tiistai 28. marraskuuta 2017

MUSTA PERJANTAI
N
ukuin huonosti, mitä jännitin, jännitin lumisadetta koska autoni on kuin muovipulkka sillä erotuksella ettei kulje lumessa mihinkään, onneksi ei ollut lunta vielä metriäkään ja pääsin lähtemään kauppaan, kauppaan koska lauantaina olisi marrasmessut ja kyläyhdistys ja erakkola pitävät kahvilaa.
Olin tilannut ennakkoon laktoosittomat punaiset maidot ja laktoositonta voita, S-marketin esimies oli ostanut minulle mustasta pörssistä voita sillä Arla oli lopettanut laktoosittoman voin valmistuksen ja Valion vastaava maksaa enemmän kuin 18 karaatin kulta.
Keräsin kärryt täyteen ja sijoitin tuotteet kasalle hihnalle ja menin nostamaan tavaroita banaanilaatikkoon,
ONNEA HÄÄPARILLE! ai ei ollutkaan häät, ihan ensimmäisenä otin edullisen S- marketin riisipaketin ja kuinka ollakaan sen alareuna jäi hihnan väliin ja noin miljardi riisinjyvää lenteli pitkin kauppaa, olinko hiljaa, olin, kassa myös seurasi näytöstä henkeä pidätellen, sain suurimman osan kerättyä takaisin pakkaukseen loput jäi rahisemaan hihnan ja ketjujen väliin,
Maitoa? kolme koria, niinkai sitten, joo, ainoa tuote jota jäi kun olin keittänyt riisipuurot, kahvilassa kun osti kupin kahvia sai kaupan päälle koko litran kahvimaitoa, meillä ei nuukailla,
viimeinkin pääsin lähtemään Valtimotalolle.
Tulin muuten juuri sisälle kun kävin tarkistamassa yhden jutun. Ajelin siis Valtimotalolle kun kirjaston inva paikalta hyökkäsi auto kimppuuni, kuski ei katsonut minnekään vaan peruutti päin autoani, tajusin, löin kaasun pohjaan ja pääsin pois alta, vain takapuskuri kolahti, juuri kävin tarkistamassa sen sillä käänsin tapahtumapaikalla autoa niin että tarkistimme väärää puolta puskurista, et sillai,  kaikki  oli kuitenkin ok.
Loppupäivä kului paistellessa pakastettuja raakoja karjalan piirakoita ja niitä voidellessa, näin paastoaikana voin tuoksu on taivaallista, pullaa tuli myös paistettua ja puuroa keiteltyä.


Tässä uunini täynnä piirakoita, hyvin ja tasaisesti uuni paistaa.

Aamulla aikainen herätys ja seitsemäksi tapahtumapaikalle, pikkuhiljaa tuli muitakin, kylän tiimi, ilman heitä en pärjäisi, He toivat mukanaan leipomiaan sovittuja leivonnaisia, kaikki tiimin jäsenet ovat tehokkaita ja työ sujuu, meillä on aina posliinikupit ja lautaset ja tämä on valtava työ kun satoja kuppeja, lautasia kierrätetään, uutena oli keittiöön hankittu oikea ammattipesukone ja homma sujui.


Hyvältä näyttää kaikki muut on itsetehtyjä paitsi karjalan piirakat jotka sain tarjoushinnalla meijerin kaupasta.


Tässä kuvassa näkyy vasemmalla hinnasto, hinnat oli vuoden 2014 tasolla, kate laski vaikka raakaaineita kaupassa on halpuutettu, teimme siis myös hyväntekeväisyyttä ostajille, täällä böndellä täytyy miettiä myös ostovoimaa.


Juustomakkarat loppui kesken, ei montaakaan, otin niitä saman määrän kuin 2014

Tuotto oli odotettu, kahvilan vuokra oli noussut ja se myös laski katetta, mutta ilo oli kuitenkin suuri, oli iloisia ihmisiä ja meidän Rasimäen kyläsihteeri palkittiin hopeisella ansiomerkillä, hyvää palautetta tuli tuotteista, kunnanjohtaja Leena Mustonen kävi kiittämässä ja toi päivän vierailijan kirjailija Heikki Turusen tutustumaan meihin.
Kiitos kaikille talkoolaisille.



maanantai 27. marraskuuta 2017

KARJALAN KIELEN PÄIVÄ 27.11
Tänään on Karjalan kielen päivä, itse olen sitä kirjoittanut paljon ikoneihin ja jotain myös ymmärrän,
muistan yhden jutun,
kylässämme oli avoimet kylät tapahtuma ja olin silloin kyläpäällikkö, ajattelin että pidän avajaispuheen Karjalan kielellä pyysin kylämme kielen puhujaa kirjoittamaan puheeni niin kuin se lausutaan, ei niin kuin kirjoitetaan, Tero sanoi ettei tee, on tönkköä kun se ei ole minun kieleni ja kun en sitä osaa, parempi pitää Poriks, joo, niin siinä sitten kävi, puhuin Poriks.
Karjalankieli näkyy ja kuuluu siellä täällä,  arkkipiispa Leo haluaa tukea Karjalan kieltä ja niin hänen tsasounansa ikonit ovat Karjalan kielisiä, kieltä taitamaton kun olen  hän käänsi kaikki tekstit ja vaikeuksia oli kirjoittaa joitakin sanoja joihin kotona olin tottunut, väkisin kääntyi puhekielelle.

Tässä esimerkkinä Karjalankielisestä ikonista yksi.


Iloitse Mikael, taivaallisten voimien johtaja!


keskiviikko 22. marraskuuta 2017

ÄITI
E
ilen 21.11 kerroin Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan tilaisuudessa Jumalanäidin ikoneista, päivä oli sikäli sopiva että päivän pääuutinen oli kuinka äitiyspakkauksen nimi halutaan vaihtaa, onneksi ortodokseilla on käsite äiti muuttumaton.
Kerroin ensin -onko kädet pesty? kyllä äiti. Hienovarainen opastus, valvonta ja luottamus kasvatti pikkumunkkia. Teitittelin äitiäni koko hänen elämänsä ajan, äiti oli äiti ja vasta yli kolmekymppisenä kuulin hänen oikean nimensä, äiti oli siis äiti , Samoin tavallaan vaikka sinuttelemme Jumalanäitiä, emme puhu Mariasta vaan Jumalanäidistä, ymmärsitkö? Mariasta puhuminen on liian arkista.

Kerroin Jumalansynnyttäjän neitseen Marian syntymästä, Jumalanäidin vanhempien nimet olivat Joakim ja Anna, he olivat jo iällä 79-80 kun saivat Lapsukaisen jolle he antoivat nimen Maria joka merkitsee toivoa ja valtiatarta.
Ikonissa Anna lepää vuoteella, takaosassa on Joakim joka ei saanut olla paikalla, palvelijat tuovat rotinoita ja ruokaa synnyttäneelle.Juhlapäivä on 8.9.
Joakim rukoili erämaassa ja Anna puutarhassa surussaan sillä Joakimia oli kielletty enää toimimasta temppelissä koska oli lapseton, enkeli ilmestyi molemmille ja kertoi kuinka saavat lapsen, tuulipäänä molemmat lähtivät kertomaan toisilleen ilosanomaa, he kohtasivat Jerusalemin kultaisen portin kohdalla ja tästä kuvauksesta syntyi maailman kaunein hääikoni- Joakimin ja Annan kohtaaminen.

Seuraavana kerroin Jumalansynnyttäjän neitseen Marian temppeliin käymisen juhlasta  joka on 21.11. Joakim ja Anna olivat luvanneet antaa lapsen Jumalalle ja veivät Marian temppeliin jossa Maria oli yhdeksän vuotta.
Ikonissa Joakim ja Anna tuovat Mariaa temppeliin, ylipappi Sakarias ottaa hänet vastaan , toisessa kohtauksessa Maria on kiivennyt kaikkein pyhimpään temppelin osaan johon pappi saa käydä kerran vuodessa, Maria istuu portaalla ja enkeli tuo hänelle leipää. Ikonissa on kuvattu myös neitsyt joka oli paikalla. Tämä juhla on juuri se juhla josta lähtien veisataan joulukanonia sunnuntain aamupalveluksessa jouluun asti, joten tämä päivä sopii siis jouluvalojen sytytyspäiväksi.


Tässä tämän vuoden jouluvalot sytytettynä

Kolmantena kerroin Jumalansynnyttäjän neitseen Marian ilmestys juhlasta joka on aina 25.3, juhla osuu paastoaikaan ja tällöin on mahdollisuus lieventää paastoa. Juhla kertoo kuinka enkeli Gabriel ilmestyi Marialle kolme kertaa ja kertoi kuinka Maria oli synnyttävä pojan, Maria ihmetteli miten se on mahdollista, -minähän olen koskematon, enkeli vastasi - Pyhä Henki tulee sinun yllesi. Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy on pyhä ja häntä kutsutaan Jumalan pojaksi.
Ikonissa ylienkeli Gabriel osoittaa Neitsettä Mariaa, Maria istuu ja kehrää parhaillaan purppuralankaa temppelin verhoa varten.
Kerroin myös kun kerran osui juhla Suurelle Perjantaille ja palvelus oli vuorotellen surua Kristuksen kuoleman tähden  ja iloa Marian ilmestyksen vuoksi, oli aika erikoinen tilanne.

Neljäs ikoni käsitteli Jumalansynnyttäjän neitseen Maria kuolonuneen nukkumista, juhla päivä 15.8, tätä ennen on kahden viikon paasto. Jumalanäiti sai tietää kolme päivää ennen kuolemansa, hän halusi nähdä kaikki opetuslapset vielä kerran, ihmeellisesti he saapuivat eripuolilta maailmaa kuin pilvien tuomina, ainoastaan Tuomas puuttui, hän tuli myöhässä ja halusi nähdä vielä Jumalanäidin joka oli jo haudattu, hauta avattiin ja todettiin tyhjäksi.
Ikoniin Jumalanäiti kuvataan katafalkilla, opetuslapset ympärillään, keskellä on yleensä isokokoinen Kristus ja hänellä sylissä Jumalanäidin sielu.
Paikalla oli myös Herran veli Jaakob ja kolme apostolien opetuslapsia Timoteos, Hieroteos ja piispa Dionysios Areopagita joka on kirjannut enkelien luokat.


Tässä kaikki ikonit joista puhuin.

Viides ja kuudes ikoni kuuluivat yhteen asiaan, eli tämä vuosi oli katastrofaalinen satovuosi Pohjois-Karjalassa, halusin kertoa ikoneista jotka ovat syntyneet avuksi rukoukseen luonnonmullistusten aikana.
Tässä vaiheessa tarjosin agape aterian eli rakkauden aterian, kummipoikani oli leiponut litania leivät Vigiliaan ja kun en osallistunut palvelukseen illalla toi hän aamulla yhden leivän minulle jonka halusin jakaa kaikille, leipä oli hyvää, rakkaudella tehtyä Jumalanäidin kunniaksi, kiitos.

Ensiksi kerroin kuinka jo vuonna 399 pyhä Johannes Krysostomos piti tulenkivi katkuisen saarnan, oli ollut rankkasateita, rukousten avulla ne poistuivat ja mitä teki kansa, ei kiittänyt rukouksella vaan lähtivät sirkukseen, sirkus ei silloin ollut samanlainen kuin tänään, Krysostomos saarnasi;

Teitä varten on aurinko noussut, kuu loistanut, tähtien kuorot ovat kimalluttaneet yötaivaan, teitä varten tuulet ovat puhaltaneet, joet virranneet, siemenet juurtuneet ja kasvit kasvaneet, teitä varten koko luonnonjärjestys on pitänyt kulkunsa. Koko luomakunta palvelee teidän tarpeitanne- ja te juoksette paholaisen nautintoihin! Minä julistan, että jos joku tämän varoituksen jälkeen vielä erottaa itsensä katraasta päästääkseen teatterien myrkyllisten paheiden äärelle, minä en laske häntä enää takaisin aidan tälle puolelle: häneltä kielletään pyhät salaisuudet.

