maanantai 13. marraskuuta 2017

ENÄÄ TUNTI
Tunnin kuluttua päättyy ortodoksinen vuorokausi eli kello 18, päättyy myös Rasimäen tsasounan pyhälle Johannes Krysostomokselle osoitettu juhlapäivä.
Tänä vuonna ei ole ollut juhlia tsasounalla ja kun huomasin seurakunnan sivulla että tänään on Liturgia, pyysin saada tarjota kirkkokahvit Nurmeksessa.
Mietin joka päivä mitä tarjoaisin kun pitäisi olla erilaisia kahvipöydän antimia kun kaikki eivät voi tai eivät halua syödä kaikkea.


Tilasin laktoositonta voitaikinaa josta väänsin sarvia juustolle, makrilli kalalle, kinkku suikaleille, feta+oliivi+ kananmuna juttuja, en voidellut niitä jotta muna allerginen voisi syödä myös näitä.


Lisäksi paistoin voitaikinasta kakkupohjan jonka ruudutin,kakkuun tuli
voitaikina ruudukkopohja+ pränditettyjä pihlajan marjoja+ raha+kerma+kreemi kerros,
"syöt tai itket ja syöt" (ohje ruokasivulla) kuivakakku rouheena+Rasimäen omenista hilloketta+rahkakermakreemi,
voitaikina kerros+lakkahilloa+rahkakermakreemi ja päälle voitaikina ruudukko.

Vegaanille paistoin uunissa piirakoita oliivi+kuivattu tomaatti täytteellä

Gluteenittomalle tuli glut. karjalanpiirakoita+muna+voita

Yhteisesti tuli vegaanille ja gluteenittomalla soija+ananas pohja, päällä omenahilloketta ja lakkoja sekä minttua.


Ison ikonin eteen kopioin Rasimäellä olevan ison Johannes Krysostomoksen ikonin lasitettuna, otin mukaan kotoa telineen, alustan, tuohusjalan ja kukkia, valitsin kukat keltaisina koska keltainen on arkipyhän väri.

Koska oli kultasuun (Krysostomos) päivä jolta on jäänyt jälkeen satoja tekstejä kopioin hänen tekemänsä rukoushuokaukset tunneittain vuorokaudelle, laitoin jokaisen lautasliinan väliin yhden rukouksen ja jokainen joka halusi sai lukea ääneen omansa ja ajattelin että olisi virinnyt enemmänkin keskustelua, mutta kiire, pitää hössöttää, ehkä joskus.

Aamulla oli siis Liturgia jonka jälkeen menimme seurakuntasalille, kerroin kenen juhlapäivä on ja odottelimme että kirkkoherra tulisi siunaamaan ruoan, kanttorilla oli kiire joten hän siunasi pöydän, koskaan elämäni aikana en ole ollut tilaisuudessa jossa kanttori olisi siunannut pöydän.
Rukouskirjassa on maininta että jos pappi ei ole paikalla vanhin siunaa ruoan. En ole tottunut tähän ja heti kotiin päästyä piti vetää herneet molempiin sieraimiin kahdesti päivässä.
Olen vanha ja perinteiden vaalia, en voi mitään asialle, tämä aika kauhistuttaa. Juhlan merkitys kaikkineen on muuttunut, arki on arkea, sitä en joka päivä haluaisi.
Kiitos Lea ja Anja avusta tiskauksessa, iloa toitte päivääni, siivous sujui niin reippaasti että kun vielä taittelin pöytäliinaa oli jo pestyt kupit kaapissa.


Tässä pöydällä ollut Johannes Krysostomoksen ikoni, ja tässä muistoksi rukoushuokaukset jokaiselle tunnille vuorokaudessa:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Johannes_Krysostomoksen_rukoushuokauksia_vuorokauden_jokaiselle_tunnille












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti