maanantai 27. heinäkuuta 2015

Ruokasivua päivitetty 27.7.2015


HUOLENPITOA

Ärsyttävyyteen asti meitä paapotaan, ei sitä, ei tätä, , kun avaan radion niin päivittäin tulee varoituksia ja ohjeita niin paljon että automaattisesti sulkee korvansa, vain jos tulee hätätiedotus jota on pakko kuunnella, hätä tiedotus, joka kertoo koko suomelle karhun olevan vaarassa Porissa, ihmisiä käsketään pelastamaan se, olikohan se näin, joka tapauksessa, ihan oikeat ,tärkeät huolenpito asiat jää stereoiden kuulumattomiin ja emme osaakaan käyttäytyä vaara tilanteessa kuten pitäisi.
Kylä sihteerimme Päivi Härkin on valveutunut ja meillä on ollut monta turvallisuuteen liittyvää tilaisuutta, uusinta uutta on kun hän toi laminoidun opasteen
opasteessa on erakkolan osoitetiedot koordinaatteina, eli jos pitää soittaa apua, voi antaa koordinaatit ja apu tulee oikeaan osoitteeseen, samoin oppaassa on hätänumero ja elvytysohje selkeästi, sekä alkusammutusohje.
Laitoin opasteen näkyvälle paikalle tsasounan sisäänkäynnin viereen, opasteen alapuolelle tulee vielä jauhesammutin jonka ostan jahka on asiaa isompaan kaupunkiin, opas on näkyvä, kuin ikoni, siis lähes yhtä tärkeä.


 
 
 
Opasteen alapuolelle tulee vielä jauhesammutin ja yläpuolelle antiikkinen sammutusämpäri jonka löysin suulista, maalaan sen vielä alkuperäisen punaiseksi, eiköhän sitten jo huomata ja jää mieleen missä on huolenpito pylväs.
 
 
 
 
 
 
 




 

tiistai 21. heinäkuuta 2015

JÄLLEEN UUTTA
Muistatko Enkolpion, et, tässä muistin virkistykseksi:

 
Enkolpio
 
Voit lukea vanhan tekstin nimellä ENKOLPIO-PANAGIA, tammikuulta 2015




 Samaan sarjaan on valmistunut piispanristi. Ristissä on kuvattuna Kristus ristillä puettuna kitoniin/kolobioniin hihattomaan aluspukuun, syyrialaisessa taiteessa Kristus puettiin tähän pukuun. Suomennettuna sädekehän yläpuolella  lukee -Kunnian Kuningas, lisäksi Ristissä on Kristogrammit IC  XC  suomennettuna Jeesus Kristus.
Ikonin on maalannut temperamaalauksena ikonimaalari Antti Narmala. Maalaus on vaatinut taitoa sen pienuuden tähden.

 
 
Piispanristi

lauantai 18. heinäkuuta 2015

VIINI II
Viini on luonteva osa ortodoksista elämää, jokaisessa Ehtoollisessa tuodaan esille viini, viinin joukkoon lisätään kuumaa vettä, ei sen takia ,että viini laimentuisi , vaan siksi että viini lämpenee, viini muuttuu siis Kristuksen vereksi joka on elävää, lämmintä, vertauskuvallisesti veden lisääminen muistuttaa siitä, kuinka sotilaan lävistäessä Kristuksen kyljen keihäällä sieltä vuoti verta ja vettä.

Ehtoollisen jälkeen nautitaan vielä, niin sanottu jälkiviini joka on samaa viiniä, myös vedellä lämmitettyä, ortodoksi kirkossa Ehtoollisviiniä ei voi korvata marjamehuilla, rypäleestä tehdyn viinin arvo on niin suuri.

Litanian, joka on kansan harras yhteinen rukous, palvelus jonka jälkeen siunataan leivät, vehnänjyvät, viini ja öljy. Leivät jotka paloitellaan ja joiden päälle on kaadettu siunattu viini jaetaan kirkkokansalle, tapa on periytynyt kokoöisistä palveluksista joiden yhteydessä oli tapana nauttia rakkauden aterioita eli agapeja.

Ortodoksisessa vihkikaavassa hääpari nauttii viiniä jonka pappi on siunannut, kumpikin nauttii pikarista viiniä kolme kertaa, viini symbolisoi ajatusta, että nyt kaikki on heille yhteistä ja että heidän tulee vaeltaa ja elää yhdessä.

Sairaan voitelussa, voitelu suoritetaan öljyn ja viinin sekoituksella, ortodoksi kirkossa sairaan voitelu ei ole viimeinen voitelu vaan elämän ja parannuksen mysteerio, jossa Pyhän Hengen siunaaman öljyn kautta ihmiseen välittyy Jumalan parantava voima.

"Kaikki, mikä on luotu, on hyvää..."
Paljon on kirjoitettu Raamatussa viinin käytöstä, puolesta ja vastaan, esim. jos pappi karttaa viiniä, tuomitsee sen pahaksi, unohtaa kuinka kaikki luotu on hyvää, niin häntä rangaistaan ankarasti, paasto on puhdistautumisen kieltäytymisen aikaa ja vain silloin kun kirkko antaa luvan voi nauttia viiniä ja kaikki juhlat on kielletty missä viiniä tavallisesti käytetään, kohtuutta pitää noudattaa myös silloin kun ei ole paastoa.

Viininä käytetään yleensä makeaa niin sanottua jälkiruokaviiniä, usein Valamon luostarin väkevöityä 17% rypäleviiniä, mutta myös Madeiraa, St. John Commandaria, ym. muita.

Osittainen lähde:
Aamunkoitto 10/1998 Arkkipiispa Johannes VIINI ortodoksisen kirkon perinteessä.
 
 
 
 
 
Kristus Totinen Viinipuu
 
 
 
 
 
Viinin siunaus
 
 
 
 
 
Kärsimysstikiira Jumalansynnyttäjälle
 
Oi puhdas, kun näit kohdussasi viljelemättä kantamasi kypsän rypäleen puulla riippumassa,
Sinä valitit ja huusit:
Lapseni, vuodata rypälemehua, että himojen kaikkinainen juopumus loppuisi.
Oi Hyväntekijä, joka osoitat laupeutesi minun, Synnyttäjäsi, kautta!
 
 
 


perjantai 17. heinäkuuta 2015

VIINISTÄ
Luin juuri kuinka entisessä kotikaupungissa on toinen kansankirkko pitänyt virsi ja viini illan ja yli 300 osallistujaa,
miksei meillä ortodokseilla ole koskaan mitään, aina vain samaa kirkkoviiniä, olisi joskus


VAELTAJANLAULUT JA VALKOVIINI
                                    ilta
uskaltaisi tällainen ujompikin laulaa ja kun on nyt tullut tietääkseni uusi vaeltajien laulujuttu.
Pizza taikina kohoilee uhkaavasti, joten palaan myöhemmin viini asiaan uudelleen, halusin olla nopea tiedonvälittäjä, ajankohtainen.

 
 
Valamon kirkkoviini pullo

maanantai 13. heinäkuuta 2015

ANTIMINSSI

Antiminssi on alttaripöydälle kuuluva suorakulmion muotoinen silkkinen tai pellavainen liina. Se on eräänlainen piispan antama "valtakirja" suorittaa Liturgia kyseisessä kirkossa.
Ilman antiminssia ei voida toimittaa liturgiaa. Liina on pitkittäissuunnassa ja poikittaissuunnassa kolmeen osaan taiteltuna alttaripöydällä ja se avataan vain eukaristian ajaksi, jolloin se toimii myös ehtoollislahjojen suojana.
Antiminssiin on yleensä kuvattu keskelle Kristuksen hautaaminen ja nurkkiin evankelistat tai heidän symbolinsa. Vanhemmissa liinoissa saattaa kuvan paikalla olla pelkkä risti.
Liinassa on myös alalaidassa merkitty, milloin ja kuka piispa on sen antanut ja mille kirkolle.
Sellaisissa kirkoissa, joissa ei ole pyhäinjäännöstä eli reliikkiä kiinteästi alttaripöytään sijoitettuna, antiminssin kääntöpuolelle kiinnitetään pieni reliikki.
Normaalisti antiminssi on aina siinä kirkossa, mihin se on annettu. Suomessa antiminssi voidaan piispan luvalla ja siunauksella kuljettaa tilapäisesti muuhunkin tilaan, esim. tsasounaan, siksi aikaa, kun siellä toimitetaan liturgia.
Tekstilainaus Ortodoksi.net.

 
 
Tämä on vanha Antiminssi ortodoksisesta kirkkomuseosta, liina on ollut Valamon luostarissa ja on vuodelta 1670. Liinan on kuvannut V-P Takala


Antiminssi on taitettu kuviottoman suojaliinan sisälle, tämä liina on nimeltään ILITONI. Liina kuvaa Kristuksen kapaloita ja käärinliinoja.

Eilen lähdin Joensuuhun hakeakseni Antiminssin erakkolan tsasounaan, arkkipiispa Leo oli myöntänyt tämän " valtakirjan" ehtoollisen toimitusta varten, hän allekirjoitti Antiminssin ja pyhitti mirhavoiteella.
Pyhän Liturgian yhteydessä ehtoollisen jälkeen oli tämä toimitus.
En ole nähnyt Antiminssia koska se on pakattu säilytyskoteloon ja minulla ei ole oikeutta avata koteloa ja koskea Antiminssiin, liina on siis pakattuna säilytyskoteloon ja asetetaan paikoilleen papin toimesta kunhan tsasounan pöytä lopullisesti valmistuu, Liturgian yhteydessä tapahtui kaksi vihkimystä ja syntymäpäivä onnittelut ja varusmiesten muistaminen, Liturgian jälkeisessä puheessa arkkipiispa mainitsi myös, miksi Antiminssi lähtee erakkolaan, imeläkiveä tuli sen verran että, olin ihan nolo, yksin ei saa aikaan mitään, pitää olla ihmisiä jotka kannattelevat ja antavat uskoa ja uskovat asiaan.

Antiminssi sisältää siis pyhän ihmisen reliikin, tähän liinaan on sijoitettu Ateenan lähellä olevan Dau Pentelin luostarin,  marttyyrin reliikki, etsin hänestä tietoja, toivottavasti löydän, jotta voin maalata ikonin ja näin viettää pyhän muistopäivää,
kotiin tultuani kävin esittelemässä pyhälle uuden kodin, johon toivon hänen asettuvan mukavasti, vaikka ei kuulekaan päivittäin huippurukouksia, vaan yksinkertaisia pyyntöjä ihmisten puolesta, esittelin myös ikonien pyhät jonka jälkeen suljin kotelon mummovainaan lipaston laatikkoon odottamaan lopullisen sijoituspaikan valmistumista.

 
 
Tässä valkoisessa kotelossa Antiminssi on.


Päivä jatkui, illalla oli vuosittainen kyläjuhlamme, aiemmin Päivi Härkin oli puhunut, että kyläyhdistyksen hallitus oli päättänyt  järjestää arpajaiset ehtoolliskalkin ja ehtoollispeitteiden hankintaan erakkolan tsasounaan, lupasin voittona maalata nimikko ikonin voittajalle, eilen sitten erakkola sai huomattavan summan esineiden hankintaan, niihin palaan myöhemmin syksyllä.
Ikonin voitti Pirjo Vironen Porista, ihan uskomatonta, hän on minun sukulaiseni, en siis nostanut arpalippua, vaan pieni tyttö nimeltään Aamu. Kiitos kaikille erakkolan kannatuksesta.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

KAHVILAPÄIVÄT OSA VI
LANNISTUMATTOMAT

S
uomalainen ei lannistu, ensimmäisessä osassa kerroin jotain säästä, sitä se oli, mutta mitä sen väliä, molempina päivinä kävi väkeä runsaasti,- ja me tullaan vaikka soutamalla.

Talkoolaiseni olivat tosissaan, kannattelivat erakkolaa, iloisin mielin, ilman heitä en olisi pärjännyt, välillä piti kyllä syöttää lisää mansikoita , ettei virta katkeaisi, ettei tämä nyt menisi ihan imeläkiven puolelle lopetan kehumisen.

Tuotteista kaikki meni, mutta mikään ei loppunut kesken, minulla on soppatykki joka konservoitiin käyttöön ja nyt oli parin päivän kokeilulämmityksiä ja tykki toimi loistavasti, seuraavan kerran tykissä tehdään lohisoppaa kun saa kerrralla 200 litraa, soppatykki kiinnosti varsinkin miehiä, joten suosittelen sellaisen hankkimista kirkkojen viereen, naisille kirkko ja miehille soppatykki, korjaajan sain viekoiteltua koekäyttämään ja samalla tiskaamaan, salaisesti tungin joukkoon edellisviikon tiskejä, vähän hän ihmetteli kun niin nopeasti ovat kuivuneet ruuat astioihin, syytin kosteaa ilmaa, kun hän eilen oli tiskannut kaikki, tunnustin ja kiitin häntä edellisen viikon tiskien pesusta, oli kuulemma jo arvannut, vaati lisää mansikoita.

Tuottoakin tuli, tuottoa ei käytetä etelän matkaan, eikä kuluja vähennetä, vaan rahalla hankin papin puvun erakkolaan, kunhan saan tarkat ohjeet, puhetta on jo ollut eri tahoille, tehdään asia harkiten, kiire ei ole.

Kahvilapäivien päivitys päättyy tähän,
MONIA ARMORIKKAITA VUOSIA, kävijöille, erakkolaa muistaneille ja tietenkin talkoolaisille.

 
 
Myyntipöytä, munkeista ruokasivulla muutama sana.
 
 

perjantai 10. heinäkuuta 2015

KAHVILAPÄIVÄT OSA V
KULISSIEN TAKANA

J
os kuvittelet että keittiössä ollaan ja rupatellaan ja jopa jutellaan asiakkaiden kanssa, erehdyt, hetkeksikään ei voi herpaantua, muuten on hyvin ylikiehunutta lohisoppaa tai mustaa mustempia munkkeja, koettu on,
hauskaa kun voi seurustella, mutta jos toinen haluaa syvällisen luotauksen Indokiinan ortodoksisuudesta 100- luvulla, niin valitettavasti pitää kieltäytyä.
Tämä aamu oli järkyttävä, mutta ylösnousu
reippaimpia joita olen kokenut, sellaiset jalkakrampit, että olisin voinut vääntää raudasta koristekaiteita.
Nyt pitää mennä, olen jo myöhässä, soppa pitää saada tulelle ja munkit kohoamaan, joten tässä muutama kuva kulissien takaa, tällaista on todellisuus jota et näe.
Niinmuuten, öhöm, sain mansikoita, jaoin niitä talkoolaisille, koska en ole maailman helpoin ja näin lahjoin heitä tulemaan tänään, illalla oli ihan kuin synttärit, sain vaikka mitä, elävän kukan, lyhtyjä, kahvia, piispan kynttilän nauhakoristeet ja tapasin tosi mukavia ihmisiä, ilta päättyi yhteisesti laulettuun ehtooveisun, kiitos päivästä kaikille.


 
Mansikoita hyvittelyyn
 
 
 
Maitoa, maitoa, punaista tietenkin
 
 
 
Roskikset pursui


 
keittiön keinustooli laskutasona
 
 
 
Apupöytä, tuolin kaiteiden varassa
 
 

 

torstai 9. heinäkuuta 2015

KAHVILAPÄIVÄT OSA IV

Varmaan sama päivä, apua,  mistä niitä ihmisiä riittää, tulossa vielä kaksi ryhmää klo 18, onko epäkorrektia jättää lappu jossa kehoitan itsenäiseen työskentelyyn ruuanlaiton suhteen,  eihän oo, näkisitte keittiöni, kaikki tarvikkeet on yhtä loppu kuin minä. Kuvia huomenna.
KAHVILAPÄIVÄT OSA IV
KLO 5.15

Sataa, ei haittaa, kaikki sateet koettiin kolmenkymmenen vuoden aikana Porin Jatseilla, jossa olin töissä R-Kioskin teltassa ja välillä sateessa, sade ei haittaa, täällä on teltta, huusi, kauppa ja hyvää syötävää jos tästä nyt ehdin,
klo 10 pitää olla munkit, kaalipiirakat, korvapuustit paistettuna, makkarat grillattuna ja kahvi keitettynä, kahvila katettu ja myymälässä valot, ei hätää.
Eilen aamulla oli haettava juhannusruusuja ja kuivattava ne tee aineksiksi myyntiin, teltta pystytettiin ja sain ihan uuden talkoolaisen hommiin, kaalipiirakan mössö piti tehdä ja vieraita piti ottaa vastaan ja heille ruokaa, mukava ilta meni loppuun heidän kanssaan.
Nyt on siis mentävä.



                                                          SADETIN PÄÄLLÄ

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

KAHVILAPÄIVÄT OSA III
SEKATYÖMIES

Ensin pitää muistella eilistä, tässä iässä se on jo luvallista,
saatuani eilen makkarat, maidot, kaalit ym. ostettua, piti lähteä kerjuulle Jaanan jalkineeseen jotta saisin arpavoittoja,
mietin sitä, Jaanalla on tänään kenkien huutokauppa, meklarina tv-tuttu huutokauppakeisari, ajattelin että on kiireinen, kuitenkin Jaana ehti  esitellä  tehtyjä huutoeriä, valtavan työn ovat tehneet,
hänellä on myös asiakaskirppis kellarissa ja ajattelin löytää eurolla hopea, ym. antiikkiesineitä erakkolan arpajaisiin, juuri kun olin lähdössä löytämättä mitään, osui silmiini kone jossa oli kaikki paitsi leivänpaahdin ja halpa, kaappasin koneen ja osat ,nousten leijuen yläkertaan maksamaan, kyseessä oli ihan uusi levysoitin, kasetti, cd-soitin, tietokone yhteyksillä, tällaista olin hakenut jo kauan, viime jouluna olin lähellä jo saada sellaisen  Clasulta, koneet oli kuitenkin vielä Ruotsin laivalla ja aikoivat viettää joulun siellä laulaen karaokea joten en saanut, nyt sain,
entiseni on kolmekymmentä vuotta vanha, cd- levy väliin kummitusmaisesti alkaa haukotella, eikä lopeta jos ei iske nyrkillä, myöskään ei lähde pyörimään jos välillä ei työnnä pulloharjaa levykoteloon ja rapsuta, kasettipuoli ei toiminut kuin toinen puoli, levysoitin teki ortodoksisesta kirkkomusiikista heviversioita joten ikävä ei tule, aikansa kutakin.
Täytyy vielä lisätä, yllätys oli kun avasin cd- osion, sisällä oli cd-levy, jos muistat mitä E`milia lauleli juhannusyönä ruispellossa, niin nyt se on todellista, pian minäkin näitä lauleskelen, minnuu naurattaa vieläkin, eli kone on jo maksanut itsensä,....meillä tätä onnea riittää, hmm,lalaaaa. ketä tästä saa oikein kiittää,lalaaaaa.

Sain eilen myös siivottua BUTKUN eli karjalankielellä pieni kioski tai kauppa, Porissa on myös BUTKU ortodoksisen kirkon yhteydessä, nimi on siis sellainen jota ei voi omia joten nyt BUTKUJA on kaksi ja kilpailu asiakkaista kiihtyy, erakkolan BUTKU ei kuitenkaan ryhdy halventamaan hintoja.

Tänään siis, vien vanhan yhdistelmän kierrätykseen ja käyn samalla taidenäyttelyssä, josko löytyisi patsas omenatarhalle, omenatarha olisi hieno paikka patsaille, pyysin jo Emil Cedercreutz säätiöltä patsasta ja se meni päätettäväksi, mutta olemme liian pieni kylä varmaan taiteen esiintuomiseen, vastausta ei ole tullut, nyt siis käyn katsomassa, näyttelyssä on esillä myös patsaita, en mitään maksa, en tietenkään, en itsekkään ole saanut korvauksia, enkä ole halunnut, se taiteen palo on tärkein, pitäkää peukkuja,
tänään myös pitää pystyttää teltta, laittaa pöydät, tuolit, myyntitiskit, lämmittää soppatykki jos se tulee tänään, oli huollossa kyläsepällä, tehdä kaalimössö, leipoa kirsikkapiirakkaa, eli tänään toimin sekatyömiehenä.

 
 
Vanha kone, koneessa oli ihme valojuttu joka hyppi silmille aiheuttaen migreeniä, heti kun markkinoille tuli ilmastointiteippi, teippasin valon umpeen, kierrätys saa nyt hyvän teipin kaupanpäälle.
 
 

tiistai 7. heinäkuuta 2015

KAHVILAPÄIVÄT OSA II
KAUPPA

Tänään hoidan kahvilaan tarvittavien aineiden ostot, jo kauan olen hankkinut niitä juttuja joita ei lähikaupastani saa tai on loppu,
kauppaani on 17 kilometriä eli 38 kilometriä yhteensä, muuttaessani tänne böndelle jo ensimmäisellä muuttoviikolla opin nämä asiat,
oli tulossa vieraita ja halusin tarjota jotain mihin tarvitsin Dijon sinappia,
lähdin siis kauppaan, keräsin kärryihin sitä, tätä, missähän se Dijon pälyilee, pakko oli kysyä, TÄH, mitä? Dijon sinappia, en oo koskaan kuullutkaan, entä mustekala renkaat?, YÖK, oletko tosissasi? ei niitä kukaan osta, perunalaarit on tuolla oikealla, jee,
pääsin kassalle, tavarat hihnalle, lompakko? tietysti, nii ku mä unohdi lompakon kotiin, laitetaaks nää sivuun?, myyjä kysyi -tuletko vielä tällä viikolla?, - joo tuun heti!!!,- niin kun toisille heti on seuraava kauppakäynti, seuraavalla viikolla, siksi kysyin, ai jaa.
Dijon sinappi on siis yhteyteni sivistyneeseen maailmaan, tai jätetään se sivistyneeseen sana pois, kuitenkin sinne missä neonit, tupakantumpit, polttava asfaltti, virtaava kusi talojen vierustoilla, pakokaasut ja missä on ihan uudet ,alle kymmenen vuotta vanhat autot, eli hajut, äänet,asiat joita muistelen käyttäessäni Dijon sinappia,
tänään siis haen ostokset ja toivon muistavani kaiken, siksi ostoslista on tärkeä, loppukuusta teen ruuat sadalle ja molempia varten on tehtävä aiemmin hankintoja, jos kuitenkin huomaat muovisen hääkakun hääparin jossain kahvilan tuotteessa,huomauta.

 
OSTOSLISTA
 
PS. Sain eilen ruohot leikattua, mitään uutta en löytänyt, olin huolissani omenatarhan ruohosta kun heinäkuun leikkausvuorolaiset ei ehtisi ennen kuin keskiviikkona ja silloin irtoruohoa olisi joka paikassa,
kahvilapäivillä on tarkoitus että vieraat voi mennä piknikille sinne, saa mukaan korin jossa syötävää, kahvia, ym. huovan tai niinku kotona sanottiin -viltin, kuinka kävikään, pörinä alkoi kuulua ja naapuri oli jo siellä leikkaamassa vaikka hänen kuukausivuoro oli loppu, mahtavaa.
Kitkin myös kukkapenkit, pakkanen ei ollut vienyt mitään joten en voinut ruoholeikkurilla vain vetää yli, siksi loppuviikosta nöyrästi kumarassa tervehdin sinua, jos selkäni ei tervehdy.


maanantai 6. heinäkuuta 2015

KAHVILAPÄIVÄT OSA I
RUOHO

Aamu on aurinkoinen, pakkasta on vain aste, en ole vielä käynyt katsomassa kuinka paljon jäätyneitä eläviä kasveja joudun korvaamaan muovikukilla ja muovisilla valkosipulileteistä irrotetuilla sipuleilla, torstainahan kahvila vasta avautuu, vuoden toinen tärkeistä tapahtumista.
Säästä tuli mieleen, kerran nuorena olin matkajohtajana lähtiessämme Tampereelle teatteriin, halusin aina bussissa puhua mikrofoniin ja keli oli todella huono, oli jäätä, tuulta,taivaalta tuli räntää, vettä, rakeita, kerroin kuinka ilahtunut olin kun oli näin paljon lähtijöitä, vaikka taivaalta on satanut kaikkea paitsi vanhoja ämmiä, samassa bussi kaarsi seisakkeelle ja autoon nousi loput firmamme eläkeläistädit.
Tänään on vuorossa alkuun ruohonleikkuu jota en pahemmin harrasta, mutta nyt taas löytynee kadonneet työkalut kun ruohonleikkuri alkaa rapista ja kolista,
laitan tähän liljan kuvan, sain juurakkoja syyskuussa ja ajattelin ettei ne menesty kuitenkaan, mutta kuinka ollakaan keväällä olivat tosi pirteitä ja nyt ensimmäinen kukkii ja paljon on lisää tulossa, kiitos tuojalle, myös toiset erilaatuiset liljat ovat lähteneet kasvuun, ihmeiden aika ei ole ohi.

 
 
LILJA Nimike LILJA

torstai 2. heinäkuuta 2015

ONNITTELUT

Tänään toisessa kansankirkossa vietetään Marian etsikkopäivää, nykykielellä Marian vierailupäivä, hän vieraili pyhän edelläkävijä ja kastaja Johanneksen äidin luona ja tuolloin molemmat olivat raskaina, kyseessä oli merkittävä kohtaaminen;

"Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia" (Luuk. 1:39-40)

toinen nimitys suomessa on Kukka-Maaria, tuolloin kerättiin mataroita värjäykseen, matarasta saadaan keltaista väriä,
toinen asia oli tärkeä, jos Kukka-Maarian päivänä ei satanut, ei sada 40 päivään, toivokaamme sitä,
myös päivää on sanottu Heinä-Maijaksi, tällöin alkoi heinänteon valmistelut,
almanakkaan Marika nimi on tullut myöhään 1973, Pohjanmaalla nimi on ollut laajemmin käytössä, joskin Marikki vielä tutumpi, ortodoksinen kirkko tuntee nimen Marikki, mutta ei Marikaa, kummallakaan ei ole päivää nimetty kalenterissa.


MARIKALLE MONIA ARMORIKKAITA VUOSIA!

 
 
 
 
YLLÄTTÄVÄ LÖYTÖ 
 
Kirjasto.fi vastaa kysymykseen Meimin nimipäivästä:
 
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
 
MEIMILLE MONIA
ARMORIKKAITA VUOSIA!