sunnuntai 3. syyskuuta 2017

PAPPI ON KUOLLUT
P
appi koko nimikkeen  arvolla on kuollut, rippi-isäni on kuollut.
Eilen hänet haudattiin Valamon luostarin hautausmaalle, saatoimme hänet suurella joukolla odotustilaan, odottamaan Jumalan toista tulemista, hautajaispalvelus kesti kaksi ja puoli tuntia, tiukasti rippi-isäni piti minua otteessa viimeiseen asti.


Tekstit, veisut vuorottelivat antaen toivoa meille kaikille, ei katkeraa surua vaan lempeää muistoa kohden palvelus johdatti meitä, minua.


Häikäisevä valoisuus oli läsnä loppuun asti,
muistotilaisuus viimeisetkin voimat vievänä, loppumaton ystävien adressien luku kertoi rippi-isäni merkityksestä minulle.

Ateria oli juuri sellainen joka saa hyvälle mielelle, salaatti, lohikeitto ja uskomattoman hyvää oleva vadelma täytekakku,
rippi-isäni toivomus juoda konjakkia hänen muistokseen toteutui.
Koko ajomatkan kotiin pikkubussimme matkustajia saatteli upea auringon lasku joka muuttui vesisateeksi vasta kyläni kohdalla.

Ikuinen muisto rippi-isäni, en unohda sinua.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti