MUOTI IKONEISSA

PATRIARKAN ASU
19.11.2015
En voinut olla huomaamatta Patriarkan asua kun hän oli vihkimässä uutta kirkkoa Turkissa.
Ortodoksinen kirkko on aika perinteinen, joten uusi asu on tuonut ihan uuden tyylin palvelusasuihin, kukat ei tietenkään ole mitään uutta, mutta kristillisen symbolin kirjomista vain kankaan nurjalle puolelle on outoa, mikä vika on Ristissä, pitääkö olla tämän ajan maallisen  muodin huipulla, voin kertoa että, Risti on aina muotia, puvun pitää herättää osaltaan yleviä tunteita Ristiin ja sen syvään sanomaan, kukat on hörhöilyä, maallistumisen merkki.
Suomessa on arkkipiispa Leon puvut hyvä, oikea esimerkki Ristikuvion käytöstä.

                                                  
                                          Patriarkka Bartolomeon kukitettuna


MIESTEN PAITA
8.10.2015
Eilen näin mainoksen jossa selkeästi nainen mainosti miesten paitoja, onko siis se viimeinenkin miehinen linnake tuhottu ja napit korvattu hakaneuloilla, et varmaan tiedä, miesten paidassa on napit oikealla puolella ja kiinnitetään sydämen puolelle rakkauden merkiksi lempipaidalle jota äiti, tyttöystävä tai vaimo ole vielä tuhonnut,
järkyttävä päivä jatkui, Marimekko lanseerasi uuden malliston Pariisissa, kuvittele Pariisissa, näin kuvat tuotteista, olin ihan hiljaa, Hilja tuli mieleen, hän oli siivooja Heinin kaupalla, samoin heinähanko, miksi? en tiedä, todella ihmettelen, miksei minua pyydetty tasa-arvon merkeissä esittelemään näitä tuotteita, olisi ollut täytettä, näyttävyyttä kuvioiden kannalta, partakaan tuskin olisi haitannut, nyt vaatteet roikkui, en voi sanoa vaatteiksi, lähinnä kankaan paloja, juuri tätä on suomalaisten ompelutaidot, suoraa saumaa osataan, ei muuta, kuinka monta Pariisilaista vietiin sairaalaan toipumaan, osa varmaan ajatteli ettei todellakaan ole hätä päivää, missä on muodot, nyt kun kankaat on läpinäkyviä, tai ei ollenkaan, suomalainen muoti, mikä muoti, meillä tätä onnea riittää.

Ennen vanhaan kun olin varoissani ostelin Marimekon paitoja, en niihin koskaan mahtunut, mutta ostin aina kaksi ja rakas siskoni muotoili kiilat sivuihin, mahtavaa, lopetin paitojen oston kun olin ostanut uuden, huomasin että paita oli tehty Virossa ja kun vertailin kankaita samanlaiseen  vanhaan paitaan huomasin kuinka kangas oli ohennettu puoleen, sen jälkeen en ole ostanut yhtään paitaa ja nyt siis on toinen firma joka on tuhonnut miehen imagon, pitäkää .................

 
 
Näitä säilytetään vintillä, ihan oikeita Marimekon paitoja, näitä ei raaski heittää roskiin.







MUOTI-IKONI

20.6.2015
ALASTON
Aamu tässä jo valkeni kun E`milia saapui paikalle kasvisnakit silmillä ja kukkahattu lerpallaan, oli koko yön käyskennellyt sakeassa sumussa ruispellossa ja kun ei ollut muistanut mitä piti kanniskella, oli varmuudeksi ottanut seitsemän tiiliskiveä, sulhoa ei ollut näkynyt, syynä piti sitä ettei kunnolla osannut yhtään Pohjois-karjalan kansanlaulua vaan oli lauleskellut Matin ja Tepon kappaleita potpurina, onneksi sumu armahti meitä, E`milia oli tosi äkäinen, löylyä lisää piti heittää kiukaalle ja kertoa, että oli ollut vääränä yönä pellossa, juhannus on vasta tulossa, oikea juhannus on 24.6 ja sitä edeltävänä yönä tehdään taikoja, ei tietenkään ortodoksit, me emme usko taikuuteen,
kuitenkin halusin palata vielä alkuun, sadussa MUOTI-IKONI keisari ei tiennyt kulkevansa alasti, mutta tämän ajan MUOTI-IKONIT kyllä,
todellisissa MUOTI-IKONEISSA ei koskaan alastomuus ole pääasia, vaan sillä kuvataan symbolisesti jotain, jo hiukset avoinna, näkyvissä on alastomuutta ja ikoneissa vain yleensä Maria Egyptiläisellä, Maria Magdalenalla näkyvät hiukset ja Neitsytmarttyyreilla, alastomuus on tarkkaan rajattu, Maria Egyptiläinen kuvataan erämaan kilvoittelun aiheena täysin alasti, mutta kuitenkin niin ettei se ole pääasia, samoin Kristuksen kasteessa kuvataan Hänet täysin alasti, Kristuksen esimerkin mukaisesti myös meidät on kastettu alasti, mutta olemme saaneet valkean vaatteen, eräässä kaste veisussa troparissa lauletaan näin:

Anna minulle säteilevä vaate, Sinä joka verhoudut valoon niin kuin viittaan, ylen armollinen Kristus, meidän Jumalamme.

 
 
KRISTUKSEN KASTE Ikonissa karjalankielinen teksti    
 
Eiköhän tämä nyt riitä, E`milia on väsynyt ja äreä ja ei kuulemma jaksa enää odottaa oikeaa juhannusta, on lähdössä kuulemma Bulgariaan, kuulemme ehkä hänestä vielä.
Minä jatkan muotiguruna todellisten MUOTI-IKONIEN valmistusta ja yritän markkinoida niitä todellisena muotina joka vaikuttaa ihmisen elämään pysyvästi, ei vain kausittain.
            
 
 
 



19.6.2015
MUOTI-IKONEITA
E`milia viipyili, oli käynyt tutustumassa ruis, ohra ja kaurapeltoihin, joten tänään aloitamme vähän myöhässä, E`milia kyseli onko muita MUOTI-IKONEITA kuin PYHÄ KOLMINAISUUS?,
niin tunnettuja ei ole kuin PYHÄ KOLMINAISUUS,
mutta ylivoimaisesti mielikuvissa tunnetuin on varmasti PYHÄ NIKOLAOS jota pidetään joulupukin esikuvana.



                                                PYHÄ IHMEIDENTEKIJÄ NIKOLAOS


Toinen on jostain syystä SUURMARTTYYRI GEORGIOS VOITTAJA, hänet kuvataan sotilaana hevosen selässä surmaamassa lohikäärmettä, tapahtuman kuvaus on kuin sadusta jos ei ymmärrä ikonin sisältöä, lohikäärme kuvaa pahuutta jonka PYHÄ GEORGIOS tappaa, lohikäärme on pahuuden ilmentymä ja ilmeisesti käärmeen muoto ennen kuin käärme menetti jalat, paratiisin tapahtumien jälkeen, kyseessä on siis kuvaus pahuuden voittamisesta jonka vuoksi joka päivä on tapettava pahuutta itsessämme.

 
 
SUURMARTTYYRI GEORGIOS VOITTAJA
 

Suomessa suosittu MUOTI-IKONI on ilman muuta KONEVITSAN JUMALANÄITI, ikoni on Valamon luostarissa Heinävedellä.

 
 
KONEVITSAN JUMALANÄITI

Suosituin oppilaiden maalaamista MUOTI-IKONEISTA on kuitenkin PYHÄ SUOJELUSENKELI, enkelistä ei ole yhtä selkeää mallia vaan monia variantteja.
E`milia haluaa alkaa valmistautua viikonloppuun, joten, tapaamme huomenna.


18.6.2015
YLIPAINO
Muutamaa muovikassia raahaten E`milia tuli sisään, oli kuulemma syntynyt uusi muoti-idea, jonka aikoi lanseerata Pariisissa,
syyskaudella leikataan kynnet lyhyiksi, ei lakata, vaan upotetaan sormet multaan ja tehdään mullasta niin sanotut surunauhat, mieletön idea, E`milia hehkutti,
jospa kuitenkin palaisimme aiheeseen eli MUOTI-IKONIIN, muoti siis muuttuu ja sen myötä ihanteet, puhuimme jo muodosta, muotohan ei välttämättä ole ylipaino, nyt siis jutellaan ylipainosta,
E`milia aloitti heti valitusvirren, hän oli saanut selville koskenkorvan ja pullan lain vaatiman turvallisuus perusteisen sääntelyn vuoksi lukossa olleen pullakaappini avainkoodin ja ahtanut muutamat Ceylon kanelilla maustetut korvapuustit ja lihonut kymmenen grammaaa,
ihanko totta, mutta katso nyt kuitenkin  tätä kuvaa:





                         LUDMILLA MILJAEVA DIE UKRAINISCHE IKONE

Kuvassa näkyy selkeästi barokin ajan ylipainoseksi kuvatut pyhät, vaikka heillä on aikakauden vaatteet on ylipaino selkeä, varsinkin havaittavissa kasvoissa,
outoa,
Olisi mielenkiintoista tietää mitä barokin ajan katsoja on sanonut kun on nähnyt kuvan kaltaisia ikoneita ja ylipainoisia pyhiä, onko niin, että aikansa ihmisenä, barokin ihminen  on hyväksynyt MUOTI-IKONINA kyseiset työt,
kyllä, ikonin merkitys oli hämärtynyt ja se että, kuvaamme pyhät toiseen maailmaan kuuluviksi, ihanteellisiksi, tässä ajassa on myös nähtävissä kuinka aikamme pyhistä tehdään valokuvia, miksi tehdä valokuvia jotka jo on, pitää tehdä MUOTI-IKONEJA, siinä se, pitäisi tarkkaan miettiä mitä haluamme tuoda esiin, Pyhittäjämarttyyri Maria Pariisilaisen ikonissa hyvin usein tuodaan esiin hänen näköisyyttään, ylipainoaan, vähemmälle jää hänen koskettava sanomansa :


"Herra, älä muista vain hyviä ihmisä, vaan myös pahoja.
Äläkä muista vain niitä kärsimyksiä, joita he ovat aiheuttaneet meille,
vaan myös hedelmiä, joita me olemme kantaneet niiden kärsimysten ansiosta:
toveruutta, nöyryyttä, rohkeutta.

Muista sydämen suuruutta, joka kasvoi niistä.
Ja kun astumme tuomioistuimesi eteen, anna kaikkien hedelmien, joita olemme kantaneet,
koitua heidän anteeksiantamuksekseen. Amen."


Tämän kun muistaa pyhästä äiti Mariasta niin ylipaino unohtuu, eivät kaikki pyhät ole olleet laihoja, kuivia, vaan ihan kuin me, kilvoittelulla meidätkin voidaan lukea joskus pyhien joukkoon, siinä ei ylipaino paljon paina.


 
 
PYHITTÄJÄMARTTYYRI MARIA PARIISILAINEN
 

Asia tuli kuulemma E`milialle selväksi ja halusi tietää onko muita MUOTI-IKONEITA kuin Pyhä Kolminaisuus?, kuitenkin ennen kuin ehdin vastata oli E`milia jo tuulipuku päällä ja lähti lenkille sulattamaan pullia, eli huomenna sitten.

17.6.2015
KUKA OLET?
E`milia oli nukkunut huonosti kun ei löytänyt mitään vikaa MUOTI-IKONISTA,  kerron, kuva oli peilikuva, kuva joka oli julkaistu eräässä suuressa lehdessä, hyvin usein on kirjoissa, lehdissä ikonit peilikuvina, koska niiden käsittelijä ei tunne niitä, mutta kun itse MUOTI-IKONIEN huippu oli peilikuvana on se aika arveluttavaa, eikö kuvakäsittelijä todellakaan ollut tuntenut MUOTI-IKONIA, no, ei kai sitten.


Tässä oli kuva, mietin, en voi julkaista sitä, kun en tiedä mistä saa kuvan julkaisuluvan, joten visioidaan mielessä, kuva löytyy kirjasta Icons and iconoclasm
 
 
 
TOM LUBBOCK. 1991         I`M AN ICON ...



Kuuluisa taitelija joka kuoli 2011 Tom Lubbock käsitteli aihetta jo 1991, miksi?, en tiedä, hänen työnsä on humoristinen ja antaa ajattelun aihetta, siinä kun suomalaiset taiteilijat suhtautuvat ikoneihin halventavasti, vääntämällä niistä pornokuvia, on ihan oikea taiteilija löytänyt todellisen ajatuksellisen näkökulman, kuvassa maailman tunnetuin TÖLKKI- IKONI  kohtaa Apostoli ja Evankelista Johannes Teologin ikonin, tölkki esittelee itsensä kertoen olevansa ikoni, mutta kuka sinä olet?, hauska, mielestäni kuva ei halvenna ikonia vaan pistää miettimään, miksi ikoni ei ole tunnetumpi, vastausta en tiedä,
mutta, jos ajattelen, niin Pyhän Kolminaisuus ikonin jälkeen ei yhtä huomattavaa ikonia ei ole syntynyt ja tämä aika ei kannusta maalaria niin että hän voisi luoda jotain tässä ajassa, korjaamme homeisia jäännöksiä, pihtaamme juuri siinä mikä on tärkeää ihmisen hengellisyydelle ja kasvulle,
eilen tuli uusi kirja VEDESTÄ JA HENGESTÄ , kirja kertoo laajasti kasteesta, kirjan kirjoittaja ALEXANDER SCHMEMANN, sanoo myös eräässä kohdassa:

-Kristillisessä maailmankuvassa materia ei koskaan ole neutraali. Jos sitä ei liitetä Jumalaan eli nähdä ja käytetä yhteyden välineenä häneen, elämänä hänessä, siitä tulee demonisten voimien kantaja ja locus.

MUOTI-IKONI on toisinaan irrotettu yhteydestä Jumalaan ja tehty taiteeksi, materiaksi maallisuuteen, MUOTI-IKONI ei ole pelkästään laudan pala, ikoni on materiaa yhdistettynä Jumalaan,
mieti.
Kuka olet? on kysymys jota ei saisi olla, pitäisi antaa mahdollisuuksia maalareille työskennellä yhdessä teologien kanssa luodakseen tämän ajan ihmistä koskettava MUOTI-IKONI.
Mistä sitten on kysymys? utelee E`milia, -rahasta jolla luodaan aikaa maalarille, en ymmärrä miksei esim. Athos vuorelta tule , synny uutta, onko niin että maalataan vain niitä jotka käy kaupaksi ja ajatustyö jää toissijaiseksi, maallisessa maailmassa työskentelevä on joka hetki lämmön, ruuan, tiskaamisen ja leipomisen armoilla, aika on pysyvä vain ajankäyttö rajattu, raha auttaa, usko pois.
E`milia haluaa välillä vesisateeseen hankkiakseen surunauhat, puhutaan niistä huomenna.




16.6.2015
VASTUU
Tuntien vastuuni noudin  E`milian kasvimaalta ja jatkoimme juttua, mitenkä sitten MUOTI-IKONI tuntee vastuunsa kun kuitenkin häntä seurataan aamusta iltaan?, yleensä kyseiset hahmot ovat niin narsistisia että siinä ei muita mietitä, joten vastuun pitää kantaa MUOTI-IKONIN luoja,
missähän ne on nyt, ne MUOTI-IKONIT kun en yhtään ole vielä nähnyt täällä?, vaikka sanoit, että olet niitä luonut, kyseli E`milia,
 kerroin kuinka täällä on todelliset MUOTI-IKONIT ja nyt esittelen kaikkein kuuluisimman:

                                        

                                       ANDREI RUBLEV  PYHÄ KOLMINAISUUS


Siis, MUOTI-IKONI ei olekaan ihminen, ei vaan todellinen ikoni, tässä tapauksessa maailman kuuluisin Andrei Rublevin PYHÄ KOLMINAISUUS, joka on maalattu ehkä 1300-1400- luvun vaihteessa ja jonka koko maailma tuntee.
Vuonna 1551 kirkolliskokous Stoglav asetti Andrei Rublevin PYHÄN KOLMINAISUUDEN ikonin esikuvaksi muille ikonimaalareille, maalareiden pitäisi tehdä toisintoja vain tästä mallista joka uudella ja täydellisellä tavalla kertoo PYHÄN KOLMINAISUUDEN ilmestymisen,
minä olen yksi tässä pitkässä ketjussa luomassa aina uudelleen ja uudelleen tätä täydellistä ikonia, tuntien vastuuni tarkkaavaisesti tutkin aihetta, epäillen, onko aito, jos olet maalari huomaat kuvasta että se ei ole oikea, en voinut julkaista kuvaa kokonaisena jottei se vääränä mallina leviäisi, ikonimaalarin pitää olla koko ajan valppaana teologisesti väärien ikonien vuoksi ja kantaa vastuunsa ikonien oikeaoppisuudesta.
Kun MUOTI-IKONIN luoja on luonut MUOTI-IKONIN, kantaa MUOTI-IKONIN maailma todellisen vastuun.
E`milia oli voipunut yllätyksestä,
joten jatkamme huomenna, miettien koko päivän, miksi MUOTI-IKONI kuvassa ei olekaan oikeaoppinen.







15.6.2015
MUOTO
Ennen vanhaa pyörtyneitä heräteltiin hajusuolalla, mitä lieneekään, E`milia oli siis pyörtynyt, piti ottaa rajut keinot käyttöön, laitoin mikroon Poronkylän Karjalan piirakoita ja kun mielettömän hyvä tuoksu levisi huoneeseen, nousi E`milia tolpilleen,
pyörtymiseen syynä ei ollut se, että hän näki edessään MUOTI-IKONIN luojan vaan se että Amerikan mallin mukaan oli laittanut painijan vyön jotta yliantava dekoltee ja leveä perä korostuivat ja kyllähän niin saa hapen loppumaan, mitään uuttahan tällaisen muodin tulo ei ole, jo kivi kaudella oli eräänä ihanteena tämä:

 
 
 
Kyseessä on niin sanottu Willendorfin Venus kivikaudelta, maailman taide kirja kertoo näistä kivikauden patsaista :
 
Primitiiviselle taiteilijalle naisen ruumis ei ole objekti, jota kuvataan itsensä vuoksi, vaan suunnattoman tärkeiden kasvu- ja lisääntymisvoimien aina ajankohtainen symboli. Niinpä eläinten, kasvien ja ihmiskunnan hedelmällisyyden varmistavan "suuren äidin" figuurista tuli elämän ja uudestisyntymän vertauskuva.
 
Jos katsot tarkkaan patsasta joka muuten on tosi pienikokoinen, niin ketä mielestäsi se muistuttaa, jos seuraat iltapäivä lehtiä, niin varmasti tunnistat hänet tai heidät, koska nykyään heitä on jo monta,-MUOTI-IKONEITA.
Tähän liittyy myös ilmaston lämpeneminen josta seurauksena on mahdollisuus vähentää vaatteita tai ohentaa niitä, paluuta faaraoiden aikaan, tämän päivän läpinäkyvyys ei kaikkia miellytä, ehdoton ykkönen muodinluojan saralla on Karl largefeld joka oikeasti kunnioittaa naista, eikä tee hänestä ilotyttöjä, hämmästykseni oli suuri kun luin että hän on luonut tänä vuonna kokoelman jonka nimi on Sport City, vau, lähes kahdeksankymppinen osaa yllättää.
E`milia janosi lisää tietoa, nyt kuitenkin komensin kasvimaan perkuuseen Zahariaksen seuraksi jotta poskien kalvakkuus muuttuisi ruusun punerrukseksi, itse mietiskelen, palaamme huomenna.


14.6.2015
TULO
E`milia oli siis tulossa Suomeen, oli kierrellyt Amerikan ja ranskan kautta, Pariisissa oli kuullut että Suomen Rasimäellä on MUOTI-IKONI, tämä oli nähtävä,
tiesin hänen tulostaan etukäteen ja olin valmistautunut, olin peseytynyt ihan omalla shampoolla, kiitos vain vieraitten unohtuneista pesuaineista, hyvin on allergiaihottumat parantuneet, olin myös poistanut silmälasien nenätuesta viimeisetkin embo paperi suikaleet, pitkän jahkailun jälkeen olin päätynyt pukeutumaan Elloksen t-paitaan josta vuosien käytön jälkeen oli muotoutunut Linda Lampenius malli, ihan mukava, ilmava, gollege housut eivät ehkä ole kaikkein tyypillisimmät kansalliskyläpuku housut, ovat vain viisi vuotta vanhat ja vain lahkeensuut rispaa, kuitenkin olin valmis.

E´milia  astui kylään, Hän on kylässä, seuraamme vierailua muutaman päivän,
E`milia oli järkyttynyt, kukaan ei ollut alasti, kuten suuressa maailmassa, kerroin kuinka, ehkä tämän viikon lopulla, juhannuksena voi neidot kirmailla alasti luomuruispellossa sulhasta etsien, meillä ei alastomuus ole vielä muotia,
siis, sinäkö olet se muotiguru? E`milia kysyi minulta, -minä, euroopan suurin,
ooh, ja E´milia pyörtyi.

Sillä aikaa kun virvoittelen E`miliaa lue tämä:
                             KEISARIN UUDET VAATTEET
Monta monituista vuotta sitten eli keisari, joka piti uusista kauniista vaatteista niin hirveästi, että kulutti kaikki rahansa koreuksiin. Ei hän välittänyt sotilaistaan eikä teatterista eikä viitsinyt ajella puistossa muuten kuin näytelläkseen uusia vaatteitansa. Joka tunti hän vaihtoi takkia, ja kun muissa maissa sanottiin: kuningas on valtionneuvostossa, sanottiin tässä maassa: "Keisari on vaatekomerossa."
Siinä suuressa kaupungissa, missä keisari asui, vietettiin iloistaelämää, ja sinne tuli joka päivä paljon vieraita. Kerran kaupunkiin ilmestyi kaksi petkuttajaa. He olivat olevinaan kankureita ja kehuivat kutovansa maailman ihaninta kangasta. Sekä värit että malli olivat harvinaisen kauniit, ja lisäksi oli vaatteissa, jotka tästä kankaasta valmistettiin, kummallinen taika: ihminen, joka oli kykenemätön hoitamaan virkaansa tai mahdottoman typerä, ei saattanut ensinkään nähdä niitä.
Siinäpä vasta vaatteet, ajatteli keisari. Kun puen ne ylleni, saa paikalla selville, ketkä valtakunnassa eivät kykene hoitamaan virkaansa; voin heti erottaa kuka on viisas ja kuka typerä. Kudottakoon minulle siitä kankaasta kiireen kaupalla! Ja hän antoi petkuttajille hyvät rahat, jotta he ryhtyisivät työhönsä.
He pysäyttivätkin kahdet kangaspuut ja olivat tekevinään työtä, vaikka heillä ei ollut kangaspuissaan loimia eikä kuteita. Häikäilemättä he vaativat hienointa silkkiä ja kalleinta kultaa, mutta pistivät kaiken omiin taskuihinsa ja hosuivat tyhjien kangaspuidensa ääressä myöhään yöhön asti.
Olisipa hauska tietää, kuinka pitkälläkangas on! tuumi keisari, mutta hänestä tuntui hiukan ilkeältä tietää, ettei kangasta saattanut lainkaan nähdä semmoinen, joka oli typerä taikka kykenemätön hoitamaan virkaansa. Ei silti, että hänen toki olisi tarvinnut pelätä itsensä puolesta, mutta kuitenkin hän päätti lähettää ensin jonkun toisen ottamaan asiasta selkoa. Koko kaupunki tiesi, miten merkillinen taika kankaaseen liittyi, ja jokaisen teki mieli nähdä, kuinka typerä hänen naapurinsa oli.
Minäpä lähetän vanhan kunnon ministerini kankurien luo! - päätti keisari. Hän osaa parhaiten arvostella kangasta, sillä hän on järkevä mies eikä kukaan hoida virkaansa paremmin kuin hän!
Vanha kelpo ministeri meni saliin, missä petkuttajat istuivat tyhjien kangaspuittensa ääressä. Taivas varjelkoon! - ajatteli vanha ministeri ja avasi silmänsä selkosen selälleen. Minähän en näe mitään! Mutta sitä hän ei sanonut ääneen.
Petkuttajat kehottivat häntä astumaan likemmäksi ja kysyivät, eikö malli ollut sievä ja värit kauniit. He viittilöivät tyhjiin kangaspuihin, ja vanha ministeriraukka avasi silmänsä entistä suuremmiksi, mutta eihän hän saattanut nähdä mitään, kun ei mitään nähtävää ollut.
Auta armias! hän ajatteli. Olisinko minä typerä? Sitä en ikinä olisi uskonut, eikä ihmisten pidä sitä saada tietää! ENkö minä pysty hoitamaan virkaani? Ei, minä en saata kertoa, etten näe kangasta.
No, ette sano mitään kankaasta! huomautti toinen kutoja. Voi, se on kaunista! Aivan erinomaisen kaunista! sanoi vanha ministeri tirkistellen silmälasiensa takaa. Tämä malli ja nämä värit! Niin, kyllä minä sanon keisarille, että kangas miellyttää minua kovasti.
No sehän on hauskaa! sanoivat kankurit ja selittivät, mitä värejä ja millaista mallia kankaassa oli käytetty. Vanha ministeri kuunteli korvat tarkkoina, jotta voisi kotiin tultuaan kertoa kaiken keisarille, ja niin hän kertoikin.
Petkuttajat vaativat yhä enemmän rahaa, silkkiä ja kultaa. Niitä tarvittiin muka kankaaseen. Mutta he pistivät kaiken omiin taskuihinsa. Kankaaseen ei tullut ainoatakaan lankaa, mutta miehet kutoa helskyttivät tyhjää minkä ehtivät. Pian keisari lähetti toisen kelpo virkamiehen katsomaan, edistyikö työ ja oli kangas jo valmistumassa. Hänen kävi samallatavalla kuin ministerin: hän katseli katselemistaan, mutta eihän hän nähnyt mitään, koska ei ollut muuta nähtävää kuin tyhjät kangas puut.
- eikö kangas ole kaunista? sanoivat petkuttajat ja näyttelivät ja selittelivät olemattoman mallin kauneutta. - Typerä minä en ole! Mietti mies itsekseen. Enkä siis tosiaan pysty hoitamaan hyvää virkaani? Sepä vielä puuttui! Mutta siitä ei pidä olla tietävinäänkään! Niinpä hän rupesi kehumaan kangasta, jota ei nähnyt, ja vakuutti olevansa hyvin ihastunut sen kauniisiin väreihin ja ihanaan malliin. - Niin kangas on todella erinomaisen kaunista! Hän kertoi keisarille. Kaupungissa ei enää muusta puhuttu kuin tuosta kauniista kankaasta.
Jo teki keisarinkin mieli katso kangasta, kun se vielä oli kuteilla. Saattueenaan joukko oivallisia miehiä, mukana myös molemmat kelpo virkamiehet, jotka olivat aikaisemmin käyneet katsomassa kangasta. Hän lähti kavalien petkuttajien luo. Miehet kutoivat minkä jaksoivat, mutta ilman loimia ja kuteita. - Eikö se ole suurenmoista! sanoivat nuo kaksi kelpo virkamiestä. - Teidän majesteettinne, suovaitkaa vain katsella tätä mallia ja näitä värejä! ja sitten he näyttivät tyhjiä kangas puita, sillä he luulivat muiden toki näkevän kankaan.
 Keisari ei nähnyt kangasta. - Olenko minä typerä? Enkö minä kelpaa keisariksi! - Oi se on erittäin sievää! sanoi keisari. Ja hän nyökäytti ystävällisesti päätään ja katseli tyhjiä kangaspuita uskaltamatta sanoa, ettei nähnyt mitään. Koko seurue tirkisteli muttei nähnyt mitään.Kaikki kuitenkin vakuuttelivat keisarin mukana: -oi se on erittäin sievää! Ja kehottivat keisaria esiintymään uudet vaatteet yllään siinä suuressa juhlakulkuessa, joka paikkoin pantaisiin toimeen.
Juhla piti alkaa aamupäivällä ja koko edellisen yön petkuttajat valvoivat ja tekivät työtä kuudentoista kynttilän valossa. Kansa näki, että he ahersivat hikihatussa saadakseen keisarin uudet vaatteet valmiiksi. Kankurit olivat ottavinaan kangaspuilta kankaan, leikkasivat ilmaa suurilla saksille, ompelivat neulalla, jonka silmässä ei ollut lankaa ja sanoivat vihdoin: -Kas, nyt vaatteet ovat valmiit.
Kun keisari ja hänen ylhäisimmät hoviherrat tulivat paikalle, petkuttajat nostivat toisen kätensä ikään kuin jotakin pidellen ja sanoivat: -Kas, tässä housut, tässä takki, tässä viitta, ja niin edespäin. - Ne ovat kevyet kuin hämähäkinseitti. Luulisi pukevansa ylleen pelkkää tyhjää. Mutta sen vuoksi ne oavtki niin erinomaiset. - Niinpä niin! sanoivat hoviherrat. Mutta eivät he mitään nähneet, ku ei siinä mitään ollutkaan. - Jos teidän keisarillinen majesteettinne suvaisisi kaikkein armollisimmin riisuutua, sanoivat petkuttaja, niin me tässä suuren peilin edessä pukisimme teidät uusiin vaatteisiin.
Keisari riisuutui, ja petkuttajat olivat kappale kappaleelta ojentavinaan hänelle uusia vaatteita, jotka he muka olivat ommelleet. He kietoivät kätensä hänen ympärilleen kuin sitoakseen laahusta ja keisari pyöriskeli peilin edessä. - Hyvänen aika, kuinka ne sopiavat hyvin. Tuo leikkaus on ihastuttava! kuuluu kuin yhdestä suusta. - Mikä malli! Mitkä värit! Se on arvokas puku!

-No niin minähän olen kunnossa! virkkoi keisari. - eivätkö ne nyt sovi hyvin? Ja hän kääntyi vielä kerran peilin edessä kuin ihaillakseen komeuttaan. Kamariherrat joiden piti kantaa laahusta, hapuilivat käsillään lattiaa muka tarttuen laahukseen ja sitten he kulkivat kädet ojolla. Kukaan ei saanut huomata, etteivät he nähneet mitään. Ja keisari asteli asteli juhlakulkueessa kauniin kunniakatoksen alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: - Herranen aika, kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat! Kylläpä tuo laahus on ihana... Ei kukaan tahtonut ilmaista ettei nähnyt mitään, sillä silloinhan olisi huomattu hänen olevan typerä ja kelvoton kuninkaaksi. Ikinä ennen ei keisarin vaatteita oltu näin ihasteltu.
- Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään! sanoin pieni lapsi. Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo viaton lapsi sanoo! virkkoi lapsen isä, ja sanoja kuiskattiin suusta suuhun. - Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! huusi vihdoin koko kansa. Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.

H.C.Andersen












-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
26.2.2014
VENÄJÄN MUOTI

Outoa, oli jo sentään 1700- luvulle siirrytty ja edelleen E´milia kökötti erakkomajan katolla, jatkuvat nevan tulvat antoi syyn kökötykseen.

Pietari toi E´milian lisäksi kuvia uudesta eurooppalaisesta muodista, aikansa ihmeteltyään kyseli miksei uusia vaatteita näkynyt vaikka hän oli ostanut mallikuvia, yksi rohkeimmista pyysi Pietaria katsomaan lähemmin ostoksiaan, no jaa, Pietari oli ostanut kuvat muistaakseen Hollannista,  joltain Rubensilta yhtenä iltana liikutetussa tilassa ja nyt vasta näki ne kotona, kuvat ei ollutkaan muotikuvia vaan poikamiesboxiin sopivia, malleilla ei itse asiassa ei ollut rihman kiertämää malliksi uuteen eurooppalaiseen muotiin.

 Pietari kiljui E´milian katolta alas luomaan uutta muotia,  Emilia katseli kun kaikki kulkivat maata laahaavissa turkeissa ja turkishatuissa, nyt muoti saneli polvihousut, polvisukat miehille ja naisille uutta halpaa kretonkia johon oli jo painettu kuvia halvalla,
jopa niin että aikoinaan Pietarin tyttärellä Elisabetilla oli kuollessaan perittäväksi 15000 pukua, pukuja vaihdettiin monta kertaa päivässä ja kun gardeboordi tuli täyteen rakennettiin uusi palatsi ja syntyi Eremitaasi johon Pietarin khöm, taidetaulut sijoitettiin ja kaikki muu roina,
muuten,  noita pukuja keisarinnat lahjoitti myös kirkolle muokattavaksi papin puvuiksi, niitä on vielä jäljellä ,niistä näkyy että kangas on ennen käytetty,
 E´milian tuotokset ei kunniaa tuottanut, sillä kylmä vaivasi aluetta ja kevyet vaatteet vaati uhreja sillä Pietari vaati että vaatteita oli käytettävä ja oltava eurooppalaisia.

Ikoni taide oli siihen asti ollut lähes ainoa tapa kuvata asioita, nyt Pietarin myötä alkoi uusi kausi, öljyinen, tahmea, kolmiulotteinen kaiken mullistava taide, onneksi piispa Nikon oli sen verran sekoittanut pakkaa jo 1600- luvulla että pääkirkosta erkani joukko joka ei hyväksynyt uudistuksia, heitä sanottiin vanhauskoisiksi ja sanotaan että heidän ansiostaan ikonitaide säilyi puhtaana.

E´milia oli saanut tarpeeksi Pietarista ja Pietarista, keräsi jälleen neulansa ja lähti  luomaan uutta.



15.2.2014
PARTA

Lähestyttäessä Pietaria Petros ja E`milia huomasivat kaupungin portilla kuinka ukot kiihkeästi riitelivät ja toiset jopa roikkuvat saksien kanssa toisten parroissa kiinni, perehdytään asiaan ja annetaan kulkijoidemme mennä lepäämään pitkän matkan jälkeen.

Venäjällä Petros muuttui yhtäkkiä Pietari suureksi ja määräsi koko valtakunnan muutoksen kouriin, piti stailata ja parroista aloitettiin , hän ei suvainnut partaa joka on miehen kunnia, piti leikata pois ja jos ei halunnut piti maksaa partavero josta sai veromerkin, jos ei ollut rahaa joutui pakkotyöhön vain papit sai säilyttää parran,
mutta vero ei ollut mitään uutta sillä jo 1500 -luvulla vero oli käytössä Ranskassa, joskin siellä verotettiin kirkon miehiä parran käytöstä, Englannissa oli 1535 partavero jonka määräsi Henrik VIII ja hänen tyttärensä Elisabet vaati vero yli kaksi viikkoa vanhoista parroista, myös kiinassa kerättiin veroa 1300 luvulla jotta saatiin rahaa palatsin uudistamiseen.

Palaan alkuun , ensinnä Kristus kuvattiin parrattomana nuorukaisena, näitä kuvauksia löytyy mosaiikeista, oli kahdenlaista näkemystä, oli 300- luvulla Kristuksen kuvaustapa jota sanotaan juutalaisen jerusalemilaiseksi tyypiksi: Kristuksella on pitkät olkapäille ulottuvat hiukset ja kiilamainen  kahtia jakautunut parta, tämä kuvaus oli hurskaan juutalaisen kuvaus, tämä kuvaus syrjäyttää pikkuhiljaa hyvä paimen tyylin, molempia tavataan vielä 600- luvulla.

Yhtenä syynä Kristuksen vanhentamiseen keski-ikäiseksi oli arvovallan lisääminen ja jota parta tuo.

Ikoneissa parralla tuodaan myös pyhän ikä esiin, nuori - parraton, keski-ikä- parta, vanhus- pitkäparta-harmaa.


TONSUURI

Laitan tähän myös tämän hiusten leikkuun, tonsuuri leikattiin ortodoksikirkossa 1600-luvulle asti, ikoneissa voi tavata jopa Kristuksella tonsuurin eli kaljuksi ajettu pyöreä kohta päälaella, esim.Gracanicassa p.Georgioksen kirkko Staro-Nagoricinossa.
Esim. Apostoli Luukkaalla maalataan tonsuuri ja pyhälle Fransiscukselle




9.2. 2014 
ROKOKOO

Noin 1700 -luvun puoli väli, toiset tutkijat pitävät rokokoota barokin jälkijuonteena, rokokoo on kehyksetön kuva eli kuva ja kehys ovat samanarvoisia.

Roc merkitsee kallioita, rocaille esim. kallioluolaa jossa on vettä ja näkinkenkiä. Näillä ei ole merkitystä tyylin syntymiselle vaikka näitä aiheita on näkyvillä.

Tyttösemme E´milia oli siis turhautunut, jäi kuitenkin vielä Hollantiin rouvan kertaushäihin kun oli samaa ukkoa katsellut kymmeniä vuosia, rouva oli pukeutunut hääpukuun ja ensi kertaa tyttösemme E`milia kuuli emäntänsä nimen joka oli Ranskalaisperäinen Ancgulina, rouva halusi tanssia häävalssina ehdottomasti Seal - "Kiss from a rose", lyyristä ,kaunista.

Juhlahumussa E`milia tapasi salskean todella pitkän (203 cm) laivanrakentaja oppilaan, tämä Petros oli juuri tulossa Englannista jossa oli pitänyt kotibileet John Evelyn vuokratalossa, talo oli niin huonossa hapessa ja kun kaverit vähän hypetti, Petros innostui vähän liikaa viihdyttämään,
näin ollen kutsu kertaushäihin tuli sopivasti,
 E`milia oli aivan polvet notkeina, hän ei lähtisikään Ranskaan, ne haisi niin kauheilta, vaikka Lukvid oli pyytänyt ja luvannut asunnon kokko chanelin kanssa joka oli hajuvesi maakari, oli jo kehittänyt neljä ilmanraikastajaa ja viides(5) oli tekeillä, ei, hän ei lähtisi sinne, Englannissa ei ollut kanssa mitään kivaa ja kun siellä sataakin koko ajan, mutta nyt, venäläinen Petros laivanrakentaja saisi mukaansa seikkailunhaluisen E`milia tyttösemme.

Ikoneissa ei rokokoo näy selkeästi, tunnistettavin osa lienee kehykset jotka ajanmukaisesti olivat koristeiltaan epäsymmetriset ja saattoivat sisältää jossain kohtaa simpukan kuoren, yhtään maalaria en tiedä tältä aikakaudelta.



1.2.2014
BAROKKI

!600- 1720 luvut oli noin barokin aikaa, ajat ovat häilyviä kuten tyttösemme E`milia joka keräsi kimpsunsa ja lähti yön pimeydessä muille maille kun tiedossa ei ollut mitä se karsee vanha akka keksii kun näkee renesanssi pukunsa,.

E´milia lähti kohti barokkia, matka oli sen verran pitkä että kaiken näköiset rutot ja rokot vaivasi, piti iltaisin vetää naamalle sinkkipastaa jotta kauneus säilyisi, eräänä aamuna töihin mennessä vastaan lönkytteli se karsee vanha akka, oli tullut juhlimaan uuden kirkon avajaisia, ihastuneena syleili E´miliaa ja kertoi kuinka tyytyväinen oli ollut pukuunsa ja nyt halusi taas uuden ja ehdottomasti kasvot samoin valkeaksi kuin näkyi E´milialla olevan ja myös tuollaiset mustat täplät, E´milia oli ihan äimänkäkenä, oli näet aamu tokkurassa unohtanut pestä naamansa,  mutta sanoi niiaten -kyllä rouva,
tässä voi huomata kuinka kieli muuttuu, renesanssissa oli "vanha karsee akka", nyt kun oltiin Hollannissa nimitys muuttui rouvaksi, E`milia kävi katsomassa vihittävää kirkkoa ja huomasi kuinka maa, taivas oli yhtä, ihmiset vaan olivat surkeen pieniä nuhruisia ja synkkiä.

E`milia lähti tapaamaan puuseppä Jonny Eltonia jospa saisi jotain uutta ideaa, Elton oli juuri tehnyt kakaroille puujalat ja laivojen pienoismalleja jotta olisivat vähän aikaa hiljaa, omia ne ei olleet vaan siskon, Elton itse oli innoutunut poikamies,
no,
kuitenkin, E´milia ideoi ystävänsä kanssa jotta kenkiin naulataan puuta koroiksi ja pään päälle asetetaan laiva, hevoselta leikattiin häntä ja siitä tehtiin hiukset jotka kuvasivat aaltoja, koko komeus peitettiin pottujauhoilla joita oli saatu kokemäeltä,
nyt emäntä olisi tosi barokki-omituisen, kummallisen ja naurettavan näköinen, E´miliaa itseäkin vähän nauratti, mutta emäntä oli niin E´milian lumoissa että suostui kaikkeen ja kun huulet , posket oli vielä maalattu kirkuvan punaisiksi ja hiili täpliä tehty,  oli emäntä valmis kirkon vihkiäisiin.

Voi ihme sitä pulinaa kun emäntä kaleerilaiva hiuksissaan purjehti sisään, hän oli juuri ilmaissut olemuksellaan olevansa muodinmukainen joka oli uusi sana, barokisti,
no eiku,
Portugalin kielinen sana barocco  oli alun perin jalokiviseppien ammattitermi, joka tarkoitti pientä kiveä, epäsäännöllistä helmeä, nyt kirkko ja ihminen olivat yhtä, saisi vain sen karmean Bachin lopettamaan urkujen soiton, ranskalaiset oli ihan kiukkua täynnä ja kielsivät tekstiilien ja muotitarvikkeiden tuonnin, pistivät päät poikki jos saatiin kiinni salakuljetuksesta, antoivat barokille uuden merkityksen.

E´milia oli nyt uransa huipulla ja ajatteli lähteä kiertämään vähän muailmoo.

Ikoneissa tuli barokki myös näkyviin outona jota barokki merkitsee, eli valkoiset kasvot, pyhät kuvataan ylipainoisina, prameissa vaatteissa, barokissa oli paljon kulissimaisuutta ja teatteria, kirkoissa koristeet saattoi olla paperimassaa, materiaalin aitous oli merkityksetön, yritettiin esittää kaikki parempana, arvokkaampana.



26.1.2014
RENESANSSI

Renesanssi oli antiikin maailman uudelleen esiin nostamista, olen sitä mieltä että kaikki uusi syntyy vahingossa kuten muoti, kerron siitä tässä, kirjoitukseni ei ehkä täytä väitöskirjan kriteerejä, mutta riittää minulle.

On siis 1400-1500 luku Italiassa, ompelijani E`milia seisoskelee ovella kun tiedossa oli että tänään naapuriin muuttaa uusi ompelija siksi tuli ommeltua vähän vasemmalla kädellä linnan rouvan puku joka juuri haettiin,
no ei mennyt tuntiakaan tai jotain aikaa niin puku palautettiin moitteiden kera että yläosan vuori oli irti ja saumat huonosti neulottu tai ommeltu ja että kyseessä oli viimeinen tilaus tästä butiikista ja puku oli oltava valmis illalla kun linnan rouva juhlii kakskytviis vuotis päiviä kuten muinakin vuosina.

E`milia tyttöseni haistatti pitkät pellavat ja ajatteli kursia kokoon hälläväliä puvun, E`miliaa nauratti kun huomasi hihojen saumojen olevan auki, tehdäänpä lisää viiltoja ja kiskotaan vuorikangas esiin niin ei ainakaan repsota, dekoltee tuli vähän kireä, tiedäthän sieltä ylhäältä ja aika avonainen, näine hyvineen E`milia lähetti puvun takaisin ja unohti koko jutun ,siitäs sait.

Linnan rouva valmistautui juhliin ja palvelijat kiskoi puvun hänen kehonsa ylle ja kauhistuksen kanahäkki, vuorikangas pursusi ulos sieltä täältä, samoin etuvarustus, emäntäni jonka nimi on unohtunut vuosien saatossa oli hermoromahduksen partaalla, hänestä on jäänyt muistoihin vain slougani jonka hän tilanteessa lausui- NYT MIE ROMAHA, Siis käännös,
( I SLUMPAAN originaali)
no pakko oli mennä esille olihan hän emäntä, kyllä hävetti, hävetti niin ,ettei rouvamme ollut koskaan sellaista tuntenut, OH,AAH VAAU, ihastuneet huudahdukset miesten  huulilta sai muut vaimoihmiset poistumaan ja kirkuen huusivat palvelijoita hakemaan saksia, puukkoja, ihan mitä tahansa, ei tässä olla linnan rouvaa pahempia, näin syntyi renesanssi muoti joka siirtyi myös ikoneihin ja esimerkkinä on ikonimaalari MICHAEL DAMASKENOKSEN työt 1500 luvulta Korfulta.



PUNAISET KENGÄT

The Esguire lehti valitsi vuoden 2013 parhaiten pukeutuneeksi mieheksi paavi Franciscus numerottoman, yhtenä vaikuttimena luopuminen punaisista kengistä, tuntuu oudolta jos paavi riisutaan , mitä jää jäljelle, tavallinen virkamies, tuskin ongelmat sillä hoituu,
itse olen viettänyt nuoruuden kesät espanjassa ja joka päivä paavi oli läsnä seinillä valokuvina, rukouksissa, turvana, kunnioitettuna katolisen kirkon päänä, olisi ollut kauhistus nähdä hänet tavallisessa miehen puvussa, mikä lienee tarkoituksella vaihtaa kenkien väriä, tiedä häntä.

Ortodoksisen kirkon ikoneissa on Jumalanäidillä punaiset tossut, vai sanoisiko kengät taivaallisen kuningattaren merkkinä, väri tulee Bysantin hovista jossa keisari ja keisarinna käyttivät punaisia tossuja, muilla oli käytössä sinisiä ja vihreitä kenkiä aseman ja työn mukaan,

1300l venäläisessä ikonissa on Boris ja Gleb puettu vuohennahkaisiin punaisiin saappaisiin, itse käytän vain Jumalanäidillä punaisia pehmeän näköisiä tossuja.

Ikoneissa on monen näköisiä, kenkiä, sandaaleita,  saappaita jopa armeijan maihinnousu kengät on kuvattu uusmarttyyri Evgenin ikonissa
 
 
TERVE!

Koko sen ajan mitä olen maalannut  on ilmassa leijunut lause, noin ei voi maalata, kun pääsin ulkomaille selvisi että maailma on täynnä ikoneita joissa kukoistaa hyvinkin eri aikakausien kirjo.
Koulukunnat jo ovat esimerkki muodin kulusta, tyyli, muoti syntyy jostain, muotia on jopa ikonin kehyksen leveys joka vaihtelee eri vuosisatoina, puvut kertovat myös selkeästi ajan kulusta ja muodista,
tänä vuonna törmäsin myös käänteiseen asiaan eli ikonien ja yleensä uskonnollisen taiteen vaikutuksesta muotiin, erittäin häikäisevänä Dolce&Gabbana talvi 2014 joka on saanut vaikutteita kirkkojen seinämosaiikeista, uskonnon tulo muotiin kertoo myös uskon kaipuusta joka hiljakseen on lisääntynyt Euroopassa,  kertoilen näistä ensi vuonna.