lauantai 7. lokakuuta 2017

MYRSKY
T
ällä viikolla oli ilo käydä Paalasmaalla, Paalasmaa on pienten saarien ryhmä joilla on hienot nimet Saari 1, Saari 2 ja niin edelleen, niihin pääsee vain lautalla, korva radiossa kuuntelin kuin lottoarvontaa sää ennustetta, joo, kyllä, lupasi tuulta, sadetta, inhoan myrskyä lautalla.



Kuin musta aukko odotti lautta minua, olen siis kuulovammainen ja siihen liittyen jatkuvien tulehduskierteiden vuoksi tasapainohäiriöinen vedessä jos on aaltoja.
Muistan kun piti lähteä Helsingistä Tukholmaan niin kolmen sepän patsaalla nähdessäni laivan piti pysähtyä apteekkiin ostamaan matkapahoinvointi pillereitä joista ei ollut mitään apua, matka oli lahja ja siihen kuului noutopöydän runsas tarjoilu, kiersin koko valtavan valikoiman ja päästyäni pöytään havaitsin ilokseni lautasellani kolme perunaa, samaan seurueeseen kuuluva samaa tautia harrastava tuli viereeni istumaan, hänen saaliinsa oli kaksi lihapullaa, riemu oli rajaton, lopun matkaa norkoilimme vessojen läheisyydessä, voi hulluutta ja nuoruutta, että piti lähteä.


Nyt siis istuin omassa autossani, sammutin valot ohjeen mukaan, laitoin käsijarrun ja kumit mustaa vanaa taaksensa jättäen ajoin autoni lautalle, siellä irroitin käsijarrun.
Talvella autoni leijuu lumella kuin eläkkeellä oleva balettitanssija eli on tosi kevyt joten oletan kelluvan myös veden päällä, suljin ikkunat, soitin Pielisen toiselle puolelle, että jos näkyy jotain punaista, se on autoni, siis hillitöntä tarkkailua toivoin, minulle kerrottiin että lautta on kiinni vaijerissa joten ei lähde mihinkään.




Voi sitä ikuisuudelta tuntuvaa keinuntaa, olo kuin olisi syönyt jotain uutta keksimääni ruokaa punaisista lappueineksistä, kolinaa, ääntä, nytkö tämä uppoo, olin tarkistanut myös pelastusrenkaan olemassaolon ja että ylettyisin siihen autoni ikkunasta, ei uponnut, olimme rannassa, huolet ei lopu, oli vielä takaisin paluu,
juuri kun kuvittelee kaiken olevan hyvin, kuten eilen kun lounastin keittiössäni ja mietin että olisi hetken ei mitään, osui katseeni ikkunaan ja mitä, ikkuna mustanaan jotain lento älmäsiä siis ei kärpäsiä, siitä paikasta nousin hain jätti pullon Raidia suihkutin mandariinipuut, ikkunat, siis olisi pitänyt miettiä, en tiennyt että Raid sopii myös liimaukseen, älmäset liimautui ikkunaan, huokasin hieman, olkoon, on jo niin pimeetä, keväällä sitten pesen pois, nyt jos kysyt on kyseessä ylä-salusiini älmänen kuviolla.


Nyt oli edessä sama takaisin, olin aika hervoton, onneksi näin tuon liikennemerkin etten ajanut Pieliseen sillä lautta ei ollut vielä tullut.
Päivä Paalasmaalla oli mukava kuten aina ja uusi ikoni löysi paikkansa tsasounassa.



Tsasounasta puuttui kahden muun ikonin lisäksi vielä Kristuksen ylösnousemus ikoni, ikonissa alhaalla on tuonela kalan muodossa, sama teema toistuu jo aiemmin maalaamassani pyhä Joona valaskalan vatsassa joka on ennuskuva tulevasta, Kristus pitää kädestä Aatamia ja Eevaa nostaen heidät mukanaan taivaaseen, Kristuksen takana on suuri sädekehä Mandorla)  punaisena, ortodoksisena pääsiäisvärinä. Kristuksen jalkojen alla on rikotut tuonelan portit, lukko, nauloja, avaimet ja nauloja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti