keskiviikko 30. syyskuuta 2015

METSÄSSÄ OLTIIN
K
auniin sään myötä eilen oli pakko lähteä vielä kerran metsään ja kyllä kannatti, murhaavien katseiden  tai ei, en ihan oikeasti muistanut hirvien metsästysaikaa, haulikot ohitettuani pääsin kantarellipaikalle,
yritän aina hämätä, pukeudun aina kuin lähtisin kylille, toisinaan toiseen suuntaan, vielä pysähdyn ja odotan näkyykö ketään ja kun vihdoin olen varma että olen yksin kaarran metsätielle herkkujen äärelle, mutta eilen oli metsästäjät paikalla ennen minua, katselin vain ympärilleni kuin olisin hukannut mummon viime sienireissulla, vihdoin, ja totta noin 3-4 litraa komeita kantarelleja löytyi ja karvalaukkuja litran verran, hyvä kierros, kannatti, tein kantarelleista marinoituja vanhan ohjeen mukaan. Ohje ruokasivulla.



                                  Meillä näitä meloneja riittää joten kuvaankin pääsi yksi

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

SATAKUNNAN KANSA
Kirjoittaa tänään:

Ohrankryynivelli loppui jo torijuhlaan mennessä

Syksyinen, kaunis sää suosii tänä vuonna Porin päivää. Kaunis päivä on saanut myös porilaiset liikkeelle, sillä perinneherkku ohrankryynivelli myytiin loppuun jo ennen kuin varsinainen torijuhla pääsi kunnolla käyntiin.


Eilen ja tänään on siis Porin päivät ja eilen, kuten kymmeniä vuosia on myyty ohrankryynivelliä Porin torilla, Porin päivä on itselleni hyvin nostalginen, sillä joka vuosi kun Satakunnan museo oli pääkirjaston paikalla vanhassa kivitalossa, kävin siellä, joka vuosi, juuri Porin päivänä, museo oli kiehtova, täynnä tavaraa, eikä kuten nykyään yksi esine siellä täällä ja paljon tekstitauluja, silloin oli tavaraa, kiehtovaa, museon haju, mahtavaa,
mutta palataan ohrankryynivelliin,
velliä ei keitetä murusisista vaan kokonaisista suurimoista jotka liotetaan ja keitetään kauan,
ajattelin tehdä bisnestä kylämme hyväksi ja keittää velliä myyntiin Valtimon marrasmessuille, vuosi oli 2011,
olin jo kesällä ostanut soppatykin, sellainen pitää olla joka kokilla, kyläseppä muutti sen kaasukäyttöiseksi( muutettu takaisin puulämmmiteiseksi 2015 ja johan keittää) ja eikun kryynit likoon,
emme tienneet kuinka kauan valmistus kestäisi, joten illalla tykki vedettiin halliin ja kyläseppä toi nojatuolin jotta yö menisi mukavasti, sillä soppa piti olla valmis klo 9 aamulla, polttimot päälle,
yö oli kylmä, mitään ei tapahtunut, laitoin hallin ovet kiinni, yhtäkkiä koko halli oli savua täynnä, kaasu poltti vanhoja karstoja pois tulipesästä, koko yön oli savua, kylmää, unetonta, horteista oloa, klo 7 Timo vihdoin tuli paikalle valvomaan,
minun piti lähteä naama mustana tapahtumapaikalle leipomaan muita tuotteita, juuri kun lähdin velli heräsi ja alkoi kiehua,
klo 9 Timo porhalsi Valtimolle, kun laitettiin tykkiä paikoilleen huomattiin että savutorvi oli pudonnut matkalla, Timo lähti sitä etsimään, sillä torven päälle tuli houkutusvalo,
oli myös musiikkia josta maksoin teostomaksut, tylsää, ihan oikeesti, suomalaiset ei tajua markkinoita, lähinnä täällä ne on isot hautajaiset, jatkuvasti oli joku hiljentämässä musiikkia, samoin sisätiloissa, otti päähän, suljin lopulta kaikki laitteet, maksoi muistaakseni noin 50 euroa lupa, velli oli lähes valmis, soppa oli keitetty tilamaitoon, siis suoraan lehmästä ja ohra oli kylästämme ja vielä mausteeksi voita pari kiloa, soppaa oli siis täysi annos 200 litraa ,
ihan kiva, ulkona oli tosi kylmä joten oletin vellin käyvän kaupaksi 2€ annos, joku haki omaan astiaan, soppaa möimme noin 50 litraa,
150 litraa velliä kompostoin vaikka yritin sitä jakaa joka paikkaan, myöhemmin  selvisi että majatalon possut olisi mielellään syöneet vellin, en tiennyt edes possuista, harmi,
Porista sain keitto- ohjeen ja velli oli tosi hyvää, suolaa ehkä olisi saanut olla enemmän, en ole varma keitänkö koskaan enää täällä, täkäläisille, täällä ohrankryynivelli on outo juttu, harmi.

 
 
Kuva Valtimolta, marrasmessuilta, vuodelta 2011
 
 
 
 
 


perjantai 25. syyskuuta 2015

TOIMITTAJA KYSYY
tehty lisäys samana päivänä
Tänään aamulla radio Suomen uutisissa, yöllä hyökätty Lahden vastaanottokeskuksen työntekijöitä vastaan, samoin pakolaisia täynnä olevaan bussiin päin oli ammuttu raketteja, toimittaja kysyi haastateltavalta -pelästyikö autossa olleet lapset?,

minä olisin vastannut
-MITÄS LUULET, TOTTA HELVETISSÄ!
sen sijaan haastateltava vastasi kuin olisi maininnut  normaalin bussivuoron  olevan aikataulussa, ihan vähän hei henkeä mukaan, joskus voi näyttää tunteensa.

Viime torstain lehdessä toimittaja kysyi Ylä-Karjala lehdessä pakolaisista -

 
 
 
Olen miettinyt tätä joka päivä luettuani tämän tekstin, en voi ymmärtää tällaista itsekkyyttä, vain minä olen hyvä, muut kaikenlaisia ihmisiä jotka voi lähettää takaisin.
 
Iltapäivällä olin kokoomassa omenatarhalla omenat pois kun linja-auto hidasti juuri tarhan kohdalla, autossa oli Thaimaalaiset marjanpoimijat lähdössä kotiin, hyvin oli vakavan näköistä, väsynyttä väkeä, yhtäkkiä huomasin että vilkutin heille, vau, hymyä löytyi, iloa, toivottavasti matka sujuu hyvin, toivon etteivät ole kuulleet mitään uutisia suomesta ja jos ovat kuulleetkin, on edes yksi joka tervehti heitä lähdön hetkellä, elämme kummallista aikaa ihmisyydessä ja sen ymmärtämisessä, ajatellen päivän uutisia.
 
 
Onse, nää omenatkin on kaikki niin erilaisia
 
 
 

tiistai 22. syyskuuta 2015

PARIISILAINEN ILTAPÄIVÄ
Renee`ilmoitteli tämmöisen, taas mennään, viime vuore loorat o sulanu ja nyt mennään Pariisiin, jotekin kuulostaa kuin mentäisii Paratiisii, se o iha ortodoksist, hyvää sapuskaa ja ohjelmaa, tuu sääki.



JUHLAT OHI
Eilen oli Pyhän Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin päättäjäisjuhla, ortodokseilla usein suuret juhlat jatkuvat noin viikon verran,
tänään siis siivotaan kaikki kauniit kukkakoristelut pois ja erakkolan tsasounan osalta valmistaudutaan talveen.
Mennyt juhlaviikko meni mukavasti, luin kaikki juhlaa koskevat saarnat, mietin miksi ne ovat kaukana arjestani, olen kyllä tosi yksinkertainen hengellisesti, en pysty hahmottamaan todella vaikeita teologisia pohdintoja, isä Heikin Huttusen saarnasta sain jotain , koskien kärsimyksen voittoa Kristuksen ristikuoleman kautta,
mietin voinko, uskallanko edes kirjoittaa tästä mitä ajattelen, kun kuulostaa ehkä huvittavalta,  viime viikolla puhuin oppilaille itseaiheutetusta kärsimyksestä itselle muiden hyväksi,
toinen tapaus oli eilen, kerron tässä,
kävin eilen kaupassa ennen kurssipäivän alkua hakemassa kahvimaitoa oppilaille, samalla huomasin kylmäsavulohen olevan punaisella lapulla, seisoin hyllyn edessä vartin, miettien ostanko vai en, voisin pakastaa talveksi jolloin en käy kaupassa, tätä jahkailin, mietin rahojani jotka lähinnä oli hevimetallitasoa, en osta, kuitenkin palkkapäivä on tulossa ensi kuussa , muistin bonuskortin, jess, ostan,
kassalla aurinkoisesti hymyillen, hymyilevistä asiakkaista kassa tykkää, lastasin ostokseni hihnalle, summa, kortti koneeseen, bonus, maksu, ei ota, uudestaan, ei, mikä ihme, en katsonut kassaa joka ilmeisesti yritti viestittää jotain,- mitä sanoit? kuulolaitteeni oli hiljaisella joten pyysin kassaa toistamaan. öhöm, kone kertoo ettei kortilla ole rahaa, kassa punoitti, minä punoitin, vain kaksitoista seuraavaa asiakasta seurasi henkeä salvaten kuinka Euroopan suurimmalla ikonimaalarilla ei ole rahaa kortilla, onneksi oli toinen kortti, visa-kortti jota näyttävästi esittelin jolla en kuitenkaan maksanut sillä se vasta huokuikin ylikäytön ylitystä, joten maksoin salaisesti Deepitillä, jono huokasi helpotuksesta, kotona riittää taas puhumista, muutakin kuin syytä alennusjauhelihan värittömyydestä ,
Siis minkälaisen yhdistetyn kärsimyksen aiheutin kassalle, jos, kassa ei ollut ihan paatunut, kärsi varmaan tilanteesta ja minä, kuinka nöyryyttävää, miksen tarkistanut saldoa ennen kauppaan lähtöä.
Tällä haluan kertoa ettei kärsimys tarvitse olla megaluokkaa kun sillä on vaikutusta, tätä siis Pyhän Ristin muistolla myös yritetään kertoa, yritetään välttää aiheuttamasta pienintäkään kärsimystä itselle ja muille, eiks joo.

 
Lohduttavaa iloa menneen kesän kukista
 
 
 
 

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

ERAKKOLAN PRAASNIEKKA YÖLLÄ

Tästä kaikki alkoi, odotettu rakas vieras tuli, tarkisti että pestolasagne oli tehty ja vasta sitten lähetti tuojan pois, työt aloitettiin kukkien laitolla joita hän oli tuonut mukanaan, lisää haettiin luonnosta, kuusen oksia, punaista horsmaa ja muita kasveja, myös kato kävi vähissä kukkapuskissani, itse sain toimia apupoikana, tehden köynnökseen pieniä kimppuja joihin menee yllättävän paljon kukkia ja muuta hörhöö.

 
Kukkien runsautta

Koko päivä uurastettiin, välillä käytiin syömässä pestolasagnea ja se oli virhe, uuvuin täysin, torkuin aina kun valvova silmä vältti.

 
Salaattia ensin, oliskohan melonia?

Päivä oli huihai hulinaa, keittiöni täysin räjähtänyt,
siellä Antti leipoi litania leivät, niihin tuli tähtianis liemi, sokeria ja kanelia, leivät tuli todella suuria, noin tuhannelle hengelle.
Litania on kansan yhteinen rukous joka toimitetaan ulkona jos mahdollista, me olimme parkkipaikalla tuohusten valossa pimeyden keskellä, edessämme loisti tsasouna kuin jalokivi , tuohuksen joka kaikilla oli kädessä, palveluksessa  isä Heikki siunasi öljyn, viinin, vehnänjyvät ja viisi leipää josta hän yhden mursi, palvelus toimitetaan kaiken hyvän enentämiseksi. leivät siis oli todella suuria,
ehtoollisleipä syntyi myös joka paistettiin vuoassa, leivästä tuli tosi muhkea, onko kuvaa, ei tietenkään, en ehtinyt kuvata valmista leipää.

 
Litania leivät muotoutumassa
 


                 Litaniapöytä valmiina, öljy, viini, vehnänjyvät ja leivät.(Kuva Antti Narmala)
 


 
Litania parkkipaikan pimeydessä.(Kuva Antti Narmala)

Köynnös valmistui ja löysi paikkansa, kun oli ripustettu tuli mieleen barokin muoto, kaikki muut kukat olivat paikoillaan odottamassa, Antti pesi ja puunasi koko tsasounan, kaikki oli valmiina, ilta hämärtyi, oli odotuksen aika.

 
Köynnös paikallaan



Auto ajoi pihaan, varmaan lihakauppias,
ei apua, vieraita, lisää autoja, vieraita, en odottanut ketään, ajattelin kun palvelus on parhaaseen tv-prime time aikaan ei kukaan viitsi lähteä, olin väärässä kuten aina, Juuasta, Nurmeksesta tuli väkeä, siis todella kaukaa, kylästä ei ketään.



                                                                   Hiljaista odotusta

 
Risti myös odottaa esille kantamista ja ylentämistä

Kaikki on valmista, odotus on päättynyt ja palvelus on alkanut, on alkanut Pyhän kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentämisen juhlan Agrypnia-öinen juhlapalvelus ja myös Pyhän Johannes Krysostomoksen juhla,
pidin itsestään selvänä että tönötän paikallani rukoillen, mutta mitä vielä, lepatin ja haapuilin paikasta toiseen, ihan todella pihalla, kiitos isä Heikki ja Antti ettette kivittäneet minua, ensi vuonna pitää olla nuori ponomari joka mahtuu ovista ja kuulee ohjeet, ehdotettiin minulle MITÄ,HÄ.

 
Kaikki valmiina.(Kuva Antti Narmala)


 
Liinan alla ehtoollisleipä, punaisen suuliinan alla kalkki.(Kuva Antti Narmala)

Vaikka kylästä ei ollut ketään oli moni heistä osallistunut juhlan valmisteluihin ja kyläyhdistys lahjoitti rahaa ehtoolliskaluston ja ehtoollistekstiilien hankintaan, ehtoolliskalusto otettiin käyttöön Liturgian yhteydessä ja ehtoollispeitteet tulevat myöhemmin, ne pitää teettää.

 
 
Ehtoolliskalusto: suuliina, diskos, tähti, kalkki, viinikannu, lusikka ja veitsi
 
 
 
Ehtoollisvälineet kuvattuna Kreetalla
 


Pyhä risti, joka tässä palveluksessa pitää olla puuta ja tämä risti on erakkolan munkin , munkiksi vihittäessä saama ja tämä risti laitetaan myös mukaani arkkuun, Ristin Antti oli koristellut kauniisti, tänä vuonna oli ruusuja ja joka vuosi pitää olla basilikaa, kasvia joka puhkesi kasvuun ensinnä Kristuksen Ristin juurella.
Aamupalveluksen lopussa isä Heikki kantoi Ristin juhlallisesti tsasounan ympäri, minä kannoin edellä valoa, oli Ristin ylentämisen aika, niin vaikuttavaa, kaunista, todellista Ristin ylentämistä en ole kokenut aiemmin, aina kun Risti kohosi korkeuksiin Antti heitti ruusun terälehtiä ja basilikan lehtiä, lehdet leijaili alas välkehtien, sanoinkuvaamaton näky, tämä tapahtui useamman kerran, tämän jälkeen kävimme kunnioittamassa kumartaen maahan Ristiä.



                                              Ristin esiinkanto.( Kuva Antti Narmala)


 
Risti on ylennetty.

En muista missä kohtaa isä Heikki piti saarnan, hän puhui kärsimyksestä ja luki otteen kirjasta jonka nimeä en tietenkään muista, mutta asia oli ehkä näin, Risti ei ole koru, Risti on kärsimysväline jonka kautta Kristus kärsi puolestamme, meillä ei ole mitään syytä lisätä kärsimyksiä, itseämme tai toisiamme kohtaan, ylennämme Ristin voittona kärsimyksistä, muuta en muista, tämä kuitenkin tärkein mielestäni, ettemme pienilläkään teoilla aiheuttaisi toisillemme kärsimyksiä.
Erakkolan muistelulistat luettiin ja myös paikalla olevista kerättiin muistelulista, muistan teitä koko ensivuoden, uusitaan sitten lista uudelleen.
Liturgia soljui kohti ehtoolista, sain pitää suuliinaa jokaiselle, sorry, ihan pönttönä, pidin liinaa väärin, ensin olisi pitänyt pyyhkiä suu ja sitten vasta suudella kalkkia, käytäntö ei ole siis muuttunut, olen erottanut kyseisen ponomarin, ensi vuodeksi pitää saada uusi.
Olimme sopineet että leikkaan jälkileivän, se oli niin iso että tein kunnon palat, pala piti kastaa kuppiin jossa olisi jälkiviiniä, joten ei tarvittaisi jälkiviinimaljoja, kun pääsin irti suuliinan pidosta huomasin että joku nautti jälkiviiniä 1700-luvun Meissenin litran kokoisesta teemukista, kiskaisin teemukin ja ei totta päiväkakkarani, Antti oli jakanut mukit kaikille, joku oli heti tajunnut kun oli kuski, että eihän tätä voi juoda kaikkea, tämä henkilökunnan sekoilu voidaan laittaa väsymyksen piikkiin, syntyi kuitenkin iloinen tunnelma.
Lopuksi oli vedenpyhitys.

 
 
Vedenpyhitys( Kuva Antti Narmala)
 
 
 
