sunnuntai 24. syyskuuta 2017

MATOT
Työhuoneen matot oli menossa pesuun keväällä, vein ne talliin soppatykin päälle jotta näkisin ne ja hoitaisin pesun, joo, kevät meni, kevät tuli, kesä, missä? missä leppoisa vedenliplatus, mäntysuovan tuoksu, aurinkoa, eli kylmä poltteli jalkapohjia joten piti miettiä missä puhtaat matot ovat, hm, olivat samassa asennossa kuin olin ne jättänyt keväällä, ei siis kuin ankaraa tuuletusta.


Eläkeläisenä olisin voinut istua ja odottaa kun matot tuulettuvat, mutta ajattelin käydä kuitenkin hakemassa kesän viimeiset kantarellit pois,
yllätys, karvalaukut olivat vasta tulossa, löytyi myös vain yksi tatti, kantarelleja tietysti ja jippii, monta vuotta on ollut hukassa suppilovahverot, nyt astuin suoraan kohtauspaikalle, ne odottivat minua.


Muitakin sieniä löytyi, suolasieniä, eli karvalaukkuja, haapasientä, vaaleaa ja tummaa ja kangassientä, vielä piti kerätä puolukoita, mutta ne oli kerätty jo, sain pari litraa raakoja, puoliraakoja sekä ylikypsiä.


Kotona käsittelin kaikki heti ulkona, on enemmän tilaa ja satoi tuskin yhtään, tein kuivattavista sekoituksen kun aina kuitenkin sekoitan niitä keskenään, zaharias oli mustana vieressä kun ei päässyt metsään, lupasin korvaukseksi uuden vihreän värityksen kun on kuulemma kuin hautajaisiin menossa.


Tämän verran tuli valmista syötävää, suolasienet painoin tiiviisti purkkiin suolan kera ja voipaperin päälle jotta olisivat hapettomassa tilassa niin eivät homehdu, puolukat menee pakkaseen ja niitä nyt sitten säännöstellään, kuivattavia sieniä varmaan vielä tulee kun suppilovahverot kypsyvät lisää.


Katseltavia sieniäkin oli siroteltu metsään, tämä malja sieni oli isompia mitä olen nähnyt, auton avaimet antavat osviittaa koosta, kokemuksella nostin heti avaimet ylös, olen siis kotona.


Tämä oli vasta alulla, kasvaa yleensä monihaaraiseksi noin kilon, kahden painoiseksi, on kaunis.
Matot oli tuulettuneet, välttävät työhuoneeseen, pesen sitten taas ensi vuonna.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti