maanantai 9. lokakuuta 2017

YLÖS JA HETI!!!
E
ilen aamulla kävi kahdessa ryhmässä noin 70 henkeä, oli pakko nousta ajoissa, valtavien haukotusten kera valmistauduin vieraiden tuloon, jännittävää, yleensä olen keittiön puolella,
nyt piti jopa puhua jotain ilman käsikirjoitusta, ööööööö, toivotinko toista ryhmää tervetulleeksi, toisen ryhmän mukana lähetin sanan tervetuloa! Muistinko sanoa sen ja sen, en,
zaharias oli jo ihan punainen kun sellaisia sammakoita päästelin omasta mielestä jälkeenpäin muistellen, kuten -kylmä ilma teki sen että nokkani vuosi vettä juuri kesken puheen ja kaivellessani paremman luokan käsipyyhettä taskusta tulin sanoneeksi että olisi mukavaa kun aina kun niistäisi läskit lähtisivät ja paino putoisi, vau, aina saa hävetä.
Vieraat oli jo hajaantuneet kun piti komentaa takaisin, ei ollut armeijan käyneitä.



Portin pielessä oli ensin, ensimmäisen sadon omenamehua ja Ceylonin kaneli pikkuleipiä, odottaessa vieraita hermostuksissani söin niitä joitakin, joten ilta atria koostui hyvin liotetusta samarin jauheesta. Olin tehnyt rastipaikkoja joihin saattoi siirtyä lasi kädessä kuten parempien piirien cocktail tilaisuuksista, seuraavana oli tsasouna jossa jo oli toimittu aktiivisesti.



Opetin tuohuksen oikea sytytystavan, eli, osta tuohus, joku joskus kysyi miksei tuohukset ole ilmaisia, siksi, tuohus on lahjasi Jumalalle, tuohus on rukous, tuohuksen tuli osoittaa palavaa rakkauttasi Jumalaan, jos ei ole rahaa riittävästi, anna mitä on, vaikka 5 senttiä.
Kirkoissa, tsasounissa on matala nelikulmainen pöytä joka on tarkoitettu vainajien muisteluun, korkeat isot, pyöreät on tarkoitettu kaikkiin muihin pyyntöihin tai kiitoksiin.
Suorista sydänlanka, ota tuli keskustulesta, ne muut tuohukset ovat muiden rukouksia, voit vähän lämmittää tuohuksen pohjaa niissä, tarkoitus on ettei tuohusta valeta jalkaan kiinni, pysyy vähemmälläkin.


Seuraava kohde oli vieraskirja jossa oli varattuna pieni muisto Valtimolta, muiston lahjoitti Valtimon kunta, kunnanjohtajan Leena Mustosen terveisten myötä jotka kerroin..


Viimeinen kohde oli tyhjä ensi kesää odottava MAITOHUONE näyttelytila ja sieltä jokainen sai omenan jotka oli lahjoitettu tätä tarkoitusta varten.

Vierailu oli ohi, aikaa oli varattu puolituntia joten tyhjiä hetkiä ei syntynyt ja ihan totta kuten ennenkin, jokainen käynyt jättää muistijäljen, kävikö tunnissa siis lähes 70 henkeä, kävi, kaikkien kanssa en ehtinyt jutella, mutta useimpien, nyt alkaa hiljainen kausi erakkolassa.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti