lauantai 31. joulukuuta 2016

ON TÄÄKI
T
änäpä mää huomasi iha aamusti ku oli vetämässä tillukoit jalkoihi ja samal nojasi vastuuki, se meni iha krymppyyn et kauheeta, mää ajatteli taas Poriks vaikken o ollu täällä ku kaksviikkoo, sama pöyrä vieres viime viikolla pari päivää oli silmät ummessa ja itkutti, no selkis asia, pöyräll oli iha uus vastuuki jota ei ollu pesty vielä ja mää sit tietysti oli sille allergine, ei ollu viel kotiikävä.
Tääl ilmestyy sellane lehti ku Porilaine, siin oli iskulauseitte haku lukijoilta ja minnuu oike lämmitti tän mismää oo iskulause:

SAMPOLA
SUOMEN KORKEIN PAIKKA-TÄÄLTÄ NÄKEE HONG-KONGIIN ASTI

Kyllä vähä nauratti, just tällaisesta huumorista pidän, siis sisäänlämiävästä,
kun asuu Sampolassa kerrostaloista näkee Hong-Kongin tavarataloon.

Täs jutus mää käyti hyväkseni Porilaine lehden 29.12.2016 ilmestynyttä numeroa, lehti kertoo paikallisia asioita kuten meidän tasokas ja kaikki palkinnot kahminut Ylä-Karjalan sanomat jonka käänsin tulemaan myös tänne jotten ihan Porilaistuisi.

Tää on ny sit vuode viimein päivä ja toivotan kaikil monia armorikkaita vuosia ja emännälle perää leveää ja isännälle komiaa Toijotaa, lapsille verovapaita irtokarkkeja, yksinäisille lämpimiä villasukkia ja meille kaikille ilon täyttämää vuotta 2017.






keskiviikko 28. joulukuuta 2016

AINII



M
uistin nyt aamulla kun muistin katsoa muistikirjaa Espanjan matkasta kuinka nyt vasta ymmärrän miksi on edelläkävijä Suomessa selkouutiset.
Totta kai piti heti kun hätäisesti oli emäntää tervehditty paneutua sohvan nurkkaan katsomaan televisiota, uutisia tuli taukoamatta kuten suomessa sillä erotuksella että niitä tuli vartin välein Rex koira filmin ja Walker nimismies sarjoja katkaisten, muun ajan täytti parfyymi mainokset, no niin, siis uutisiin, toimittajille oli annettu tehtäväksi puhua mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, teksti seurasi puhetta kuin liian nopeasti avattu vessapaperirulla, tekstiä oli kahdessa kerroksessa jotta kaikki murrealueet ymmärtäisivät, itse olen viettänyt kesiä Mallorcalla ja omaksunut sen alueen murteen, aika on tehnyt tepposet ja luen ja ymmärrän hitaasti, kuin salama joita siellä leiskui ymmärsin kuinka hienoa selkouutiset on suomessa, kiitos niiden puolesta jotka hitaasti ymmärtävät kieltä, viittomakieltä kyllä oli aika usein, mutta se ei ole sama asia kuin selkokieli.

Kahvilla myös kävin tavaratalossa ja kaikki julkkikset kertovat kuinka halpaa on Espanjassa kaikki, tässä esimerkki paikallisen tavaratalon baarista, nautin kyseisen annoksen, kakku ei maistunut miltään ja kuvan kirsikkaa ei ollut, mutta kahvi, taivaallisen hyvää, ei väkevää, ei pohjaan palanutta vaan hyvää. Huomioi hinta, euro on yhtenäistänyt Euroopan jotenkin oudosti kun ajattelen että siellä oli käytössä myös yhden sentin kolikot.


Kahvia iso kuppi ja leivos 3,60


+ tämä plusmerkki on tärkeä, en koskaan muista sitä, olin unohtanut erään maksun hoitaa suomessa ja nyt minulle soitettiin ystäväni puhelimeen, - kiitos, hoidan asian. Espanjan kielellä täti ihminen selitti jotain puhelimessa, yritin kolmekertaa ja kerta kerralta tädin äänenpaino mielestäni muuttui oktaavia ylemmän, hyvä on , en soita, kokeilin toista numeroa, sama juttu, paitsi sama täti lähetti myös tekstiviestiä, ei sitten, lähetin tekstiviestin, meni perille väärään numeroon, tätä jatkui ihan oikeesti tunnin. lähetin sähköpostiviestin, kukaan ei vastaa, suomalaiset elävät puhelinmopoiililaite korvassa ja kukaan ei reagoi, vihdoin ystäväni puhelimesta saatiin kiinni ihminen joka puhui, ja jopa kertoi että suomeen soitettaessa ensin pitää olla plusmerkki, voi yhdenkerran, miksei kukaan ole kertonut sitä minulle kymmentä kertaa, ei tuollaista kukaan kerrasta muista, johan espanjan täti vaikeni ja alkoi homma sujua ja maksu tuli hoidettua ja aika moni soitti espanjaan sinä päivänä, perdon.

Just tollasii nuo koiran kusettajat on, eivät korjaa jätöksiä edes rannalla , kyllä on kauheeta, näin keskusteltiin henkevästi espanjalaisella rantapenkillä ja yritettiin olla tosi närkästyneen näköisiä, mitä se nyt meinaa, on se, ihan selvästi filmaa, koiran omistaja otti taskustaan muovipussin ja keräsi jätökset siihen, joo, nyt se kuitenkin heittää sen pussin pensaikkoon, ei loppuun asti esitti, laittoi pussin roskikseen, hohhoijaa, olemme ansainneet valkoviiniä lasillisen, olimme siis lenkillä itsenäisyyspäivänä ja kävelimme penkiltä penkille ja nyt oli penkkien välissä baari josta sai valkoviiniä, tarjoilija toi myös tapaksina ranskalaisia ja isot kinkkuvoileivät, ranskalaiset tuli syötyä, mutta kinkut palautettiin, annoksen hinta oli 3 euroa.
Uupuneina saavuimme talolle ja valmistauduimme Suomen itsenäisyyspäivän vastaanottoon netin välityksellä, hyvin toimi, ainoastaan kamerat oli väärin asennettu kuten aina, kuka nyt haluaa nähdä naamoja, puvut ne juhlan tekevät.

Lähdin myös torille ja hajun perusteella löysin livekalaa, oli vain tungettu suolaan, pitää liotella useamman päivän, on hyvää, tavarataloissa oli myös kalaa tarjolla hienosti aseteltuna, paellaa varten löytyi kaikkea merenelävää, paellaa on syötävä Espanjassa ja se tehdään niin että ensin paistetaan kalat, lisätään vihannekset ja yllätys lopuksi riisi joka imee itseensä kaikki aromit, loogista, minulle on opetettu että ensin riisi kuullotetaan öljyssä, tämä on nyt hylätty tapa.



Torin kala valikoimaa


Tavaratalon kala valikoimaa

Missä nuoret, yhtään nuorta ihmistä en nähnyt, ovatko todella niin tunnollisia että ovat koulussa, tuntuu oudolta, suomessa aina muutama roikkuu jossain esillä.


Joskus on ollut joku nuori paikalla, tämä työ oli jo aika vanha.

NYT LOPPU ESPANJAN JUTUT.






perjantai 23. joulukuuta 2016

VIELÄ JOTAIN ESPANJA


Lähdin kävellen Helsingissä Kampista rautatientorin bussipysäkille mennäkseni lentokentälle, olin valmistautunut henkisesti matkaan, matkalaukkua raahaten loin julmistuneita katseita ympärilleni mahdollisten ryöstäjien varalle, pääsin hengissä bussialueelle, laituria en kuitenkaan löytänyt, joten kysyttävä oli linja-auton kuljettajalta, kuinka kehtaisin, tosi böndeläinen,
apua, menin lähimpään bussiin, sain kakistettua toiveeni päästä lentokentälle joltain laiturilta, kuski ei tiennyt ja salamana käännyin ulos jotten joutuisi Pasilaan tai Vaasaan, kuski puhui murtaen suomea ja sanoi hänellä olevan jossain luettelo mistä bussi lähtee, olin jo aivan vaivautunut, olin vaivannut Helsinkiläistä bussikuskia ja piina jatkui. jatkui, etsintä tuotti tuloksen ja laituri oli numero seitsemän, hän toivotti hyvää matkaa, olin ihan paniikeissa, verenpaine punasi poskeni kun vyöryin ulos bussista, onko kuskit tosissaan ystävällisiä, hän ainakin oli.

Pääsin vihdoin oikeaan bussiin ja matka alkoi lentokentälle, kuinka ollakaan istuin ihan edessä kasvot muihin matkustajiin päin ja ylempänä muita, bussi oli täynnä, tässä täytyy kertoa kun näen itseni apostoli Andreaan näköisenä muut näkevät minut pappa Noelin (joulupukki Espanjaksi) näköisenä joten bussissa herkeämätöntä tuijotusta muilta matkustajilta ja aivan näkyi kuinka he miettivät tulevaa joulua, lahjoja, ruokia ja syvä huoli näkyi heidän kasvoiltaan kunnes heidän sänkynsä yläpuolella oleva mopiili alkoi heilua, äännellä ja lähes jokainen, noin neljäkymmentä matkustajaa vajosi mopiililaitteen syöväreihin päästäkseen irti arjesta, joulusta. Nähdessäni tämän päätin hymyillä hyväntahtoisesti koko matkan ja antaa heille toivoa Pappa Noelin läsnäolosta.

Jottei kuitenkaan unohtuisi:

KRISTUS SYNTYY - KIITTÄKÄÄ!

Sinulle oikein iloista Kristuksen syntymäjuhlaa




torstai 22. joulukuuta 2016

PIENI EPISODI
E
nnen matkaa selvittelin itselleni uutta asiaa, 
SANTU NINO DE CEBU`patsasta, patsas esittää Kristuslasta kuninkaan asussa, patsas on hyväksytty katolisessa kirkossa 1965 ja alkuperäinen patsas on 1500- luvulta.
Kuitenkin,
talossa jossa olin vieraana emäntä esitteli kaunista patsasta jonka oli ostanut Mallorcalta, ei tiennyt mikä on, mitä esitti,
hetkinen, olikin juuri se patsas jota olin tutkinut netissä ja nyt sellainen oli edessäni, kristityn maailma on rikas ja on monta tapaa tavoitella oikeaa elämää, oli ilo kertoa patsaasta ja varmaan näin joulun alla se saa eturivin paikan lipaston päällä, ihmeellistä.


SANTU NINO DE CEBU`




keskiviikko 21. joulukuuta 2016

ORTODOKSINEN KIRKKO
ROGUETAS DE MAR
ORTODOXA IGLESIA

ROGUETAS DE MAR

Kuulin että Roguetassa on ortodoksinen kirkko joka ei vielä ole valmis, tämä oli nähtävä, lähdin bussilla jota jo osasin käyttää keskustaan ja sieltä taksilla jonnekin, osoitetta en tiennyt, taksi kyseli, osoite löytyi,  kerroin kuinka ottaisin vain muutaman kuvan ja palaisimme takaisin.


Bussikatoksella oli tällainen näkymä, tällaista näkymää suomalainen rakastaa, vain minä, hiljaisuus.

Päästyäni kirkolle otin muutaman kuvan ja samalla hetkellä tuli kirkon pappi paikalle ja kutsui sisään, kirkko oli siis auki. olin sanaton, kirkon freskoja maalaamassa oli kaksi maalaria ja kirkon etuosa ja ikonostaasin ikoneista osa oli maalattu, tunsin taas keskinkertaisuuteni mestarien edessä, värit oli lämpimiä, tuttuja kuvioita, upeaa.
Räpsin kuvia hotkaisten ja pikaiset jäähyväiset ja karautin taksilla takaisin.
Siis, menen takaisin noin vuoden kuluttua kun kaikki on valmista ja aion nauttia ikoni ja freskotaiteesta rukouksen myötä, tässä kuvat jotka otin kirkosta, kirkolla on Facebook sivut

parohia.rogeutas de mar






Ikonostaasi seinä, osa ikoneista puuttuu vielä





Ikonimaalarit työssään 








Seurakunnan pappi, joka lämpimästi toivotti tervetulleeksi




Kirkko on pyhitetty Herran Kasteen muistoksi.

Kirkko on rakennettu Romanialaisten käyttöön joita alueella asuu noin 12.000 henkeä. Kirkon kustannusarvio on 340.000 €.

JATKAN VIELÄ  MATKAJUTTUA.















tiistai 20. joulukuuta 2016

VIVA ROGUETAS AUTOILIJAT

Voisi laittaa tietysti tervehdyksen HOLA jota kaikki käyttävät Espanjassa, buenas dias, tardes, notses on mennyttä, nyt vain hola, mitä voi kertoa Espanjasta sellaista mitä jokainen jo tiedä?
Mietitään, hetkinen....





Autoilijat, heistä on kerrottava heti, aivan uskomattomia, siinä kun suomalaiset ylittävät tien suojatien kautta juosten kuin päättömät kanat espanjalainen jalankulkija kulkee arvokkaasti liito-orava viitta laahaten jäljessä,
jalankulkija on kuningas ja kuningatar, en tottunut tähän ollenkaan, kaikki autot, taksit rekat, bussit, henkilöautot hiljensivät ja pysähtyivät suojatien eteen, seuraavalta kaistaltakaan ei ajettu päälle, kun epäröin minne mennä en uskaltanut pysähtyä miettimään suojatien lähelle koska kaikki pysähtyivät ja muutaman kerran oli ylitettävä suojatie vaikken olisi halunnutkaan, reguerdos saludos kaikille autoilijoille, muistan teitä lämmöllä, et varmaan ymmärrä tätä hyvä suomalainen, en minäkään, mietin kuten aina ja tulin siihen tulokseen että jalankulkijan päälle ajanut varmaan poistetaan valikoimista tapahtumapaikalla, muuta selitystä en keksi.

Lähdin siis matkaan lentäen, lentokone oli myöhässä tunnin ja kas, myöhästyi lisää toisen tunnin, syynä humalainen nainen joka oli niin rakastunut mieheen että oli jatkuvasti suudeltava ja penkkien väliä oli kymmenen metriä joten hänen oli liikuttava, mies ei tietenkään liikkunut, lentoemäntä kävi käskemässä istumaan omalla paikalla, kävi toisen, kävi kolmannen, turvavideo keskeytettiin, olimme kiitotien päässä, kävi stuertti ja sitten kuului "jos tämä on tällaista touhua haluan pois, toistettuna, kuulosti karmeelta, iltapäivä lehtiä on luettu joten vähän alkoi ahdistaa , mistä on kysymys, kuulutus kertoi ulkomaan kielellä että palaamme terminaaliin passport ongelmien vuoksi, odotimme puoli tuntia kuumassa koneessa, ovi aukeni ja poliisit hakivat naisen pois, hän oli kyllä vähän hämmästynyt, poliisit kertoivat myös miehelle että hän voisi jäädä kyydistä samalla jos haluaa, ei halunnut, ah suurta rakkautta.
Kiitos Norwegian henkilökunnalle nopeasta reagoinnista, matka olisi ehkä ollut muuten sietämätön.

Kun tässä voin valittaa ihan itselleni niin haluan että lentokoneesta poistetaan välittömästi istuinten lepoasento, vain minun edessäni istuu henkilö joka ei ole pessyt tukkaansa kuukausiin ettei kestoväri haalene, pää on siis sylissäni enkä voi liikkua, pöytää en saa alas, lepoasento on oikeus josta ei voi sanoa mitään asiakkaana joten poistakaa toiminta tuolista niin saatte yhden tyytyväisen asiakkaan.



Vantaan terminaalissa voit kahlehtia itsesi mustina näkyviin reikiin ja erakoitua.

JATKAN VIELÄ LÄHIPÄIVINÄ AIHEESTA



perjantai 2. joulukuuta 2016

NÄRKÄSTYSTÄ
E
ilen tuli aamulla mieleen, että jospa lähtisi vähän ajelemaan kun nyt on eläkkeellä ja on aikaa, ikuiset lumikasat ja lumenluonnit alkoi ahdistaa, siinä sitten rauhassa köröttelin ja viihteen vuoksi avasin radion ja mitä kuulinkaan, lapsille ei saa valehdella joulupukista, amerikkalainen arvostettu( tietenkin) tiedelehti on tutkinut asiaa ja valehtelulla on lapsen kehitykselle epäsuotavia traumoja.
Ei nyt oli lämpöä laskettava autossa kun kuski alkoi lämmetä, olin sanaton ja olisin voinut sanoa sanasen , mutta kun ei ollut yleisöä joten pysähdyin kaupan pihaan ja ostin pullakauppiaalta jotain paastopullaa ja samalla sain purettua tämän nyt aikuisena iskevän joulupukki trauman, myyjä oli ymmärtäväinen ahdistukselleni.



Siis tällaista tylsää lunta joka paikassa, pakko oli päästävä ajelemaan.

Ajoin, ajoin ja yhtäkkiä lumet loppui, joulupukki ahdistus alkoi helpottaa, missähän olin, apua, olin ajanut länteen ja olin noin 500 kilometrin päässä talostani, sillä viisiin, pakko hakeutua tuttujen luo ruinaamaan yökortteeria ja paastoruokaa.

Tuossa matkalla tuli ajateltua ortodoksina joulupukkia , mitä pitäisi ajatella, kun lähdin kotoa luin matkarukouksen jossa kerrotaan kuinka Herra lähetti Tobiaalle matkatoveriksi enkelin ja rukouksessa anotaan itselle myös matkatoveriksi ja suojelijaksi enkeliä,
eli tuli mieleen juhla joka lähestyy siis se joulupukki juhla, mutta nyt (kateelliset) amerikkalaiset aikovat romuttaa meidän oikean Korvatunturilla asuvan joulupukin, mitä tapahtuu, tuleeko takaisin se pieni poika joka syntyy joka vuosi, pitäisikö siis ortodoksina olla pahoillaan kun nyt joulupukki saa mennä, tätä pohdin täällä jossain ja aion lentää kysymään erääseen katoliseen maahan onko joulupukilla merkitystä, kerron sitten myöhemmin.


Täältä lännestä ei lunta löytynyt kuin taulun puitteissa ja jotenkin jo pääsiäiseen liittyvä hieno kukko koriste.