistelo vuodelta 1984.

Ennakointia oli se, kun eräänä aamuna oli satanut lunta ja halusin tehdä lumityöt huolella, minulla oli aivan uusi, ensimmäinen auto elämässäni, siirsin sitä eteenpäin ja tein takaa lumityöt, siirsin autoa taaksepäin että saan edestä myös huolella lumet pois, ihmettelin miksei auto mennyt taaksepäin joten otin vähän vauhtia ja silloin mieletön räjähdys vavisutti autoa ja lasinsiruja oli joka paikka täynnä,
käänsin hitaasti pääni taaksepäin ja huomasin syyn, postilaatikko oli kätevästi käteni ulottuvilla, postilaatikko oli näet varren päässä jotta ei olisi ruusupuskan sisällä, mahtavaa, rahaa ei ollut joten korvasin takalasin muovilla.

Ahaa elämys tuli kun olin jälleen talkootöissä Valamon luostarissa , olin aina keittiöllä, erään kerran vein jotain trapesan vintille ja huomasin kupolin joutilaana, katselin sitä muutaman kerran käydessäni vintillä ja eräänä päivänä, pyysin kuin pyysinkin igumenilta saanko kupolin Porin rukoushuoneelle, Porilaiset olivat ahkeria Valamon kävijöitä ja itse vietin siellä kaiket lomat, kyllä, saatte sen, paikka johon kupoli oli suunniteltu oli liian pieni ja kupoli massiivinen, kupoli oli huolella  tehty talkootyönä, tosi tanakka.

Minullahan oli auto, pyysin ystävääni Jormaa lähtemään mukaan hakemaan kupoli Poriin, ostin kattotelineen, vieläkin naurattaa, autoni oli siis Suzuki Carry pakettiauto, olin sitä isompi, näin siis poijaat lähdettiin ja perillä vasta huomasin kun kupoli oli auton vieressä että sitä ei millään voi viedä katolla, ei mitään hätiä, kiskoin takaikkunan pois, turistien kauhistellessa vieressä, haimme apuvoimia lisää ja saimme kuopolin juuri ja juuri sisään, ikkunasta työnnettiin risti ulos, ikkuna tiivistetttiin hyvin ettemme kuolisi pakokaasuihin.

Matka meni hyvin, risti päällystettiin messinkilevyillä ja kupoli ja alusta pellitettiin, kupoli asennettiin poistetun savupiipun tilalle.
Vuosia kului, valmistui uusi kirkko, ei tarvittu kupolia enää, se jäi uuden omistajan haltuun vaikka halusin sen säilytettäväksi, kupoli hävisi ja sen tilalle nousi uusi kullattu kupoli, uuden omistajan myötä.

 
Kupoli trapesan vintillä
 

                                                              Toisesta suunnasta

                                                     
                                                               Kupoli autossa

                                  
                                                                   Valmista on


                                                                    Jorma poseeraa

 
Minä myös poseeraan

                                                         

                                                                Pohja odottaa kupolia

 
Kupoli ja Risti paikoillaan

                                                              

                                                                   Nyt näkyy

                                     
                                                                                Sisäpihalta







 

perjantai 30. lokakuuta 2015

IKONI VOITTAJALLE

Rasimäen kyläyhdistys järjesti kesällä arpajaiset joiden ainoana voittona oli käsinmaalattu ikoni, ikoni on nyt toimitettu voittajalle, maalasin ikonin voittajan nimen mukaisesti, arpajaisten tuoton kyläyhdistys lahjoitti erakkolan tsasounan ehtoolliskalkin hankintaan.


                                          MARTTYYRI PRISCILLA ROOMALAINEN

tiistai 27. lokakuuta 2015

ENSILUMI
Ensi lumi leijailee alas, olen valmis, auton renkaat on vaihdettu, kesäkuvat on otettu, joita tässä päivän iloksi:


Joka vuosi ostan samalta tuottajalta mansikat, tänä vuonna isoja, kiinteitä, niitä säilöin pakkaseen ensi vuoteen ja syödään ennen heinäkuuta kuten tapana on.

 
Yllätys oli kun sain lahjaksi edellissyksynä iiriksiä kun ne ykskas intoutuivat  kukkimaan.
 
 
Myös tämä lahjaksi saatu kesäkurpitsa intoili ja kukki koko kesän, satoa tuli niin, että sitä riitti pakastimeen asti paastoa odottamaan.
 

         Hajuherne myös kukki lopulta myöhään syksyyn, alku oli hidas kylmästä johtuen.

 
Pioni pärskäytti jätti siemenen jonka unohdin ja syys vei sen.
 
 
Kurttu ruusu mahtaili koko rahan edestä, joka aamu oli käytävä haistelemassa sen ruusuista tuoksua.
 
 
Kantarellit kruunasi koko kesän , heinä, elo ja syyskuussa noudin samasta paikasta satoa. Zaharias halusi myös kuvaan vaikkei osallistunut sienestykseen, oli kotivahtina.
 
MUKAVAA PÄIVÄÄ!