Pyhitetty vesi odottaa juojia



Koko palveluksen ajan oli lämpöpuhallin päällä täysillä, sumu nousi juuri kun toimitimme Litaniaa ja koko loppuajan toi mukanaan bönden karmeat hajut, milloin pieninä, milloin pitkinä aaltoina henkeä salvaten, ilmastointi ei siis toiminut.
Palveluksen jälkeen lähdimme yhteiselle yöpalalle vieraiden vastaanottotilaan, jossa pöydät täynnä tavaraa mutta ei mitään valmista, ei, koska en odottanut ketään,
kuitenkin olin leiponut paastokakut ja keittänyt tomaattikeiton, mutta minkään näköistä kattausta ei ollut, onneksi lautaset ja mukit oli valmiina laatikossa, ruokailuvälineet olin lainannut ryhmää varten jonka piti tulla, vieraat jakoivat lautaset lusikat ja mukit,
minä tulisesti paistamaan brusetteja , lämmittämään soppaa joka halusi osallistua myös perinteisesti palamalla pohjaan niin että kattila on vielä liossa,
onneksi Antti avusti, hetkeäkään epäröimättä mätti leipiä Arabian 1500 -luvun lautasille, soppakulhoihin ties mitä, kaikki posliinitavarat oli käytössä, vain maailman paras äiti mukista pidin kaksin käsin kiinni, siksi myös leivät kärysivät, niin että kun Antti tuli keittiöön huuteli - missä päin olet, sankka oli savu, pakollista oli melonin syönti jota olin varannut sadalle,
luostarin tapaan sai jokainen myös 1dl viiniä, valkoista tai punaista joten puheensorinaa oli,
kun vieraat oli lähteneet ja ovi sulkeutunut oli henkilökunnan loppusyyllistämisoikeudenkäynti jonka keskeytti kuitenkin Antti joka kertoi kuulevansa naukumista ja tottakai, oven takana Sakke kissa joka kävi kierroksella ,kaikkea tarjottiin, mikään ei kelvannut, ruuat oli paastoruokia, makkaraa ei löytynyt, häntä pystyssä tuhahdellen lähti.
Aamulla huomasin, pöydästä oli puuttunut vesi, lautasliinat, sokeri, kahvimaito, jos olisimme olleet etelän mailla, olisi johtaja kutsuttu paikalle, tarjoilija haukuttu pataluhaksi, mutta kun suomalainen on kiltti, ei valita, pitää valittaa heti, ei auta valitus enää kotona.

 
 
Meloni, erakkolan kuukauden hedelmä
 
 
 
 
Mukavaa oli, toivottavasti.

Kiitos isä Heikille,Antille ja kaikille, teitte mieleenpainuvan juhlan ensimmäisestä erakkolan praasniekasta ja Pyhän Ristin ylentämisesttä.

 
SINUN RISTILLESI ME KUMARRAMME, VALTIAS, JA SINUN PYHÄÄ YLÖSNOUSESMISTASI YLISTÄMME.
KUNNIA OLKOON ISÄLLE JA POJALLE JA PYHÄLLE HENGELLE. NYT AINA JA IANKAIKKISESTI. AMEN.
 
Erakkolan on pyhitetty myös Pyhälle Johannes Krysostomokselle, Konstantinopolin arkkipiispalle, hänen kuolinpäiväänsä muistimme myös joka on samana päivänä.




lauantai 12. syyskuuta 2015

9.55 TÄNÄÄN
Ihana aamu, pakkasta vain kaksi astetta, ei huolta, kaikki on jo mennä viikolla paleltunut mikä on voinut, eilen toin sisään mandariinipuut, laventelit, ja rosmariinit, tulossa kaunis aamu, teen pesto lasagnea tilauksesta rakkaalle vieraalleni joka saapuu tänään, muuten ei tule, kaikki hyvin, ai , tulee tekstiviesti, katsotaanpas, kuka,
"Huomenta! Miten matkanne sujuu? Oletteko klo 10 tässä? Lämpimin terveisin ....", ai, varmaan joku lähettänyt väärään numeroon, sattuuhan sitä---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------salama ei olisi voinut pahemmin sattua, apua, pitääkö poistua talosta, asianajaja, apuaaaa, sillä muistin, en ollut peruuttanut vierailuja Sotkamoon ja Kajaaniin ryhmän osalta joka piti tulla  ja joka ei tullutkaan, numero, numerot, onneksi sain oikeat henkilöt kiinni ja häpeänruskea paperipussi päässä pyytelin anteeksi unohdustani, olisi jo eilen pitänyt kaupassa huomata asia kun kauppias ilmoitti että sadalle on nyt sitten tulleet tilaamani melonit, ou jee, meillä on nyt siis meloniviikot joiden yllä leijuu neon valoin

                       ANTEEKSI!

perjantai 11. syyskuuta 2015

OLKAPÄÄ
Koko kesän olen ruuvannut ruuveja rusetille, poikki, vinoon, pyöreiksi, ton, mikä se nyt on, tekee pahoinvoivaksi, se on siis porakone tai joku, nyt tuli mitta täyteen, minulla on satoja ruuviterä päitä ,vaikka mitä, mikään pää ei sovi mihinkään ja täällä on puu kuin tuhatvuotista kiveä joten vasaralla hakkaan ruuvit loppuun puuhun.
Tänään piti ottaa pois valokenno valaisin huussista, ei ole pelannut kuin valoisaan aikaan ja kun radiossa on auringon säteilyvaroitus kymmenen, asteikolla kymmenen,
nyt kun sain ruuvattua irti valaisimen ja irrotin valokenno johdon se syttyi täyteen loistoon,
sillä lailla,
irrottaessani valokennoa kuului tuttu naks ja kannatusvarsi poikki, eiku ruuveja irrottamaan, irtosi puoleen väliin, alkoi pyöriä tyhjää, ei kauaa, hain käsiruuvarin, ei irronnut, sitten tuli tien pää , kiskaisin irti koko pas.... ja hyvä tuli, osia kyllä riittää, vaikka Matti ja Teppo laulaa että Kyllä meillä tätä onnea riittää, nyt on praasniekka vierailla jatkojohdoilla led-valaisin, olo kyllä voi olla erityinen sillä myös nyt valoa riittää,
haluan äidillisen olkapään, haluan nyyhkiä huonoja ruuvareita, ruuveja, veljet miksi olette suostuneet moiseen, tuhansia, miljoonia erilaisia ruuveja joita sekoittaa uudet troksit, toksit tai mitä ne on, haen naulalaatikot esiin  kun vapina loppuu ja toivun tästä, sen jälkeen  hautaan kaikki ruuvit ja kiertimet .