Eli kovia sanoja, jos et muista kiittää, et pääse ehtoolliselle.
Viljan Jumalanäiti ikoni kertoo kuinka kuinka Jumalanäiti auttaa ihmisiä heidän työssään päivittäisen leivän hankkimiseksi. Ikonin juhlapäivä on 15.10. Ikoni maalattiin Optinan luostarin vanhus Ambrosen siunauksella, hän tilasi ikonista monta kopiota ja lähetti niitä hengellisille lapsilleen, yhden lähetti Shamordinon naisluostariin, ihme tapahtui 1891 kun muualla oli huono sato ja tuli nälänhätä, luostarin alueella tuli kuitenkin normaali sato. 1892 kun pyhä Ambrose kuoli läheteiin ikoni Pyatnitsan naisluostarille Voronezhin alueelle jossa oli kova kuivuus, ikonin edessä rukoiltiin ja sade syttyi.
Ikonissa Jumalanäiti istuu pilvellä kädet rukousasennossa, alhaalla on kuvattu vehnä lyhteitä.

Kuudes ikoni on Rasimäen Jumalanäiti ikoni joka liittyy kylään jossa tehdään rankkaa maataloustyötä, jokainen tietää erakkolan tsasounassa olevan ikonin ja voi lohduttautua että Jumalanäiti rukoilee puolestamme vaikka aina emme jaksa lähteä kirkkoon, ikonissa Kristuksella on kädessä kirja käärö jossa lukee VALVOKAA, kaikesta huolimatta jokaisen täytyy valvoa omaa hengellisyyttä jottei se näivettyisi.

Seitsemäs ikoni on Valamon Jumalanäiti joka ihmeellisesti löytyi vanhus Natalia Anrejevan toimesta ja rukoiltuaan ikonin edessä hän parantui, ikonin maalasi noviisi Alinpi josta tuli ikonimaalari. Ikonin juhlapäivä on 7.8 Ikoni on tällä hetkellä Valamon luostarin pääkirkossa.





maanantai 20. marraskuuta 2017

TIISTAINA 21.11.2017 klo 18.00

Tule kuulemaan tiistaina 21.11. klo 18 Nurmeksen ortodoksiseen kirkkoon, kun Jumalansynnyttäjästä kerrotaan sanoin, sävelin ja kuvin.

Esitelmän pitää kirkkoherra isä Andrei Verikov, munkki Stefanos kertoo ikoneista ja seurakunnan kirkkokuoro laulaa veisuja Jumalansynnyttäjälle kanttori Ilona Lehmuksen johdolla.

Olet lämpimästi tervetullut!

lauantai 18. marraskuuta 2017

VALOT ULOS
Pakko ei ole lukea!
E
nää ei voi puhua jouluvaloista isoilla kirjaimilla ettei loukkaisi ketään, tänä päivänä loukkaantuminen on ykkösasia, kirjoitan nyt siis jouluvaloista itselleni ääneen.

Ennen vanhaan riitti 60 watin lamppu ulkona ja sillä selvä, nyt maailma on kehittynyt niin että pitää nähdä koko maailma, valtavaa stressiä aiheuttaa koska ne jouluvalot voi ortodoksi sytyttää vai eikö koskaan, onhan nyt paastoaika joka kestää joulupäivään, tämä aika on hiljaisuuden, hyväntekemisen ja tyhjyyden todistamista, odotusta, voiko laittaa valot jo,
vai eikö, jooko, eiks joo, ei, juu, apua, koska,
pakko laittaa kun on muillakin.
Ensi tiistaina 21.11 on Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuomisen juhla, lupauduin kertomaan Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan opetuskonsertissa muutamista ikoneista, kyseinen juhla on myös esillä, luin sisältöä asiaani ja huomasin että tämän juhlan jälkeen  lauletaan joka sunnuntai aamupalveluksen yhteydessä joulukanoni joka kertoo Jeesuksen syntymästä, tässä se oli, nyt on syttymispäivä jouluvalolle eli
erakkolan jouluvalot syttyy tästä lähtien 21.11.

Tule kuuntelemaan lisää 21.11 klo 18 Nurmeksen ortodoksiselle kirkolle, tilaisuudessa kuoro laulaa juhlien veisuja ja isä Andrei puhuu, itse kerron seitsemästä Jumalanäidin ikonista.


Nämä valot tuikki vuonna 2016 erakkolassa.



keskiviikko 15. marraskuuta 2017

ODOTUKSEN AIKA
T
änään alkoi joulupaasto joka kestää joulupäivään asti.


Paaston alku on kuin pimeä tie jota yksin kuljen, paastoa ei voi jakaa.



Toisinaan matkalla  jo näkyy haaleaa valoa, odottavaa valoa.


Vihdoin valo voittaa ja voi riemuiten huudahtaa KRISTUS SYNTYY- KIITTÄKÄÄ!

Hyvää paastoaikaa ystäväni.








maanantai 13. marraskuuta 2017

ENÄÄ TUNTI
Tunnin kuluttua päättyy ortodoksinen vuorokausi eli kello 18, päättyy myös Rasimäen tsasounan pyhälle Johannes Krysostomokselle osoitettu juhlapäivä.
Tänä vuonna ei ole ollut juhlia tsasounalla ja kun huomasin seurakunnan sivulla että tänään on Liturgia, pyysin saada tarjota kirkkokahvit Nurmeksessa.
Mietin joka päivä mitä tarjoaisin kun pitäisi olla erilaisia kahvipöydän antimia kun kaikki eivät voi tai eivät halua syödä kaikkea.


Tilasin laktoositonta voitaikinaa josta väänsin sarvia juustolle, makrilli kalalle, kinkku suikaleille, feta+oliivi+ kananmuna juttuja, en voidellut niitä jotta muna allerginen voisi syödä myös näitä.


Lisäksi paistoin voitaikinasta kakkupohjan jonka ruudutin,kakkuun tuli
voitaikina ruudukkopohja+ pränditettyjä pihlajan marjoja+ raha+kerma+kreemi kerros,
"syöt tai itket ja syöt" (ohje ruokasivulla) kuivakakku rouheena+Rasimäen omenista hilloketta+rahkakermakreemi,
voitaikina kerros+lakkahilloa+rahkakermakreemi ja päälle voitaikina ruudukko.

Vegaanille paistoin uunissa piirakoita oliivi+kuivattu tomaatti täytteellä

Gluteenittomalle tuli glut. karjalanpiirakoita+muna+voita

Yhteisesti tuli vegaanille ja gluteenittomalla soija+ananas pohja, päällä omenahilloketta ja lakkoja sekä minttua.


Ison ikonin eteen kopioin Rasimäellä olevan ison Johannes Krysostomoksen ikonin lasitettuna, otin mukaan kotoa telineen, alustan, tuohusjalan ja kukkia, valitsin kukat keltaisina koska keltainen on arkipyhän väri.

Koska oli kultasuun (Krysostomos) päivä jolta on jäänyt jälkeen satoja tekstejä kopioin hänen tekemänsä rukoushuokaukset tunneittain vuorokaudelle, laitoin jokaisen lautasliinan väliin yhden rukouksen ja jokainen joka halusi sai lukea ääneen omansa ja ajattelin että olisi virinnyt enemmänkin keskustelua, mutta kiire, pitää hössöttää, ehkä joskus.

Aamulla oli siis Liturgia jonka jälkeen menimme seurakuntasalille, kerroin kenen juhlapäivä on ja odottelimme että kirkkoherra tulisi siunaamaan ruoan, kanttorilla oli kiire joten hän siunasi pöydän, koskaan elämäni aikana en ole ollut tilaisuudessa jossa kanttori olisi siunannut pöydän.
Rukouskirjassa on maininta että jos pappi ei ole paikalla vanhin siunaa ruoan. En ole tottunut tähän ja heti kotiin päästyä piti vetää herneet molempiin sieraimiin kahdesti päivässä.
Olen vanha ja perinteiden vaalia, en voi mitään asialle, tämä aika kauhistuttaa. Juhlan merkitys kaikkineen on muuttunut, arki on arkea, sitä en joka päivä haluaisi.
Kiitos Lea ja Anja avusta tiskauksessa, iloa toitte päivääni, siivous sujui niin reippaasti että kun vielä taittelin pöytäliinaa oli jo pestyt kupit kaapissa.


Tässä pöydällä ollut Johannes Krysostomoksen ikoni, ja tässä muistoksi rukoushuokaukset jokaiselle tunnille vuorokaudessa:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Johannes_Krysostomoksen_rukoushuokauksia_vuorokauden_jokaiselle_tunnille












keskiviikko 8. marraskuuta 2017

JÄÄLYHTY
O
lin epävarma kuuluisiko tämä valmistusohje ruokasivustolle sillä muksuna tämä oli huippuhyvää ja vielä paremmalta maistui kun oli sen jälkeen sängyssä äidin passattavana viikon.

Ohje:

Otetaan koon mukaan astia, itse valitsin tietysti tynnyrin johon valutin vettä koko kesän kukkien kastelua varten.
Kuten niin monena vuonna aiemminkin unohda tynnyri ja mieti kuitenkin joka päivä sen tyhjäystä, pieni stressi tekee hyvää eläkeläiselle.
Kun tynnyri on jäätynyt voit huokaista helpotuksesta, ei voi tehdä enää mitään.
Odota.
Kun tulee lämmin aalto ja vesi alkaa sulaa kaada vesi pois ja samalla voi tarkistaa onko tynnyrin pohja vielä paikoillaan.
Näin saat kauniin jäälyhdyn valoa antamaan jos vielä löytyisi kynttilä, no löytyi tuikku joka ei kyllä palanut kuin kuvauksen ajan vesisateessa.










keskiviikko 1. marraskuuta 2017

KIITOS HYMY
Hymy Lahtinen on kuollut, hän oli Hymy lehden perustaja Urpo Lahtisen kanssa, ei, en ole koskaan tavannut häntä, mutta hänellä on ollut vaikutusta elämääni.
Sain juoksupojan paikan Rautatiekirjakaupan palvelukseen, työkaluni oli kolmipyöräinen polkupyörä jossa edessä oli tavaralava, työni alkoi kello seitsemän jolloin oli oltava pääpostissa hakemassa jaettavat lehdet lehtijakeluun jossa niitä jo odoteltiin.
Posti oli toisella puolella kaupunkia ja katu jota pitkin ajoin oli Yrjönkatu, mukulakivillä päällystetty, kaikki sujui mukavasti, kunnes tuli Hymy lehti, alussa, ok, taas yksi lisää, kuukausien kuluessa lehden myynti lisääntyi huimasti, lehti oli uudenlainen, kertoi skandaaleja, paljastuksia tunnetuista ihmisistä, lehdet oli 50 kappaleen nipuissa, pyörä oli kovilla kerran kuukaudessa kun raahasin lehdet jakeluun, toisinaan joku nippu iloisesti pomppi mukulakivillä  kunnes hajosi ja niitä sitten keräilin ja aika kului, päänsilitystä ei tullut koska lehteä odoteltiin.
Eräänä päivänä oli se tilanne etten enää jaksanut niitä tuoda kerralla ja kuvaan astui Porin pikatoimisto ja työni muuttui.
Kiitos Hymy, sain kokeilla uutta työtä ja elämä jatkui,
kevyet mullat sinulle.


Hymy lehden myötä muuttui lehtimaailma, haluttiin hömppää ja vanhat sai väistyä 1970- luvulla, kuvassa viimeiset numerot muutamista lehdistä jotka loppuivat, taustalla Uusi Suomi päivälehti, lehdessä oli viimeinen tupakkamainos koko sivun kokoisena, elettiin mittavien uudistusten aikaa nykyään ehkä ainoa oikea lehti on Pellervo, se ei ole silppusäkki vaan sisältää oikeita juttuja.


Tässä vielä yhden lehden eteen tehtyä työtä:

Minulla oli Porin Teljäntorin kauppakeskuksessa isot ikkunat joissa sain esitellä mitä halusin, tuli uusi lehti HOPEAPEILI, oli ihan luettava, jopa ihan asiaa, ikkunan somistus ei ollut helppoa koska piti olla aina uutta, tähän lainasin Kruunukalusteesta antiikkituolin, Ratsulan muotitavaratalosta mallinuken ja puvun, itse olin tehnyt hatun Mimmikerhon eli henkilökuntakerhon ranskalaisen illan muotinäytökseen, hattuja ei enää muuten käytetty, nyt oli pipoaika,
hm, lehti ei kantanut vaan loppui aika nopeasti.