keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

TAKTOLI
V
iisivuotiaan silmin, edessä,  hitaasti ovien auettua, tapahtuu se, mikä on monen kuukauden odotuksen tulos, kaksipäivää hillitöntä jännitystä, autolla ajoa tuhansia kilometrejä ja nyt olen kotona,
kuulette vielä minusta,

nimeni on FERGUSON.





sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

UKKOIN PRAASNIEKKA
Eilen Rasimäen kylässämme oli ukkoin praasniekka jota on vietetty jo vuodesta 2011 alkaen, praasniekkaa vietetään aina Georgios Voittajan päivänä 23.4, paitsi jos päivä osuu ortodoksisen suuren paaston aikaan, silloin praasniekkaa vietetään pääsiäisviikosta seuraavan viikon tiistaina.


Kuvassa pyhä suurmarttyyri Gerorgios Voittaja tappaa pahan joka ikonissa on kuvattu  lohikäärmeeksi.

Yksitoista vuotta sitten aloitettiin praasniekat kyläpajalla, kutsuttiin kaksi puukontekijää, toinen vanhanaikaisesti takova, toinen tämän ajan, valmiita puukonosia käyttävä.
Mielenkiintoinen päivä, alustuksena oli Sammon taonta Kalevalasta, aihe kiinnosti niin, että oli pakko juttu keskeyttää jotta jokainen saisi valmiiksi taottua Kainuun akan keittiöveitsen, veitsessä ei ole puukahvaa, sillä jos putoaa hellaan ei varsi pala, ihan hiilillä kuumennettiin rauta ja vaara oli lähellä kun meikäläinen takoi, sillä puukko lensi aina jonnekin, kärki puukostani tuli ylöspäin, en ymmärrä, hyvin toimii kuitenkin.


Tässä tekemäni veitsi, alhaalla oikean näköisiä.

Aika on kulunut ja ukkoin praasniekkaa on vietetty missä milloinkin, eilen olimme erakkolassa ja teimme hyönteishotellit valmiiksi ja asennettiin paikoilleen, jo syksyllä naapurit teki aihiot eli koivupölkyt 20x20 cm, minä liimasin päät liimalla jotteivat halkeilisi, talven muhivat aitassa ja eilen oli tarkoitus porata 4-6 tai 8 millin reikiä, syvyys 12 cm, porakoneet oli niin heikkoja että kyläsepän piti hakea kunnon ammattikone  poraamiseen, huoneistoja tuli yli 500 kpl joten poraamista riitti, toinen ryhmä teki linnunpönttöjä, miljoonapönttökampanjan innoittamana.
Kyläseppä teki omenatarhalle varishuukajan aihion styroksista joka odottaa maalausta, malli löytyi Metsästäjä lehdestä.
Pyysin myös että tehtäisiin huussi pöllölle tai huuhkajalle joka paskoo joka paikkaan ja oksentelee, en siis tarvitse linnunpönttöjä vaan linnunhuusseja jotta roiskeet vähenisi, yksi tuli valmiiksi.



Tässä pöntöt ja iso huussipönttö pöllölle.


Hyönteishotellin huoneistojen porausta.


Hotellit asennettuina, näitä kannattaa tehdä vaikka yksi, niihin tulee asukeiksi pölyttäjiä joita et sinä kiinnosta, ovat yksin eläviä ilman yhteisön paineita, joten eivät ole aggressiivisia, mutta pölyttävät kasveja innolla. Hotellit asennetaan aamuaurinkoon päin ja lentoaukot alaspäin, näin ei vesi tule sisään. Hotellit nostetaan sisään talveksi, joten ripustus pitää harkita, että saa irti. Netistä löytyy video hyöteishotellin teosta.
http://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/hyonteishotellin-valmistusohje/




Tässä kuvassa salaiset aseet joilla saa ukkoja tulemaan praasniekkaan, ne on niin salaiset että niitä ei voi kuvata kuin sanoin, syömme nimittäin aina kalasoppaa, tänä vuonna hauki + lohi, teen sopat aina valmiiksi lämpölaatikoihin, että saan olla mukana muissa puuhissa ukkoin kanssa eikä tarvii yksin ahertaa keittiössä, päälle nautitaan  hyvät kahvit ja pashaa sekä kulitsaa, ne on perinteiset pääsiäisajan ruuat, sillä pääsiäinen loppuu vasta Helatorstain aattona.


Eilen kun porailin reikiä hyönteishotelleihin oli olkavarsi tosi kipeä ja toi, en nyt muista mikä nimeltään, jos olisi polvi olisi polvilumpio, tämä siis käsivarressa, tiedän mistä kipeytyi, putosin tsasounan kukkien laitossa tuolilta joka olin asettanut alttarikorokkeen reunalle ja kun astuin alas en muistanut että lattia olikin kakskyt senttiä alempana ja löin käteni ikkuna lautaan, ok, ei sattunut, mutta tänään kun katsoin aamulla miksi vielä on kipeä, niin ei ihme, mahtava mustelma, olin varmaan liian ylpeä niistä kukista, sanonnalla -kai huomaatte.


Rasimäen akoille on ollut myös praasniekka eli akkain praasniekka jota on vietetty vuodesta 2010 alkaen, praasniekkapäivä on  29.10, akat ovat lopettaneet perinteen ja viime vuonna ei enää ollut akkain omaa juhlaa.


Akkain praasniekka päivä on Pyhän Anastasia Roomalaisen muistopäivä, sekä Pyhän Anastasian ja Pyhän Suurmarttyyri Georgios Voittajan päivät liittyvät Karjalaisen elämään kuuluvaan vuoden kiertoon, pieni kirjanen jonka on tehnyt Minna Jaakkola - Usko ja uskomukset, kertoo eri vuoden ajan tapahtumista, tämän voisi myös Ylen radio Suomi hankkia, sillä viime viikolla tuli niin väärää tietoa, että huh.






torstai 21. huhtikuuta 2016

DEBYYTTI OSA KAKSITOISTA
No, ei tosissaan, on aina niin tylsää kirjoittaa - osa kaksi, hienompaa kun on monta osaa joita kukaan ei löydä.
Joka tapauksessa aamuvarhain menin tsasounalle ja seitsemältä haikailin kun eivät tule ajoissa, palvelushan alkaa jo kello kymmenen,
kello seitsemänkolmekymmentä herkeämätöntä tuijotusta ikkunasta kun ketään ei näy tulevan, sorry, olikin metsänpuoleinen ikkuna, jännittää,
kello kahdeksan, ei varmaan ketään tule, lisäsin puita uuniin jotta olisi lämmin papistolla jos ei ketään tule,
kello kahdeksankolmekymmentä avasin tsasounan oven jos nyt joku uskaltaisi tulla, ei ketään,
kello yhdeksän nyt kuuluu ääniä, nopeasti tuijottamaan nokka klasissa, ei joku pöristeli traktorilla ohi,
sitten, vihdoinkin isä Andrei tuli ja hulina alkoi, tarkoitin, valmistelut palvelukseen alkoivat.

 
Minusta pitää ottaa rukoilijat jo ulko-ovella vastaan kutsuvasti, se on välittämistä muutenkin kuin palvelusten muodossa,
tein oksista ja yhdestä kukasta jonka nimeä en muista ja jonka sain halvalla kukkakaupasta, asetelman, meillähän on vielä lunta siellä täällä joten mitään istutuksia ei voi ajatella,
tein laatikkoihin oksista pohjan kukalle, multaa ei vielä ole laatikoissa, pienistä kuusista ja koivurungoista, pajuoksista tein loput,
paju kuului asiaan olihan kyseessä pääsiäisen keskijuhla,
myös ulkovalon sytytin, muuta en keksinyt, tietysti olisin voinut mennä tielle ja raahata kaikki ohikulkijat, mutta kun täällä ei itseasiassa kukaan kulje ohi kuin traktorilla ja niitä on vähän vaikea pysäyttää.
 
 
Tässä yleisvaikutelma, huomaa ensimmäisen asteen huippukiilto lattiassa, elävä tuli uunissa, kyläseppä Timo teki uunin eteen lapsiturvaverkon ,joka siis suojelee uunia, verkko nostetaan uunin suuluukkujen eteen,
Timo teki lahjoituksena myös kiireellä saattokynttiläjalan, lyhtytelineen ja papiston puvuille seinätelineen, lisää tekee kun keksin.
Huomaa oikealla ikonin yläpuolella oleva kasa, ne on aitoja muovikukkia jotka pelastin roskista ja jotka aikoinaan ovat olleet tsasounan ikonien päällä pesin ne, liotin viikon vedessä jotta sain homeen hajun pois ja tein asetelman ikonin päälle kuivasieneen, siellä ovat turvassa.
 

 
                        
 
Kuvasin kukat uudelleen, kaipaan kukkia lisää, siis kokonaan muovisia.
 

Kreikassa heitellään, ripotellaan, sirotellaan ruusun lehtiä ja laakerinlehtiä lattialle, mitäs meillä, hyvä ihme, ei niitä kaikkia kuolleita lehtiä, ruohoja, neulasia olisi tarvinnut tuoda, kiitos vaan, ens kerralla jaan sinisiä tossusuojia, kukaan ei varmaan huomannut ensimmäisen luokan kiiltoa lattiassa,
kun palvelus oli ohi ja kahvit juotu oli niin räjähtäneen näköistä ja kun ääneeni isännöitsijän viran surkeutta valittelin ja valtavaa siivoustaakkaa, niin joku sanoi ettei kannata siivota ennen, mutta silloin kierre on valmis, jos siivoan jälkeen, apua, en jaksa ajatella.

Tsasouna sai lahjaksi käsienpesuvälineet, eli vesikannun ja vadin, näitä käytetään piispallisessa palveluksessa joka on tulossa, setti on emalia ja juuri sellaiset joita hain, antiikkia,  sana oli kiirinyt ja nyt ne on, kiitos lahjoittajalle.

Sanon vaan, että mukavaa oli ja lämmintä, kiitos kun tulitte ja rukoilitte myös puolestani, oli lohdullista kun isä Andrei luki työn aloitus rukoukset minulle, se on välittämistä, työntekijän huomioimista, en kyllä esittänyt vielä kauppalaskuja joten katsotaan oliko urani lyhimpiä kirkon historiassa.


Tässä kuva kahvituksesta, Palaga jo oikein kehui edellisen jutun yhteydessä, mutta itse olen pettynyt, pasha ei käynyt tarpeeksi kaupaksi, mailla aina kruusaillaan, no, oma vika, meillä ei lasketa, voi ottaa neljännenkin kupin kahvia !!!!.


tiistai 19. huhtikuuta 2016

DEBYYTTI
N
o, ei ihan ole siis ensiesiintyminen, huomenna on Rasimäen tsasounassa 50 -vuotis  juhlakauden avaus Liturgia joka on samalla Pääsiäiskauden keskijuhla,
minuthan valittiin kuulemma neljäksi vuodeksi eikä kolmeksi kuten jossain ilmoitin tsasounan isännöitsijäksi tämän vuoden alussa,
sain avaimen noin viikko sitten työmaalleni ja siitä asti olen viettänyt aikaani siellä siivoten, lämmittäen, tsasounassa ei ole sähkölämpö päällä joten hyvin hitaasti lämmitys on aloitettava puilla jottei ikonit vahingoitu lämpötila muutoksesta, nyt on jo aika lämmin, tsasounasta puuttuu kaikki, joten hankintoja on ollut  paljonkin, pientä, ei mitään kallista, niiden vuoro on myöhemmin, kuten matot ja muuta mukavaa.
Siis viikko on herätty kello neljä ja uuden ajanlaskun mukaan kello viisi, huominen jännittää, olen oppinut siskoltani mööpeliseeraamisen ja kiveäkään ei ole jätetty kääntämättä,
väsyttää, kuinkahan kaikki menee huomenna, yritän olla skarppi, olen yrittänyt etsiä enteitä mummon muusista, pitsasta, kuun asennosta,
mikä sitten on tehtäväni huomenna?, myydä tuohuksia euron kappale, apua, kumpa nyt muistaisin hinnan ja antaisin rahasta oikein takaisin, tai kuten kerran sain vaihtorahat ennekuin olin edes maksanut, huippumyyjä,
lisäksi tarjoilen kahvia, piirakoita munavoilla, toivottavasti muistan keittää munat, pashaa ja kulitsaa on myös tarjolla,
muuten kun nyt aloitan virkani ei se tosiaan ole ensimmäinen kerta vaan tasan kolmekymmentä vuotta sitten 1986 minut valittiin Porin rukoushuoneen isännöitsijäksi, outoa.


Tältä tuntuu, olenko menossa vai tulossa, ahdasta,  ahdistaa, painajaista, missä on paperipussini josta voin haukata kermamunkkia, niin luulit tietysti typpeä, ei auta, kunnon kermamunkki auttaa hengitystä ennen kuin tuupertuu, kerron sitten kuinka kävi.

torstai 14. huhtikuuta 2016

GALLERIA DIX HELSINKI
Mää huomasin, olen nyt DIX galleriassa Helsingissä, käykää moikkaamassa ja ostakaa minut pois.
NAPPI
Napit on ortodoksisen  kirkon elämässä arkipäivää, pappien palveluspuvuissa ei ole vetoketjuja vaan nappeja joita sitten keräillään niiden sinkoillessa ympäri kirkkosalia, osa isännöitsijöistä  on ymmärtänyt armeijan Pirkka vinkin ja sitonut napit rautalangalla,
toinen missä paikka missä törmää nappeihin on kolehtilautanen, eilen siivotessani uudessa virassa löysin heti yhden napin kolehtilautaselta kun pyyhin lautasesta pölyt , aioin heittää napin roskiin, katsoin kuitenkin kun napissa oli jotain tekstiä, ainakin siinä on REX ja Vatican, onkohan joku käynyt Vatikaanista vierailulla, säilytän napin ja jatkossa tulevat, saa sitten minulta pyytämällä kun osaa antaa tuntomerkit,
katsellessani nappia mietin miksi sellainen joutuu kolehtilautaselle,
(ortodoksi kirkossa ei ole kolehtihaavia)( vois olla),
no niin, mennääs asiaan,
kun nappi putoaa on ne yleensä uniikkeja ja kuka nyt heti sitä paikalleen ompelee, vaan laitetaan ensin talteen, tasku on huono joten lompakko ja kun sieltä hätäpäissä kaivelet kolikoita kolehtiin, voi helposti livahtaa nappi mukaan kolikko osastolta, nyt siis olen ratkaissut tämän vuosisataisen kolehtinappi mysteerin, eli jos haluat säilyttää irtonappisi, ota sieltä paperipuolelta kolehtilautaselle.

Erakkolassa toisinaan olisi myös tarvetta lisänapeille kun paastojen  aikana paino putoaa ja vähintään kerran joka paastossa kun haen puita banaanilaatikolla suulista sisään taistelen napittomien Rasimäen kansanpuvun housujen kanssa, lähtö sujuu hyvin, mutta sitten alkaa venkoilu ja pikkuhiljaa, aina kun olen keskellä pihaa on housut nilkoissa, silloin on pakko laskea banaanilaatikko maahan ja nostaa housut, potkuraivari päivänä olen kyllä yrittänyt eteenpäin housut nilkoissa, mutta ei se onnistu hirveen hyvin, joten aina lupaan itselleni ommella lisä nappeja, niin nytkin, menen nyt heti ompelemaan nappeja vai leipoisiko sittenkin, ehtiihän ensi vuonna ommeskella.


Löytämäni superhieno todennäköisesti kullattu nappi, olisi Vatikaanista?

perjantai 8. huhtikuuta 2016

KURKI SAARA
Tänään on Romanien kansallispäivä 8.4. Romaneilla on myös oma suojeluspyhä KURKI SAARA eli pyhä Saara, voit lukea Saaran elämänkerran ja ikonin syntyhistorian tästä Ortodoksi.net sivulta.

http://ortodoksi.net/index.php/Musta_Saara


 
Kurki Saara eli Pyhä Saara

tiistai 5. huhtikuuta 2016

MUOVIA OSA IV
E
ilen aioin tehdä Panamat kuten Nordea pankki ja loppusijoittaa toisen kunnan alueelle hillot, kaikki ylimääräinen omaisuuteni on siis sidottu paperiin, muoviin, metalliin ja lasiin, vähillä varoilla olen sitä kartuttanut, mutta joskus on aika  sijoittaa tulevaisuuteen, nyt otin mukaan kaiken ja ajoin Nurmeksen S-marketin loppusijoituspaikkaan, pidän kaikkein eniten tästä paikasta, sillä siellä voi reilusti tyhjentää kaukaloihin metallit, lehdet ja lasit ym., muissa paikoissa on kierrätys tehty niin hankalaksi kuin voidaan, pienen pienestä aukosta yksitellen työnnät keräyslippaaseen rahalla ostamiasi hilloja joita haluat lahjoittaa yritykselle joka ei niitä halua, jos haluaisi ,tekisi kierrätyksen helpoksi

KUVA


Olen, olin sanaton kun kurvasin paikalle, kerroin oppilaille tästä apokalyptisestä näystä joka oli kuin kotimaisesta nykyelokuvasta,
oppilaat puolustivat kun oli se pääsiäinenkin, mikä pääsiäinen,
hei, nyt vähän pahaa henkeä kehiin, en ymmärrä kuka teidätkin on kasvattanut,
meitä syyllistetään kun emme tuo kierrätykseen ja meitä syyllistetään kun tuomme, mitä kunnat ja jäteyhtiöt tekevät?, odottavat voittoja. Mietin mitä teen, tein sen kuin muutkin, nyt kannan huonoa omaa tuntoa.
Kasassa oli yksi metallinen puutarha tuoli, puhuimme oppilaitten kanssa kierrätyksestä ja joku kertoi kuinka hänellä on rikkinäinen sohva, ei tiedä minne viedä, miten hävittää, kun oman kunnan asukas ei tiedä mitä tehdä on turha häntä syyllistää vaan pitäisi vähän useammin kerrata kierrätysasioita, eikö?


Tässä on nyt ne uudet muovinkierrätys kontit, hauska tutustua, mitähän haluat kertoa?, mietin, suunnittelijan suunnittelemat laput näkyi todella -10 sentin päähän lähilaseilla, älä lue, voimme sitten jäteyhtiöstä kertoa kun suomalaiset ei osaa kierrättää, kontit oli niin kuraiset, älä lähesty minua, älä vaan tuo mitään, ainoa hyvä puoli on että niitä on kaksi, mutta esim. tuskaa on saada 5 litran kanisteri tuosta aukosta sisään.


PELASTUS
Pelastit päiväni, sain tämän kahvipaketin ja kuinka ollakkaan tämän paketin voi kokonaan kierrättää ja sisus muovikääre sopii muovin kierrätykseen, illalla nautimme tätä oppilaiden kanssa, ei pahaa, aika voimakasta joten voi laittaa vähän vähemmän, KIITOS ,KIITOS.

 
 
 

maanantai 4. huhtikuuta 2016

MUOVIA OSA III, LUET TÄMÄN
O
n kulunut kuukausi muovin keräyksen aloituksesta, tässä muutamia ajatuksia.


Tässä kuukauden annos yhden hengen taloudesta keräykseen kelpaavasta muovista. Mieti, todella paljon kun en edes käynyt kaupassa moneen viikkoon.

On ollut todella hankalaa löytää muovin laatu symboleja kääreistä, pakkausten tekijöillä on ollut vuosia tehdä näkyvät symbolit, jos tosissaan halutaan että kotitaloudet kerää muovia on sen oltava vaivatonta  ja parasta on, kun on selkeät merkit. En halua lueskella -tämä kelpaa muovi keräykseen, EI, vaan selkeä iso symbolimerkki.





Muovien materiaalimerkit
 
Noista muovimerkeistä PVC 03 on ainoa mikä ei käy keräykseen
 
Meikäläisellä syntyy yksi tyhjä kahvipaketti viikossa, en osaa niistä tehdä mitään joten ne menee sekajätteisiin, ei siis muovikeräykseen.

MUUTOSTA KEHIIN
Mieti kuinka paljon suomessa juodaan kahvia ja kahvipaketin muovi menee sekajätteisiin, sekajäte on siis jäte joka viedään kaatopaikalle, miksi? miksi kahvipaketti ei voisi olla kierrätettävää muovia, kahvi kiertää nopeasti, varmasti kahvin aromi  ei ehdi haihtua siinä lyhyessä ajassa mitä se on kaupassa, nimike SEKAJÄTE ei minusta merkitse enää mitään ja kun Kultakatriina uusi paketin odotin että paketin kääreestä olisi tehty kierrätettävä, mutta ei.
Siis hankalaa on keräys, mutta palkitsevaa kun huomaa, että voi tehdä jotain luonnon hyväksi.

SAIN KIRJEEN

 
Tuli kirje jäteyhtiöltäni, aina kun tulee kirje yhtiöltä tietää se laskua, hinnankorotusta tai jotain että olen toiminut väärin kuten roskikseni oli kerran kolme metriä (3m) väärässä paikassa, puolustan sillä itseäni, ettei taloakaan paljon ollut kun tehtiin juuri ulkovuorausta, joten vähäisimmistä murheista oli roskis, siitähän sitten tuli lisälasku.
Nyt kirje käsitteli asiaa joka oli tyhjä jäteastia, apua, ihan oikeesti ei ollut roskia, en vienyt niitä muualle, mutta kun ajanjakso oli täydellisen erakoitumisen aikaa en käynyt kaupassa joten roskia ei tullut ja olin kerännyt muovin , lasin, metallin, biojätteen ja lehdet pois, olen pahoillani, sain kuitenkin vaihdettua tyhjennysvälin 8 viikkoon, yhteisistä roskiksista en ole kiinnostunut, että välit säilyy naapureitten kanssa. Minusta kirje oli jotenkin syyllistävä, kannanko huonoa omaatuntoa jostain, ehkä, en tiedä, mutta huonoa omaatuntoa voi aina kantaa.
Ja vielä, vaikka minun jäteyhtiöni ei kerää muovia on sen velvollisuus kertoa mahdollisuudesta kerätä muovia, ongelma on meidän yhteinen.
 
Keräävä yhtiö RINKI OY ei ole myöskään huomioinut Nurmeksen ja Valtimon yhteyksiä, paljon hoidetaan asioita Nurmeksessa ja on helppoa viedä muovit sinne, kuten teen, Valtimolle tuskin tulee keräystä koska täällä on liian vähän asukkaita ja lakiin on merkitty kuinka paljon tulee olla asukkaita. En tiedä miksi minun pitää kertoa tällaisia asioita, onkohan se merkki siitä ettei kaikki toimi, aikaa kyllä olisi ollut, mutta ei kiinnostusta yhtiöissä eikä pakkausten suunnittelijoilla, pitäisi tulla  muoviin yhtä isot merkinnät keräyksestä kuin on tupakka askin tappomainos, sillä muovi tappaa luontoa, eläimiä, tuhoaa meriä kasveja, meitä, huomaammeko kun katselemme kauniita luonto ohjelmia televisiosta, katsoisimme yhtä mielenkiinnolla kelluvia eri värisiä muovikasseja, tuskin.
Syyllistänkö, kyllä, itseni, olen jo niiskutusvaiheessa, missähän on muovitettu kestonenäliinani.
 
Kun muovi on akuuttiasia luulisi jäteyhtiöitten yhtiöitten pitävät asiaa yllä etusivuillaan, ei, niitä pitää etsiä, etsiä, etsiä, onkohan Nurmeksen kunnan tai Valtimon nettisivuillakaan mitään, tuskin. Voisi opettaa tuntemaan muovimerkit kun kaikesta muutenkin opetetaan.
 
LISÄYS;
kun katsoin Nurmeksen ja Valtimon nettisivut kumpikaan ei kirjoita muovin kierrätyksestä mitään, totta sen on turhaa, meillä täällä böndellä kaikki kääritään vielä ruskeaan paperiin, HÄVETKÄÄ!
 
Kun katselin eri muovikääreitä oli mielessä paljonkin ajatuksia, mutta en nyt muista, jos muistan tai tulee uudelleen esille kirjoittelen.