 
Jess, irti on.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

ERAKKOLAN PRAASNIEKKA


Rasimäen erakkolan Pyhän Ristin ylentämisen ja Pyhän Johannes Krysostomoksen tsasounan praasniekka 13.9 klo 20-24,
Agrypnian eli öisen juhla palveluksen jälkeen yhteinen ilta/aamupala, tervetuloa!

Agrypnia, on öinen juhlapalvelus (ehtoopalvelus, aamupalvelus jossa Kunniallisen Ristin esiinkanto ja ylentäminen sekä Liturgia.

TERVETULOA!



Juhla teltta lähes koottuna, yksin ei saa mitään valmiiksi, joten tässä odotellaan talkooapua jotta toinen sivuseinä tulee koottua, vähän noloa jos juhlateltta on tuossa asennossa, siis, tervetuloa kokoamaan juhlatelttaa.


perjantai 4. syyskuuta 2015

TERVEISIÄ SAUNASTA!
Tätä sivua on muokattu ja jälleen tänään muokattu, unohdin laittaa kuvan.
Viikon viimeiset vieraat ovat poistuneet alueelta, tiskit tiskattu, perjantai sauna lämmitetty, ihmeitten ihmeet, puut loppui ennen kuin sauna oli lämmennyt kahteenkymmeneen asteeseen, se on liian vähän, joten eikun kalliimman luokan saunatakki päälle ja hakemaan risuja joilla vielä tähän aikaa vuodesta lämmitän, lauteilla istuessa odottaen saunan lämpiämistä oli aikaa ajatella, vaikka kirkkopäiviä,
mietin,
vuonna 2014 kävi erakkolan kahvilapäivän aikana 550 henkeä kahvilla, syömässä, palvelin heitä yksin, paremmin grillattuna kuin myymäni grillimakkarat jotka vertauskuvallisesti kävi grillillä, oli siis intiaanikesä,
tänä vuonna kävi yhteensä  450 henkeä kahtena päivänä, minulla oli kaksi tehokasta apulaista,
kirkkopäivillä kävi vain 500 henkeä, en ymmärrä, hävetkäämme, rahaa asian toteutukseen oli huhun mukaan 120.000 euroa, apua, mitä olisimme saaneet aikaan erakkolassa, jos raha olisi ollut meidän käytössä, ei ainakaan paastopäivänä olisi tarjottu kinkkukiusausta ja nakki keittoa,
me, olemme ortodokseja, meillä on sääntöjä, meillä on ryhtiä,

minä haluan järjestää seuraavat kirkkopäivät erakkolassa

Tässä ohjelma:
-vieras rupee haisee jo kolmantana päivänä joten juhlat  kestää vain vuorokauden,

-katkeamaton rukouksen virta, ortodokseilla on paljon palveluksia joista ei ole koskaan kuultukaan, joten ympäri vuorokauden kuuluu rukouksen ääni erakkolasta, tulet kun tulet, aina menossa jokin rukous, jatkuvaa Liturgiaa, pappeja on,

-syödään taukoamatta, ei ole lounaita, päivällisiä, vaan saat ruokaa koko vuorokauden, mitä vaan  kun on listalla ja noudattaen paastoaikoja

-ei keskustella, ei paneeleita, pulistaan rukousten ulkopuolella taukoamatta, viihdytään, ollaan vaan, opiskellaan joskus talvella, nyt nautitaan toistemme seurasta, rukouksesta, kirkkomusiikista joka katkeamatta kaikuu omenatarhan katveessa,
-autot jää Valtimon urheilukentälle josta erakkolaan nonstop kuljetus, autossa tuohusmyynti, esirukous lappujen vastaanotto,

-ainoa luennoitsija on Pergamonin piispa Johannes joka pitää vain minulle luennon ikonin tilasta tänään, ikonithan ei muita niin hirveesti kiinnosta,
ei, et pääse kuuntelemaan,
minä istun omenatarhassa, nojaten varjostavaan omenapuuhun, varustautuneena kävelykepillä jolla hätistelen huussia hakevia turisteja, tämän jälkeen nautimme Johanneksen kanssa Pohjois-Karjalaista alkoholitonta kuohuviiniä, tilaan Johanneksen luennon ja tulkin halvalla, niin että vielä 120.000 budjetista on jäljellä puolet, tämän käytän kun lähdemme koko kylän väki Kreetalle viikoksi toipumaan,

mitäs sanot, olisko ohjelma hyvä vai ihan huippuhyvä? tulisiko tuhat vai peräti kymmenen tuhatta, mieletöntä.


Nyt on tultu saunasta ja nautin saunakahvit poistuen Valtimon elonkorjuu markkinoille.

En siis ollut missään elonkorjuu markkinoilla vaan ELONKERJUU, markkinat on Valtimon kehittäjien kerran vuodessa järjestämät, kuka tahansa saa tulla katujen varsille myymään omia tuotteitaan,
itse ostin leipää, katsoin kortteja ja työsin pääni lähemmäs auton peräkonttia, mieletön hyvä leivän tuoksu vei mukanaan, pakko oli ostaa Puukarin pysäkin lämmintä luomuruis leipää a`2,5 euroa, onko kellään voita??
tuttuja oli myymässä monessa paikassa, Marjapaikan Juha oli tuonut tyrkylle kynttilöitä kaikissa väreissä, kummipoikani lähetti kuvan viime pääsiäisen kahvipöydästä jonka oli kattanut vieraille, apua, eri värisiä kynttilöitä, ei noin voi olla, kanonit kieltää, kynttilöiden pitää olla punaisia pääsiäisenä, voi sitä tuhahdusteni määrää ja närästystä, jotenkin jäi itämään ettei se nyt niin paha ollut, oli iloista, nyt ostin Juhalta joka väriä yhden eli 8x euron,
matka jatkui, pakko oli ostaa uutuus lekku ja kahvi, lekun ohje on kuvassa, tosi hyvää 1,50 euroo kappale,
sitten näin ne, silmäkulmastani, onko totta, äkkiä paikalle, valkosipulia varsineen, isoja, kaikki jotka kasvattavat valkosipuleita ovat ehdottomasti ylintä ystäväkaartiani, ostin kolme, sipuli maksoi 2 euroa ,pyysin poistamaan varret, myyjä sanoi ettei hän poistaisi, koska varsissa on elin voimaa joka pitää sipulin pidempään tuoreena, minä uskon häntä, niin se on, tässä oli ostokseni, niin ja häneltä ostin myös mustaherukka mehua, herukkapensaat jotka minulla eivät suostuneet pusertamaan itsestään ulos marjoja, eli koko käynti maksoi 19, 50 tällä summalla tuin yritteliäisyyttä joka täällä böndellä vielä kukoistaa ja voi hyvin, kiitos kun olitte tuottaneet tuotteet minulle.



MATKA ERAKKOLAAN ON PERUUNTUNUT!

ELI OHJELMASSA AINOASTAAN AGRYPNIA- ÖINEN JUHLAPALVELUS
13.9 KLO 20- 24 JONKA JÄLKEEN YHTEINEN ILTA/AAMUPALA
m.Stefanos

torstai 3. syyskuuta 2015

MATKALLE MUKAAN

Pori, Rauma, Helsinki ja muu maailma matkalle erakkolan praasniekkaan on ilmoittautunut vain kymmenen henkeä, paikkoja varattu 40, joten älä mieti enää vaan ilmoittaudu Antti Narmala
 puhelin 468 46 7976 heti tänään, ohjelman näet  tästä:

Pyhiinvaellus Kunniallisen ja Eläväksitekevän Ristin ja pyhän Johannes Krysostomoksen tsasounan
praasniekkaan, pyhittäjä Stefanos Tunnustajan Erakkolaan Rasimäelle


Perjantai 11.9

- Bussi lähtee Raumalta klo 06.30
(yhteys Porista Raumalle 05.20-06.20)

-Helsingissä bussi lähtee Kiasman edestä klo 10.00 (Porista ja Raumalta mukaan tulleilla mahdollisuus jaloitella ja käydä ostamassa eväitä ja kahvia)

-Matkalla pysähtymisiä ruokailuineen tarpeen mukaan.

-Saapuminen Valtimolle, majoittuminen Laitalan lomiin ja Puukarin pysäkille,
omakustanteinen iltapala.

Lauantai 12.9

-Lähtö  Laitalan lomista klo 8.30, Puukarista 8.45, Rasimäeltä 8.55
Sotkamon kautta Kajaaniin, jossa tutustutaan alueen pyhäkköihin.
Matkalla munkki Stefanos kertoo erakkolan synnystä.

