lauantai 9. syyskuuta 2017

MEITÄ EI OLE UNOHDETTU
T
oissapäivänä piti hoidella kauppa asioita laajemman kaavan mukaan ja kävin Nurmeksessa ja Juuassa. Viime lauantaina kävin Valamon luostarissa ja ajoimme Outokumpu- Joensuu välisen tieosuuden, tieosuus toi mieleen matkailun naapurissa, tie oli tosi surkea, vähän samaa tyyliä täälläpäin, mutta nyt oli Valtimo- Nurmes osuutta asvaltoitu ja kun pääsin Juuan tielle punainen valo pysäytti minut ja kehotettiin odottamaan saattoautoa, olin otettu, minut ihan saatetaan asvaltointi työmaan ohi.


Oli kuin olisi ollut parempikin ihminen kun oikein saateltiin, pian kyllä huomasi että syytä oli, savupilven sisällä ajaen oli hyvä kun näkyi saattoauton kyltti SEURAA MINUA. Helvetin lieskat paloivat autoni alla, siltä minusta näytti, mutta ei sentään.


Kaikki sujui oikein mainiosti Juuassa, sain lähes kaiken punaisilla lapuilla ja tinkaamalla hinnoista, joten oli lähdettävä Nurmekseen ja jälleen minua saateltiin, ihan tippa linssissä tai tuulilasipesu nestettä, mietin kuinka meitä ei ole unohdettu Pohjois-Karjalassa, en hetkeäkään miettinyt olisiko tie asvaltoitu vain sen takia että olisi muuttokuormat pysyneet paremmin lavalla etelään mentäessä.


Saavuttuani Nurmekseen punaisten lappujen ja alennusten tinkaaminen jatkui, hyvin sujui, kääntyessäni Poronkylän tieltä ABC kohdalta Tokmanniin päin ajattelin ostaa sieltä tehokkaamman otsalampun, olihan tulossa syyspimeät, olin tyytyväinen rahan säästöstä.
MITÄ?????
Keskellä tietä seisoi poliisi, heti välähti mielessä, se on valepoliisi, olin lukenut niistä iltapäivä lehdistä, kädessä oli kuin mustaksi maalattu maitotölkki ja toisessa kädessä vappupallon puhalluslaite, pysähdyin, raotin vähän ikkunaa,
olimme keskellä Nurmesta, ketään ei kyllä ollut missään, kuten ei muulloinkaan iltapäivällä ja oli kuitenkin kaunis päivä, joten kyllä se varmaan on oikea poliisi, -ja tähän puhallus ja jos tulisit autoon, tein vakavan liikenne rikkomuksen,
mi, minä, mitä?, -et pysähtynyt stop merkin kohdalla ja jos nyt tulet autoon,
-jo oo, -HEI! poliisi meni edeltä, oli pakko huutaa takaisin, sillä parempi takkini joku alareunan kuminaru oli hirttäytynyt häpeästä puolestani autooni,
-ole paikallasi, kyllä tämä irtoaa, sakot, siinä valui koko päivän alennukset johonkin pohjattomaan kassaan, en ollut kuitenkaan mötteissäni sillä päivä oli osoittanut että meitä ei ole unohdettu, näin siis elävän poliisin ihan läheltä ja olisin päässyt tutustumaan  mustaan maijaan jos olisin mahtunut, upeeta, hieno päivä.
Nauratti jälkeenpäin, missähän oli tämä rikoksen todistajapoliisi lymyillyt kun missään ei ollut ketään ja on näkyvyys avara joka suuntaan.
Kadun tekoani suuresti, en tee koskaan enää niin, tyytätkää siellä takana vain ihan rauhassa, minä pysään.

Harmittaa kun näin tämän ilmoituksen vasta kun pääsin kotiin, en tiedä olisinko uskaltanut kuitenkaan.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti