sunnuntai 29. toukokuuta 2016

MUNKKI MATKAILEE
Afrikan hehkuva aurinko loi kuuman aamuhetken kun kuvasin vahabatiikki kangasta erakkolassa, mutta aloitan alusta, eilen oli Joensuussa ikonimaalari ry:n vuosikokous, työtä on ollut joten painostuksesta päätin pitää vapaapäivän, lähdin matkaan ajoissa kiertääkseni kaikki huippupaikat, Anttila, Tavarataivas, glasu, karlssoni, kun olin keskustassa koin ihmeellisen ulkomaisen olon, olin kaupungissa, ihan oikeesti kävelen asvaltilla, näen hirveen määrän ihmisiä, tuoksuja, ääniä, raahaudun kokouspaikalle, olen jo valmiiksi uupunut.
Kokous alkoi Jaakko Olkinuoran luennolla, aihe oli vaikea, mutta niin mielenkiintoinen, uusia näkökulmia avaava,  että ihan hävettää Joensuulaisten puolesta, missä helvetissä te olitte, tämä on kielikukkanen, ei mitenkään kyllä ylistävä,
keskusteluakin syntyi, välillä ihan verenpainettani kohottavaa, ei siis mieltäni,  heti alkuun aiheen vierestä, kun asia on uusi on vaikea keskustella.
Ennen luentoa oli myös kahvit, mikä paasto?, jos on ikonimaalari, paastoaa, munavoit, hm, en nyt sano, miten voi ikonimaalauksen harrastaja oppia mitään jos ei opeteta, ruoka myös siunataan jos ette tiedä. Rukoukset liittyvät ikonimaalarin päivään, ekumenian nimessä ei ole syytä lusmuilla.
Vuosikokous meni hyvin, joskin kannoin huolta ikonimaalari lehdestä joka ei enää ole ikonimaalauksen harrastajan oppilehti vaan kuten olen sanonut jo vuosia, kyseessä on lehti jota pidetään olohuoneen pöydällä status symbolina jostain.
Odotin jo kokouksen päättymistä, sillä nälkä tekee munkin ärtyisäksi ja painokin putoo joten miten sitä sitten ollaan Euroopan suurin ikonimaalari, kysyn vaan.
Ensin kävin tekemässä tupatarkastuksen kummipoikani uudessa kodissa, pölytestiä ei läpäissyt, muuten meni läpi kun oli riittävästi lahjuksia, hän oli tuonut Afrikasta upean vahabatiikki kankaan, värit loistavat, tasapainoiset, kangas jää odottamaan, sitä ei heti pilputa patalapuiksi, muutakin sain Jerusalemista, mutta ne tuliaiset vaativat syventymistä, joten niistä myöhemmin ja sain myös Elomäen tsasounaan lampukan vainajien muistelupöydälle,
kävimme syömässä Nepalilaisessa ravintolassa, hyvää, olisi ollut ihan sama vaikka olisi ollut keitettyä vettä, juomana vesi, on aina juhlaa kun saa jonkun muun tekemää ruokaa,
päivä oli antoisa, syksyllä ehkä Ouluun kokoukseen, siellä varmasti on oululaisia paikalla, toisin kuin Joensuussa.


Aamuarinko porotti kuumasti kun otin kuvia, loistava sää Afrikkalaisen kankaan kuvaukseen.


Olen kuullut että kuvioilla on aina jokin merkitys, mikähän tarina tässä kerrotaan.


Tässä reunassa löytyi painopaikka ja kankaan laatu.






torstai 26. toukokuuta 2016

MENESTYS KONSERTTI
Eilen oli vihdoin kauan valmisteltu konsertti Rasimäellä Elomäen tsasounassa, tupa oli täynnä, istumapaikkoja ei ikävä kyllä riittänyt kaikille, onneksi kaikki mahtui sisälle, sää suosi, sillä päivällä satoi, mutta ilta oli upea, aurinkoinen, laitan tähän ikonien kuvat joista kerroin ja joista kuorot lauloi, sillä kuoroja oli kaksi, Nurmeksen ortodoksinen kirkkokuoro ja Valtimon ortodoksinen naiskuoro, upeaa, BRAVO!


Yleiskuva ennen kukkia joita keräsin omenatarhalta Yle1  toimittajan kanssa, pidin niitä rypsinä, mutta toimittaja oli sitä mieltä että rypsi kukkii syksyllä, ajattelin näiden olevan joitain harhautuneita, varhaisteinejä,  keräsimme ja mietimme ovatkohan kovin myrkyllisiä, koska alkavat vaikuttaa, ehdimme pitää konsertin ennen viimeistä aamenta.
Konsertin alussa kyselin tunteeko joku kyseiset kasvit, siis, voisi olla vähän huomaavaisuutta, kaikki  kuorolausuntana vastasivat että kyseessä on, hm, olikohan se peltokanankaali?, joka tapauksessa myrkytön joten tässä ollaan.



Ilta alkoi Herran Edelläkävijän Johannes Kastajan pään kolmannen löytymisen muistopäivän teksteillä.


Pyhittäjä Serafim Sarovilainen.



Autuas Ksenia Pietarilainen.
Kun muistin kuvata ikonit olin jo tehnyt ensimmäisen lakkauksen, siksi ikonit on läikittäitä, täytyi kuvaa muokata, siksi Autuaan Ksenian väritys muuttui.


Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen.




Pyhittäjä Herman Alaskalainen.



Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä.


Pyhä Johannes Kronstadtilainen.
tässä on kirjoitusvirhe jonka juuri huomasin, on tullut yksi  N liikaa ja väärään paikkaan, voi sitä intoa tehdä kirjaimia, , ei huolta, on helppo korjata.

Ikoneissa olen vienyt kaiken paitsi nimen sivuille, vain pyhä kohtaa rukoilijan. Lisään muutaman yleiskuvan kun löydän kamerani.




keskiviikko 18. toukokuuta 2016

MAALLINEN LEVOTTOMUUS
Mitä! Yhtäkkiä koin maallisen levottomuuden tulleen sisään kirkkoon, se ei ollutkaan jäänyt ulos, usein sen tunteen aiheuttaa lasten vanhemmat, tuodessaan mukanaan kassikaupalla syötävää, pillimehuja, leluja, kirkossa käynti on kuin suoritus, mutta miksi?, lapsi rauhoittuu kun jätetään huomioimatta jokaista askelta, potkuraivaria, mietin, voisiko kerran tulla, tulla vaan kahta kättä heitellen, osallistua palvelukseen, hyvin usein koko seurakunta osallistuu maalliseen levottomuuteen, kirkko ei ole market, voi vitkastellen sytytellä tuohuksia palveluksen aikana, opetella ristinmerkkiä, suudella ikonia, ikoneja, voi kumartaa saattojen aikana, voi lähestyä kalkkia saatossa, voi ottaa ensin itse ehtoollista niin lapsi näkee ettei kyseessä ole hammaslääkäri, voi laulaa, voi  tehdä vaikka mitä, tehdä kuten rukoilija, jättää maallinen levottomuus ulos, samoin kuin aikuiset jotka hiljaisesti odottavat palveluksen alkua ja lopussa kiitollisina hiljaisena kuuntelevat kiitos rukouksia saadessaan osallistua pyhään ehtoolliseen, mystinen hiljaisuus vallitsee, mieli rauhoittuu ja maallinen levottomuus vaihtuu seesteiseksi iloksi.

 
Kuten ennen konserttia vallitsee maallinen levottomuus, vaihtuu se esityksen alkaessa rauhallisuudeksi, levolliseksi yhteiseksi päämääräksi.
 
 
 
PS. Muista Rasimäen konsertti 25.5 klo18 tule.


lauantai 14. toukokuuta 2016

PARVEKELAATIKKO UNELMIA
Joo, nyt en unelmoi tomaateista, porkkanoista ym. viime kesä oli niin huono että, ennen kuin huomasin oli perunani hukkuneet, ensin kasvattivat kolmemetriset rönsyt, hykerrellen odottelin jättisatoa ja vielä mitä, hukkunut on hukkunut.
Tänä vuonna on uudet kujeet, jo viime vuonna puuseppä teki kukkalaudat tsasounan seinille, syksyllä ostin parvekeloorat vain päivää ennen kuin tulivat tarjoukseen puoleen hintaan, näin meitä parvekelaatikko viljelijöitä rokotetaan.


Tässä parvekelaatikko hermokeskus

Keväällä lumien ollessa maassa kauppiaani raahaa härsyksi viime vuotiset siemenpussit ja ihan on pakko ostaa vaikkei olisi enää mennä vuotisia hillojakaan.
Nyt siis ihan uusi tyyli, koska en osaa kasvattaa mitään muita kuin silkkikukkia tein näin,
multaa en ostanut, parvekelaatikon pohjalle laitoin kompostorin sisällön joka olisi pitänyt tyhjätä jo viime syksynä, multaa hain pellosta tai lähinnä savea, joten sekoitin siihen mursketta jota tilasin kuorman viime vuonna käytettäväksi johonkin jota en muista, sitä on siis runsaasti, lisäksi lisäsin turvetta, sekoitin ja kylvin siemenet,
tiesin että harakat tarkkailee minua joten ihan niin kuin olisin vain muuten ollut, olin lukevinani siemenpusseja samalla  heittelin siemenet laatikkoon, papujen pavut laitoin pressun suojassa ettei pihani orava havaitsisi että istutin maukkaita papuja, zaharias oli vielä kaiken lisäksi pahalla päällä kun unohdin sen talvilaatikkoon, on sitä kestämistä parvekeviljelijällä.

Zaharias mullitteli muovilaatikossa


Laatikkoihin istutin
pensaspapuja
tilliä
persiljaa
lehtipersiljaa
puistolemmikkejä
ketoneilikoita
basilikaa
timjamia
harsokukkia
heittelin ne sekaisin ja toivon että jotain pursuaa laatikoista.
Samalla tutkailin kertakäyttöruukkuja, ne on myös muovikeräykseen kelpaavia, niitä oli kerääntynyt nurkkiin, pesin ne sadevedellä ja ovat lähdössä, muovikeräykseen, älä heitä niitä sekajätteeseen.


Muovikeräykseen lähtevät ruukut pestyinä


Tämä istutuspäivä oli alkua, ihan oikea istutusloora odottaa vuoroaan kunhan routa sulaa, eli kesäkuun alkuun.

Valmista on ja parvekelaatikot paikoillaan odottamassa yöpakkasia.




maanantai 9. toukokuuta 2016

SIIS SINÄ!!!!
Siis sinä sittenkin, heristin nyrkkiä, olin kiukkuinen, nyt puhutaan asiat selviksi, olin tulossa kotiin viimeiseltä viralliselta työpäivältäni, ajoin miettien menneitä, alakulo ei ollut läsnä kun näin sinut, silmästä silmään,
lausuin muutaman valitun sanan jotka ei todellakaan olleet vänrikki Stoolin sanomisia, vaan ihan minun omia, sinä vaan tuijotit silmät suurina, ihmettelevän näköisenä sanomatta mitään,
tuijotimme toisiamme kunnes lähdit, hyvä on, et kestä totuutta, tulet, oksentelet joka nurkkaan, paskot niin että maalit lähtee kalusteista, jo joulukuusta asti on rilluttelu jatkunut, hyvä on mene, mutta tule takaisin, olet niin hyvän näköinen, katseesi on lumoava ja ilahdutit mieltäni viimeisenä työpäivänä, tein ristin merkin ilosta ja innostuksesta kun viimein tavattiin.



                                                        kuva. PEDANET.

Vihdoin minä  villi ja vapaa tapasin sinut villin ja vielä vapaamman suopöllön nimeltään ykä.

lauantai 7. toukokuuta 2016

TULOSSA UUTTA

Julkaisen  kylässämme Rasimäellä olevan ikonitaiteen ja musiikin yhteisen konsertti mainoksen.


                                       ------------------------------------------
                    RASIMÄEN TSASOUNAN 
               50-VUOTISJUHLAOHJELMISTOA


                       AINUTLAATUINEN IKONIEN
                      JA MUSIIKIN KOHTAAMINEN

ILTA PYHIEN SEURASSA

RASIMÄEN TSASOUNALLA 25.5 KLO 18.00




ILLAN OHJELMA:



NURMEKSEN ORTODOKSINEN KIRKKOKUORO JA VALTIMON ORTODOKSINEN NAISKUORO MARIA VERIKOVIN JOHDOLLA

SEKÄ MUNKKI STEFANOS ESITTELEE KUUSI ORTODOKSISEN KIRKON KUNNIOITTAMAA PYHÄÄ SANOIN, KUVIN JA VEISUIN.


VÄLIAIKA

SIIRRYMME VIEREISEN TALLIN YLISILLE
         JOSSA VAPAAEHTOISMAKSULLINEN KAHVITARJOILU.
         ILTA JATKUU YLISILLÄ YHTEISLAULUTILAISUUTENA
                     JOTA JOHTAA MARIA VERIKOV.

LAULAMME UUSIA PYHIINVAELTAJIEN LAULUJA.



KONSERTTI ON MAKSUTON

TERVETULOA MUKAAN!

JÄRJESTÄJÄ NURMEKSEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA
                 ------------------------------------


Olen mukana kertomassa ikoneista jotka ovat uusia, vain tätä konserttia varten maalattuja, julkaisen ne konsertin jälkeen tässä blogissa.







keskiviikko 4. toukokuuta 2016

HY`YTISIJJJÄT
Eilen illalla oli erakkolassa pääsiäiskauden loppupalvelus, palvelus alkoi kello 22 ja kesti hetken yli puolenyön, ilta oli kaunis, aurinko laski kauniisti kuten lämpötila, useasti isä Andrei kehotti tulemaan tsasounaan sisälle jos tulee kylmä, erakkolassahan seurakuntalaiset seisoo tai istuu ulkona, riemullinen pääsiäisilo vielä kerran täytti mielen jäädyttäen kylmyyden, joten kylmyyttä ei tuntenut paitsi jos olisi palvelus vielä jatkunut vartin, olisi syntynyt uusi ryhmä seurakuntaan nimeltään HY`TISIJJJÄT.


Varasin huopia jotta voisi kietoutua niihin tai penkille lämmittimeksi kylmän yllättäessä.

Meitä urhollisia oli tarpeeksi ja kun naapurin kissa sakke etuoikeutettuna asteli ihmettelemään mitä touhutaan, antoi koko luomakunta osuutensa juhlaan, linnut lauloivat koko ajan välillä tosi voimallisesti, en ole koskaan nähnyt niin ihmisystävällistä kissaa kuin sakke on, kaikkia kävi nojailemassa ja myös papistoa ihmetteli, kesken kaiken katsoi nähneensä tarpeeksi ja aloitti iltatoimet keskellä lattiaa, vähän nauratti, ei sakkea häveliäisyys vaivannut kuten ei nykyään julkisuuden ihmisiäkään, idoleja.
Tsasouna oli vielä talven jäljiltä niin sanotusti kanivino eli routa ei vielä ole sulanut siksi liukuovi tsasounaan olisi liukunut kiinni ilman loistavaa yhdistelmätyökalua eli pölyhuiskaa.

 
 
Pölyhuiska on välttämätön kun kalkit kesällä leijailivat seiniltä ja nyt joustavasti toimii ovitopparina.

Koristeina käytin virpovitsoja jotka keräsin pois talosta, tsasounasta, autosta, sillä oksille jätetään myös jäähyväiset tänään kun ne poltetaan.


Virpovitsat ovat pian vain muistoja, kiitos virpojille kauniista oksista ja välittämisestä.

Siirryimme palveluksen jälkeen kalasopalle ja kahville, pashan ja kulitsan kera, erakkolassa on aina toisinaan arvontaa johon osallistuminen ei maksa mitään, niin myös eilen, arvonta oli suoritettu etukäteen, eli ne voitti Juukalaista saippuaa jonka soppalusikassa luki erään puolustusvoimien nimi, voi mikä riemastuttava pääsiäisriemu syntyi, sillä olin juuri kymmenen sekuntia ennen siivonnut lautaset ja lusikat pois, olin kyllä äimänkäkenä kuten käkikelloni samassa tilassa ennen kuin tajusin asian muiden nauraessa, voittajat selkisi ja extrana sai yllätysvoiton henkilö joka uskalsi istua kohtaan jossa pöytäliinassa oli vuosisadan kahvitahra, liinat erakkolassa ovat samat koko pääsiäiskauden, voittaja sai jätti kahvikupin ja alustan,
tänä vuonna oli pääsiäinen niin aikaisin että tästä eteenpäin tulevina vuosina loppujuhla on paljon myöhemmin joten ensi vuonna tapamme varmasti lämpimimmin ilmoin.

PS.
Tänä vuonna on taas ikoniarpajaiset, voittaja saa oman nimen mukaan maalatun ikonin jouluksi, arvonta on 14.9, arpa maksaa 5 euroa ja tuotto menee papin puvun hankintaan, aina en niitä muista tarjota, mutta kysy.