perjantai 23. kesäkuuta 2017

JUHANNUSTAIKAA
Eilinen päivä meni ihastellessa uusia talvirenkaita, valmistaudun talveen, juhannukseen, jouluun, piti tänä vuonna ostaa uudet talvirenkaat kun edellisten renkaiden nastat jäi tieni nousukiitotiehen.



Astuin ovesta maailmaan joka oli musta, synkkä kuin kulissi kotimaisesta elokuvasta, tosi vaikuttava, ihmettelin näkemääni enemmän kuin sitä mitä myyjä sanoi, luulin siis ostavani Nokian renkaat, mutta eilinen tarkastelu osoitti niiden olevan kiinalaisen yhtiön Kumhon valmistamat Amerikassa, näin ainakin tulkitsin merkintöjä, myyjällä oli niin kiire etten halunnut häntä vaivata amatöörimäisillä kysymyksillä.

Renkaiden yleisiä merkintöjä:

DOT - Department of Transportation (USA)
BP -tuotantolaitoksen koodi
M2 - mittakoodi
P711 - valinnainen koodi
4008 - valmistusviikko ja -vuosi, tässä tapauksessa vuoden 2012 viikko 20.


Tästä kohtaa  ymmärsin että renkaani oli tehty viikolla 20 vuonna 2012, siis onko ne vanhat, miten vanhuus  määritellään? en viitsinyt etsiä tietoa kun juhannus juhlatkin oli alkamassa.


Vuoren kuva osoittaa että renkaani sopivat talvikäyttöön, tosin en kyllä ole kesärenkaissa nähnyt nastoja.
Epäselväksi jäi vielä pyöriikö renkaani mihin päin, on kuulemma tärkeää että ovat oikein päin ja taas täytyy kyllä sanoa etten ole ajanut autoani renkaat lappeellaan.

Ja eilen kuulin että Porilaiset sanoo juhannuskoivuja meijuiksi, tarkistin, totta murresanakirja tuntee sanan, tänä vuonna meijut jää väliin, joskin kirjoitan niistä myöhemmin kun koivuihin tulee ensin lehdet.



Tässä tämän aamun juhannusaaton lumitilanne, ai eikö? No kylmä on kuitenkin. Sain eilen lahjaksi Suomi 100 vuotta juhlasukat joten pitäisi pärjätä juhannus. Kiitos kutojalle.



Vähä naurattaa, ymmärtäisin jos olisin kirjoittanut tämän juhannuspäivä aamulla, mutta kirjoitin juhannusaatto aamuna, sillä joka hetki olen korjannut kirjoitusvirheitä ja suomentanut itseäni, kuitenkin::::::

MUKAVAA JUHANNUSTA KAIKILLE, OLKAA KUNNOLLA JA AJELKAA VAROVASTI OTTAEN HUOMIOON HEINÄPELLOILLA KIRMAILEVAT TYYPIT!





sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

SUMUISTA
A
amulla oli sumua ja on vieläkin, lokit odottelivat jotain kylän ainoalla sähkölangalla, samoin minä odottelen MAITOHUONE näyttelytilan avajaisia 3.-9. 7. 2017.
Esillä on Marianne Kantolan ikoneja,
samaan aikaan on avoinna erakkolan ruokala ja auki joka päivä 10-18, ruokalista vaihtelee päivittäin, tulossa on ainakin lohisoppaa, torstain hernekeittoa ja lettuja joka päivä suoraan pannulta, yritän saada jonain päivänä ternimaitoa, ternimaidosta tulee ihan omanlaisia,  tietysti on myös munkkeja, erilaisia piirakoita, ainakin kaalista.
Erakkolan ruokalan seinälle tulee Meimi Mäkelän maalauksia jotka ovat myynnissä erakkolan hyväksi.
Vielä on työtä ja touhua että kaikki on valmiina vieraiden tulla ja viihtyä.



 
 
 
Huomaa erakkolan perustanut erakkolokki vasemmalla, en ole ihan varma, saattapi mököttääkinkun muilla tuntuu olevan hauskaa laatuaikaa keskenään.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

TUOKSUSSA TUOMIEN
T
änään oli kevään hieno ylläri kun nostin nokkani maasta, tuomet kukkivat, sanomaton kauneuden paljous täytti mieleni, heti oli vietävä tsasounaan tuoksuvia oksia, laulun sanat etsivät tietään ulos ja pakko oli hiljaa hyräiltävä erästä iskusävelmää lapsuudestani, se tässä:

1. Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset,
terttuinsa peitos on puu.
Lehdossa laulanta soi satakielien,
hiljaiseen yöhön luo loisteensa kuu.
2. Muistatko kesän, kun tuoksussa tuomien
haaveillen istuimme ain?
Kuiskaili silloin tuo helkyntä hempeä:
Armaani, ain, sun ain’ oon mä vain.
3. Vuodet on vierineet, hurmas on haihtunut,
nuoruus jo mennyt on, oi.
Vaan en mä valkoisten tuomien tuoksua
unhoittaa koskaan, en koskaan mä voi.

Aina talvella luen piispa Panteleimonin kirjoittaman kirjan -Venäläistä teetä, kirjassa on tämä laulu, vähän eri sanoin, mutta aina sanat tuo kevään odotuksen ja uskon kevään tuloon.



 
 





tiistai 13. kesäkuuta 2017

UUSINTA UUTTA
E
i tietenkään erakkolassa vielä, erakkolassa kunnioitetaan kaikkea mistä tykätään, myös vanhoja perinteitä, nyt kuitenkin kuuluu lännestä että kokolattiamatot on jälleen tulossa, mahtavaa, juuri kun ilmastoinnit on saatu kuntoon ja astmalääkkeiden myynti laskenut, nythän ulkona lautalattia tai kiveys on ihan harmaata usvaa, pitää olla ainakin puujäljiteltyä koivua terassi tai kuten edelläkävijä erakkolassa jossa kierrätetään kaikki, aidot uniikki käsinkudotut retromatot.
Kokolattiamattoihin pitää, tähän täytyy valmistautua ja siksi kerron,
kymmenen vuotta olen siirrellyt vanhoja räsymattoja paikasta toiseen, osa on kudottu muovikasseista, muovisista maitopusseista ja nailonpaidoista, osa on perinteisiä, tarjosin niitä museolle, kelpaa kyllä, mutta pitää olla pestyjä, ook koo, siis en päässyt eroon, nyt kun Fergusonin talvikoti & ruokala valmistui päätin levittää matot iloksemme hiekalle jonka tasoitin ja pikkuhiljaa poistelen mattoja roskiin, muoviroskiin ei voi laittaa kun on puuvilla sidos, itselleni ne ei räsymatot sovi sillä käytän vain aitoja polyesteristä valmistettuja itämaisin kuvioin olevia keveitä mattoja.


Kahvila asiakkaat saa ottaa mattoja mukaansa, mutta palauttaa ei saa. Vasemmalla ylhäällä näkyy muuten pyöreä matto jonka kohdalle tulee kassa, huomioi tämä.

Muistan -70 luvulta kun yhteen taloon laitettiin kokolattiamatto niin pidin siitä, siinä ei näkynyt mikään halkoa pienempi roska ja muutenkin oli lämmin, minkähän laisia ovat tulossa olevat mallit ja materiaalit.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

VALMISTA ON
E
ilen sain maalattua loput pinnat uudesta konesuojasta eli Fergusonin kodista ja kesän ruokalana toimivana katoksena.
Kaksi päivää maalausta ja kaksi päivää totista rakentamista ja valmista tuli, olen hämmästynyt, vielä tietysti maan tasoitus ja somistustyöt, pari päivää on ollut hellettä joten kaupanpäälle saatu extra annos d-vitamiinia.


Löysin vanhoja alumiininumeroita joista tein yhteen pylvääseen rakennuksen valmistumispäivä merkinnän eli 090617.


Tässä numerot pohjamaalattuna, myöhemmin ehkä kultaan numerot.


Sain oikein luottamus tehtävän, jokaiseen kattoruuviin piti asentaa kuminen vaippa ettei katto vuoda, ensimmäiset sata, ihan kivaa, aurinko porotti, silmät haritti kolmen sadan jälkeen, neljännen sadan jälkeen, tosi tylsää.


Kahvitauko! Tauolla lettuja ja mansikkahilloa.


Tänä kesänä valmistui MAITOHUONE NÄYTTELYTILA ja siellä on esillä
MARIANNA KANTOLAN ikoneja ja
ERAKKOLAN RUOKALAAN valmistui seinä jossa on tänä kesänä Porilaisen graafikko
MEIMI MÄKELÄ uusia, myynnissä olevia akryyliväritöitä, seinä on kutsuva, seinän taustapuoli myös mietityttää, haluaisin sinne graffitin, kun löytäisin opettajan, sillä parhaat ei ole vain purkista pruutattua spraymaalia vaan myös tekniikan lisäksi taitoa ja ideaa.


Valmis, vielä hiekan tasoitus, jo nyt selkää kolottaa pelkkä ajatus tasoitustyöstä.









torstai 8. kesäkuuta 2017

TÄSTÄ SE TAAS ALKAA
Toissapäivänä kun aurinko ensi kertaa näyttäytyi lämpimänä saapui peräkärryllinen lankkuja, lautoja. Joka kesäinen rakentaminen alkaa.


Ja tietty oli kaikki maalattava, maalin sävy on punaruskea, rinnakkaisväri tsasounalle , numero 2668, siinä päivä meni mukavasti.


Juuri sain maalatuksi kun alkoi omenatarhan talkoot, illalla Euroopan suurin ikonimaalari oli loppu, mutta omenatarha on siisti ja kukoistaa, kiitos talkoolaisille.


Niinkö? Mitäkö tulee näistä? Tulee kesäkahvilan katos ja talveksi traktorini suoja, kuvassa on paikka johon katos tulee, juuri nyt kuuluu avoimesta ikkunasta, jossa kuin suomalaisen elokuvan paremman laatuinen verho vienosti lepattaa tuoden sisään kesän suloista lämpöä, auringon valoa  ja siitepölyjä ettei allergia lääkkeeni olisi  turha, niijuu, ikkunasta kuuluu moottorisahan ääni ja rakennustyöt ovat alkaneet.