perjantai 17. kesäkuuta 2016

SYYLLISYYTTÄ
Juuri nyt kun ulkona on pimeää, sataa, raskaat pilvet hipovat taloani, kastellen suurella vaivalla eilen kastelemani kasvit, kerron kuinka tunsin juuri hetki sitten syyllistävän tunteen ilmeisesti ilmasta johtuen ,
luin Talous-Sanomien (kyllä, munkille sopiva lehti) uutisen kuinka Seppälä aikoo ottaa muovikassin tilalle myyntiin puisen kassin, aioin julkaista linkin juttuun, mutta yhtäkkiä tunsin syyllisyyttä, en voi jakaa tätä juttua koska joku tämän vapauden ilmapiirin vallitessa voi ahdistua ja alkaa tuhlaillen ostaa muovikasseja.
Itselläni on liuta kangaskasseja joita häveliäästi käytän vain pimeään vuoden aikaan, sillä minua syyllistettiin siitä että puuvillan viljely tuhoaa maailmaa lähes yhtä paljon kuin muovikassi, apua, missä on ruskea paperiluomupussini, en saa henkeä, on pakko hengittää Lidlin puuvillaiseen ostoskassiin.
Miten ennen vanhaan kun ei ollut muovia? Porissa tietenkin pärekorissa, muistan mummoni ostoskassin joka oli tehty nahkapaloista, silloin oli vielä luvallista käyttää nahkaa, olikohan kotonani joku markiisikankainen kassi, taisi olla kuitenkin jotain kuttaperkkaa, olenhan syntynyt vasta 1950- luvulla uuden maailman alussa ennen loppua.

Yle:ssä on miljoonan linnunpöntön kampanja ja osallistuminen on ollut kuulemma valtavaa,

nyt ehdotan, että ne joilla on komerossa pölyttymässä ompelukone kaivaa sen esiin ja ompelee jätekangaspaloista, jotka muuten olisi menossa roskiin kauppakasseja, sopivan kokoisia, ei liian pieniä, hauskoja, ei liian hienoja, eikä monimutkaisia,
tehkää miljoona kauppakassia tänä vuonna jätekankaista,
muoviset kahvipaketti kassit ei käy, niistä on syyllistettävä kahvipaahtimoita jotka voisivat muuttaa materiaalia kierrätettäväksi, mutta eivät halua.

MENE KAUPPAAN JA ANNA NIITÄ TEKEMISIÄSI KASSEJA  ILMAISEKSI TUNTEMATTOMILLE!


Osa kasseistani, näillä on tunnearvoa, sillä osan olen saanut.

Muuten, kerron tässä yhden jutun kun muistin,
olin Joensuussa pitämässä tupatarkastusta ja osan päivästä vietin ihmetellen kauppoja, kävin myös Anttilassa ja hämärästi muistin, että sieltä saa ilmaisen muovikassin kun ostaa jotain, häveliäästi pyysin muovikassia ostoilleni kun olin maksanut, en ole ihan viaton näissä asioissa, kyllä, myyjä kumartui muovikassien puoleen ja otti kassien vierestä läpinäkyvän muovipussin johon sulloi ostokseni. oli sellainen kuin leipäpussi,
hämmentyneenä lähdin leipäpussini kanssa,
eksyin PUNNITSE JA SÄÄSTÄ liikkeeseen, ostin mausteita ja kerroin liikuttavan tarinan leipäpussistani, myyjä lähes nyyhki kuullessaan etten saanutkaan muovikassia ja vetäisi esiin firmansa biodynaamisen muovikassin ja lahjoitti sen minulle vaikka oli maksullinen, voi, ihan tippa linssissä kiittelin myyjää, että vielä löytyy empaattisia myyjiä Joensuusta, kiitos vielä kerran, muistan sinut ja kun pääsen rahoisiin poikkean ostamaan jotain tosi kallista.






keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

ALAVILLA MAILLA
T
änään aamulla kun heräilin ajattelin kertoilla jotain oikein supermahtavaa kesästä,.
Ensimmäisen aivastuksen jälkeen kokosin kuitenkin itseni ja rasvasin punoittavan nokkani ja niistin päiväni alulle.
Siirryin ulos, kietouduin kosteaan pakastimen kaltaiseen kesälämpöön ja tarkastelin tuhoja, juuri niin, olen tänä keväänä tuhonnut enemmän kasveja kuin halla koskaan pihassani.
Kuuntelen joka päivä korva radiossa kiinni hallavaroitukset alaville maille, asun siis laakson pohjalla jota voidaan hienosti nimittää alavaksi,
tänä vuonna olen ollut täynnä energiaa ja rahdannut ulos kaikki vanhat ikkunat ja ilman nauloja suojannut hallalta kaiken minkä voi sillä seurauksella että olen tappanut, kehäkukat, kolme kesäkurpitsaa, latvonut tomaatin, katkonut iirikset ja rikkonut ikkunoita,
miksi?,
koska myös tuuli käy vierailulla alavalla maallani kaataen ikkunat kaiken elollisen päälle,
siksi,
juuri tänään, tiedoksi hallalle joka ei ole pihassani käynyt, kerään tänään kaikki ikkunat pois ja annan kasveilleni mahdollisuuden elää ja rakastaa sinua  halla joten tervetuloa halla, hälläväliä.


Olenko syytön? olen, onko halla syytön? on, radioni on syyllinen, liian halpa ja vanha joka antaa ennustuksia vain yleville maille ja Länsi- Intiaan.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

PELÄTTY,ODOTETTU
Tänään se tapahtui, Ferguson tuli pihaan, kotiin, ei yksin, kyläseppä ajoi, minuutin ajo-opetuksen jälkeen joimme kahvit ja traktoriin sopiva tärinä oli valmis,
otin päikkärit,
valmistauduin,
Fergu piti ajaa pois parkkipaikalta, hengitin syvään, tein sitä ja tätä, kauhea krahina kuului kun takana oleva mummojen kuljetusalusta raahasi maata, mietin, nykyään mietin paljon, sain lavan nostettua ja ajoin itse 25 metriä, olin aivan hervoton, peitin Fergun heti, sitä näytetään vain maksusta, pala kerrallaan, tarjouksena on toki koko Fergun näyttäminen, mutta hinta on sen mukainen jos haluaa koskea niin hinta on jo kokonaan eri luokkaa, joten kesää odotellaan ja kahisevia. Tässä härsyksi muutama lähikuva muovin alta johon sullouduin kuvaamaan.


Kyläseppä toi huolletun Fergusonin pihaani.


Aitousmetalli kilpi.



Tämä on joku.


Tässä jälleen kilpi, että on aitoa Englantilaista tuotantoa.


Tässä on kaksi jokua.


Nämä on toiselta puolelta, aika tylsiä jokuja.


Tässä odotetaan kahisevia.



keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

MUOVINEN KUKKAKAALI
J
o hetken aikaa on ärsyttänyt kukkakaalin käsittely S- ryhmän kaupoissa, tähän tekstiin antoi sykäyksen kun kävin LIDL kaupassa, jossa kasvikset  kutsuvasti kutsuvat ja on tori meininkiä, on pakko ostaa, kuten kukkakaalia joka oli jalkapallon kokoista, kaunista, kaali ei kauan vanhentunut kotona ja ystävätkin söivät ilolla, eilen kävin ostamassa malliksi yhden S- marketista ja kerron tässä nyt tästä muovisesta kukkakaalista,
vielä vähän taustaa, olikohan viime syksynä kun kävin Juuan S- marketissa, siellä isot kukkakaalit oli pakattu muoviin yksitellen , kaikkine lehtineen, hain myyjän paikalle ja kerroin että en aio maksaa muovista ja lehdistä mitään jos hän ei osaa kertoa kuinka käytän ne ruuaksi, seurauksella että purin muovit ja lehdet pois kaupassa, kävin myös samoihin aikoihin Lidlissä ja siellä oli asia ymmärretty että kukkakaalien lehdet on suojana ja viereen oli tuotu roskis johon saattoi laittaa suojuslehdet, kiitos tästä,
no niin, ostin siis eilen aamulla klo 7.44 yhden kukkakaalin S- marketista, löysin yhden joka ei vielä ollut alkanut mädäntyä,
punnitsin sen kotona, irrotin muovin, poistin suojalehdet, pilaantumia en poistanut kun oli vielä vähäisiä ja koska syön kukkakaalin ei sovi nirsoilla.


Muovikääreessä sisällä kosteutta.



Mitähän paketista löytyy?


Varsinaista ruuaksi käytettävää osaa oli 251g ja muovia 3g ja suojalehtiä 125g, kokonaispaino oli 379g. Eli suojalehdistä ja muovista maksoin 0,32€ ja tämä oli siis vain yksi pieni kukkakaali.

Muovia oli siis 3g, muovissa oli muovin laatu tunnus ja tämän mukaan käy kierrätykseen, on aika niuhottamista yhdestä 3grammasta, kyllä, mutta mieti, jos osuuskauppoja on 250 ja jokaiseen menee 100 pakettia, niin muovia kertyy  noin 7,5 kiloa, no sehän on vähän, ei kuitenkaan ihan vähän kun sitä ei tarvitsi olla lainkaan, samoin kuin tarraa ja kuinka kukkakaali hymyilisi sen sijaan kun nyt ahdistuneesti yrittää käyttää energiansa ulospääsyyn muovista johon on kyllä jo kuollut, otan osaa.

Illalla Ylen uutisissa uutisoitiin kuinka vegaaniruoka myynti on kasvanut ja vähän aiemmin kuinka ruuan hinta on laskenut, itse en ole kyllä huomannut muuta kuin hintojen nousua kasviksissa, mutta ehkä vegaaniruoka tarkoittaa juuri sitä, että kasvisten hintoja voi nostaa ja makkaran, juustojen hinta elintarvikkeiden hintojen laskua josta vuolaasti kerrotaan.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

MUOVIA
http://www.aamulehti.fi/maailma/nama-ovat-todella-pelottavia-kuvia-merissa-oleva-muovi-tayttaa-jo-pienia-kalanpoikasia/
MATTOPYYKILLÄ
Eilen kun avasin ulko-oven kello 5.30 toinen pojista huuteli jo MUNKKII TUU ULOS!, pikku istui tönötti saunan vieressä, pulla tuli suulin ovelle vaappuen ihmettelemään mikä kauhee melu kun ei saa nukkua. Poikien nimet on siis pikku ja pulla.



Aurinko paistoi jo lämpimästi ja päätin pestä vielä yhden ison maton kun varmaan kuivuisi vielä. Pesin saamallani painepesurilla muutama päivä sitten työhuoneen matot, en kyllä oikein ole tyytyväinen, painepesuri ei ehkä sittenkään pese tarpeeksi puhtaaksi, mutta on kuitenkin pölyt pois matoista ja hyvä mäntysuovan tuoksu, pojat seurasi tiiviisti pesua, äiti harakkakin kävi vihdoin näytillä.


Edellisen urakan matot pestyinä.


Tässä eilinen pestynä, jotain raitoja näkyy vielä, mutta pölyt on pois.



KELTAISEN  LINNUN ARVOITUS
Eilen sain illalla tekstarin, keltaisen tipun entinen omistaja löytyi Porista, joo, toin kesäkahvilaa varten joka on   (7.-8.7. klo 10-18  tämä ei ole siis mainos) kirpputori tavaraa ja kannoin laatikot aittaan, en ole ehtinyt suoda ajatustakaan tavaroille ja nyt kun on ollut lämmintä olen pitänyt aitan ovia auki tuuletuksen vuoksi ja varmaan äiti harakka on käynyt ennakko ostoksilla, mutta ei ole jaksanut viedä keltaista lintua pidemmälle, keltainen lintu on antiikkisen näköinen kun on nokittu joka puolelta, se on nyt tosi kallis.
Loppupäivän vietin omenatarhalla kitkien puiden alustoja ja pulla seurasi perässä, kun lopetin työt komensin takaisin pihaan, mutta ei tietenkään totellut ja portti piti jättää yöksi auki jos suvaitsee tulla yöksi pihaan.

Tuli muuten mieleen tuosta Porista,että
7.-8.7 ERAKKOLAN KESÄKAHVILASSA
ALKUPERÄINEN PORILAINEN PAISTAA PORILAISIA a`5€ KPL


torstai 2. kesäkuuta 2016

LAPSEN PIIKANA
Eilen aamulla huussireissulla tönötti harakanpoikanen kulmat kurtussa polulla, suomalaiskansallistapaan modernina ihmisenä käänsin katseeni siniselle taivaalle ja olin katsovinani pilvien muodostumista.
Takaisin tullessa oli se pakko huomata, olin päättänyt pitää sisätyö päivän joka oli muutettava ulkotyö päiväksi, en voinut jättää poikasta vaaralle alttiiksi, sillä se oli varsinainen herkkupala useimmille eläimille.

 
 

Karjalaiseen tapaan piti tietysti ensin ruokkia poikanen, ahtaa se ruokaa täyteen, hain lapion ja kaivelin mehukkaita matoja, ruokailu oli vielä hakusessa kun oli tottunut vain hampurilaisiin ja pitsoihin, piti ihan maanitella että nyt tulee äitihornet, nokka auki, pikkuhiljaa iso mato tuli syötyä ja pääsin istutus puuhiin.


Olin ostanut pensastomaatin taimia ja nyt sain oikeita tomaatin taimia, kurpitsoja ja pensaspapu taimia, näitä istutellessa juteltiin kaikkea mitä nyt tuollaista tenavaa voisi kiinnostaa, kuten Amerikassa menestyneet angry böörtsit, josko hänestä olisi samaan, lohdutin että kunhan peräsulat kasvaa niin eiköhän, yhtäkkiä poikanen hävisi, eikö mitä, ruokaa oli joten oli päiväunten aika, tuhina vain kuului ja tunnin kuluttua heräsi tokkuraisena ja ruokaa vaatien,  voi tätä , oli taas kaiveltava muhevaa Rasimäen multaa jotta sai liharuokaa poikaselle, erakkolassa ei syödä lihaa, mutta ajattelin että nyhtökaura ei vielä sovi noin pienelle.

MITÄ IHMETTÄ!
Istutettuani taimet loin katseeni terassille ja mitä näinkään keltaisen linnun???? piti mennä ihan läheltä katsomaan, mikä ihme, oli liikkumaton, olikohan kuollut, kamera oli onneksi esillä, joten otin kuvan ja kumihanskat käsissä nostin linnun pöydälle, siinä huomasin, että selästä tulee lanka! pesin silmälasini jotka oli multaa täynnä, kyllä lintu se oli, mutta steariinia, siis keltainen kynttilä lintu, voi ihmettä, oravat ja harakat varastavat kaiken mikä on iloista värikästä, pesin linnun ja huomasin nokkimisjälkiä, mistähän lintu on kotoisin, jos joltain on hävinnyt kyseinen lintu saa sen erakkolasta.


NYT SAA LUVAN RIITTÄÄ!
Olen ollut nuoruudessani paljon lapsenpiikana ja nyt riittää, tullessani ruokatunnilta huomasin poikasen tulleen lähemmäs pihaa, ja mitä! toinen istuskelee muutaman metrin päässä, nyt riitti, missä on vanhemmat, tosi holtteettomia, jätetään yksin tuollaiset pienet pallerot, ymmärrän kyllä että pitää elää itsekin nuoruutta ja pitää hauskaa, mutta kyllä pitää olla vastuutakin.


Tässä taaperot, toinen on oven vieressä.

OMENATARHASSA

Toissapäivänä ja eilen istutin seitsemän uutta puuta omenatarhaan lähes kuolleiden tilalle, kuolleilta näyttävät tekevät uudet alut, sillä juuristo on terve ja vain maanpäällinen osa paleltunut, uusista tulee alkupuu eli Antonovka,  näin käy, joskin vahingot ovat olleet pienet, kun puita kuitenkin on yli sata, välillä kävin hätyyttelemässä jotain isompaa lintua joka oli kiinnostunut poikasista, olisiko ollut varpushaukka,  puut ovat nyt kukassa, koskaan ei ole ollut näin paljon kukkia, itsellä on ikkunat auki omenatarhalle ja voimakas omenakukkien tuoksu täyttää huoneet, mahtavaa, paratiisimaista.