-omakustanteinen ruokailu ABC Kajaani

-Ehtoopalvelus klo 18.00 Rasimäen pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan tsasounassa.

-Illanvietto kylän kokoontumispaikalla Tulehmolla,
makkaran ja lettujen paistoa, ym, ruokailumaksu 9€

Sunnuntai 13.9

-Liturgia Valtimon Pyhän Kolminaisuuden kirkossa klo 10.00. Kirkkokahvin jälkeen munkki Stefanos kertoo suunnitelemastaan pyhäkön peruskorjausprosessista ja maalaamistaan ikoneista.

-Lounas Rasimäen erakkolassa, ruokailumaksu 14€ (sisältää agrypnian jälkeisen teen).

-Iltapäivälepo majoituspaikoissa ja halukkailla mahdollisuus jäädä erakkolaan osallistumaan praasniekan valmisteluihin.

 -Agrypnia, eli öinen juhlapalvelus (ehtoopalvelus, aamupalvelus jossa Kunniallisen Ristin esiinkanto ja ylentäminen sekä liturgia) klo 20.00-00.00. Palveluksen jälkeen ilta/aamutee. Paluu majoituksiin.

Maanantai 14.9.

-Aamiainen, jonka jälkeen lähtö Helsinkiin klo 08.00, josta bussi jatkaa Raumalle.

Jumalanpalvelukset toimittaa rovasti Heikki Huttunen

Agrypnia toimitetaan ulkona. Vaikka paikalla on kiinteä katos ja tulia, niin pakkaattehan lämpimiä vaatteita mukaan. Hienosteluvaatteita ei tarvita.

Emme ole palveltavina, vaan palvelemassa. Kylän vanhan perinteen mukaisesti voit osallistua ja auttaa ruokailuissa sekä praasniekan valmisteluissa, jos haluat.


Bussi kuljetus 95€, majoitus 105€ sisältää aamupalan.


Tervetuloa Jumalan kera!

munkki Stefanos

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

LUOMAKUNNAN PUOLESTA PÄIVÄ




Naapurin Sakke ei ollut eilen kun ei ollut pyttipannua, sunnuntaina oli omenatarhan praasniekassa.

En osaa oikein muuta kuin myhäillä, eilen oli päivä luomakunnan puolesta, päivän päättyessä kaikui Kiitos akatistos jonka toimitti isä Sulo, kuoron ja läsnäolevien avulla, minä sain soittaa kelloa,
jo edellispäivän nuijin kaalit pehmeiksi, nuijija oli kyllä voipuneempi, mutta onnistui jotenkin,
eilen tuli Lea ja Anja talkoisiin tehtiin kolmenlaisia piiraita illan teepöytään, teimme kaali, porkkana ja minttu juttuja, talkoolaiset oli tosi tehokkaita joten saimme ajoissa kaikki valmiiksi,
päivällä piti hakea teemukit Tulehmolta ja juuri silloin rojahti vettä todella tuntuvasti, vesi oli tosi kylmää, syksyistä, mietin mitenkähän illalla,
Sirpa toi uutta satoa siunattavaksi, Sirpan kasvit on kuin satukirjasta, todella isoja , kauniita, jättiläisiä, Lea toi myös marjoja ym. itse siunautin hunajaa,
rukoilijoita oli paljon ja mahtava kuoro, osa Juuasta ja Nurmeksesta asti, kiitos kauniista laulusta,
ilta oli kaunis, lämmin ja kun olimme yhdessä pienessä luonnon kirkkosalissa, olimme kuin yhtä luonnon kanssa ja kiitollisuus luontoa kohtaan oli käsinkosketeltavaa, tunnetilaa on vaikea kuvailla, sanoisinko, -oli hyvä olo.

Olen jo aikapäiviä lakannut murehtimasta niiden puolesta jotka ei viitsi lähteä mukaan, mutta eilen taas mietin heitä, ihminen menettää paljon kun ei viitsi lähteä edes niihin harvoihin tilaisuuksiin joita järjestetään, voi kunnioittaa työtä joita moni tekee tilaisuuksien eteen, ei sitten ehkä kannata valittaa kun mitään ei järjestetä, erakkolan tilaisuudet on aina sellaisia joita et voi toisten, toisaalla kokea, jokainen tilaisuus on monen henkilön työpanos, siksi erityinen kiitos talkoolaisille näkymättömästä työstä josta saimme nauttia,
ilta teehetkineen oli mukava, kiitos kaikille mukana olleille.



                                           Minäkin olin mukana, kävin jo aamulla.

PS. Henkselien arvoitus selkesi aamulla, oli selänpuolen hihnoja yhdistävä sidosmuovi laskeutunut alas, illalla olin kuin eräs viulisti jolta valui paita pois olkapäiltä, olin jo huolissani, olenko laihtunut olkapäistä niin ettei edes henkselit pysy.